Ostin läskipyörälle ja maastopyörälle vetokoukkuun tulevan kuljetustelineen. Tuotemerkki Heed, viisi tähteä, 80 arvostelua. Ei vissiin voi olla ihan huono.
Teline on periaatteessa ihan hyvä, mutta... hermothan sen kanssa alkoivat mennä. Alkoi kummastuttaa, mikä oli noiden hyvien arvostelujen perusteena. Ilmeisesti muut telineet ovat vielä paskempia ja tämä sitten on olevinaan hyvä.
Kerrotaan, että teline soveltuu 4" rengaskokoon saakka. Oma musta raapija (harmaa) on 4,8" renkailla, joten se menee selvästi mukavuusalueen ulkopuolelle. Vaimon Tunturin renkaat ovat siis ainakin soveliaat telineeseen.
Tehtiin pari reissua telineen kanssa. Pyörien kyytiin laittaminen alkoi turhauttamaan ihan tosissaan.
Kiskot olivat liian lähellä toisiaan ja pyöriä joutui jumppaamaan edes takas, etteivät ne kyntäisi toistensa maalipintaa rikki. Siirtelystä huolimatta ne hankasivat toisiaan kuitenkin. Kyytiin laittaminen kesti aivan liian pitkään ja siinä oli vahva rimpuilun maku. Renkaat piti saada laitettua omituisten nypylöiden päälle, mistä ne pyrkivät muljahtamaan pois. Toisesta päästään kiinteät, hammastetut muoviset hihnat pyrkivät aina jäämään renkaan ja pyöränpidikkeen väliin. Niiden lukitusmekanismi oli epäluotettavan oloinen ja kankea käyttää. Päädyinkin kiinnittämään pyörät erillisillä hihnoilla.
Rupesin pelkäämään, että kyrpiinnyn totaalisesti tuohon vaikeuteen ja koko apparaatti jää tyystin käyttämättä. Mielestäni telineen pitää olla sellainen, että siihen laitettu pyörä pysyy stabiilisti paikoillaan, eikä labiilisti halua koko ajan vierähtää pois sijaltaan. Pyörä pitää saada suunnilleen minuutissa paikoilleen. Tämän telineen kanssa aikaa tuhraantui paljon kauemmin ja se oli vastenmielistä.
Perussyitä ongelmiin oli kaksi. 1) pyörien liian pieni keskinäinen etäisyys ja 2) kelvottoman oloiset pyöränkiinnikkeet. Ensimmäisen olisi voinut korjata kiskoja siirtämällä, mutta edelleen olisi pitänyt tapella noiden muovisten kiinnityskummajaisten kanssa.
En nähnyt muuta ratkaisua kuin suunnitella kelvollisen systeemin pyörien kiinnitykseen. Siinä pitäisi olla reilun kokoiset paikat pyörälle, eikä pyörä saisi vikuroida pois paikoiltaan. Kiinnittämisen pitäisi olla helpompaa.
Mittasin pyörien akselivälin ja renkaiden koot. Niiden perusteella pääsi sovittelemaan osia 3D-mallissa.
Mallinsin osat ajatuksena tehdä ne 2,5mm alumiinilevystä, josta ne sitten syntyivätkin.
Irrotin alkuperäiset kiskot telineestä ja aloin mallaamaan paikoilleen uusia. Peräkoukun puolella olevaa pyörää oli mahdollista siirtää autoon päin. Toista pyörää pystyi siirtämään suunnilleen saman verran rekisterikilpitelineeseen päin.
Alkuperäisiin verrattuna pyörille tehdyt kourut näyttävät hurjan kokoisille. Ne eivät ole sitä. Alkuperäiset ovat vain kelvottoman pienet.
Ajatuksena oli kiinnittää pyörät hihnoilla. Samalla suunnitteluvaivalla kiinnityksistä sai myös koukkupäisille kumiköysille soveltuvat. Tein kokeeksi pari kumiköyttä. Varmuuden maksimoimiseksi hölväsin solmut kuumaliimalla ja kutistin päälle ptkän kutistesukkaa.
Uudet rengasrännit on kiinnitetty mahdollisimman kauas toisistaan. Väli kasvoi noin 4 senttiä, mutta se on juuri sopivasti. Enää pyörät eivät hankaa toisiaan.
Olen todella tyytyväinen
tekemiini muutoksiin. Nyt pyörien lastaaminen ei enää nosta verenpainetta vaarallisiin lukemiin ja se on nopea toimenpide.
Pyöriä ylhäältä tukevat tangot asettuvat nyt paljon paremmin kuin ennen. En kuitenkaan pidä niistä. Minusta ne ovat alkeelliset, niiden muoviosat herättävät epäilystä ja ovat järkyttävän suuria kooltaan. Muun muassa pyörien runkolaukut eivät mahdu paikoilleen noiden ylätukien kanssa.
On paljon mahdollista, että niidenkin tilalle tulee vielä omia patentteja. Hommaa varten on jo hankittu Citroenin koiranluita, joissa on aksiaaliset päät M10 -kierteillä. Niistä saa tehtyä vaikka mitä. Edullisesti, hinta 3,93€/kpl.
Teline on periaatteessa ihan hyvä, mutta... hermothan sen kanssa alkoivat mennä. Alkoi kummastuttaa, mikä oli noiden hyvien arvostelujen perusteena. Ilmeisesti muut telineet ovat vielä paskempia ja tämä sitten on olevinaan hyvä.
Kerrotaan, että teline soveltuu 4" rengaskokoon saakka. Oma musta raapija (harmaa) on 4,8" renkailla, joten se menee selvästi mukavuusalueen ulkopuolelle. Vaimon Tunturin renkaat ovat siis ainakin soveliaat telineeseen.
Tehtiin pari reissua telineen kanssa. Pyörien kyytiin laittaminen alkoi turhauttamaan ihan tosissaan.
Kiskot olivat liian lähellä toisiaan ja pyöriä joutui jumppaamaan edes takas, etteivät ne kyntäisi toistensa maalipintaa rikki. Siirtelystä huolimatta ne hankasivat toisiaan kuitenkin. Kyytiin laittaminen kesti aivan liian pitkään ja siinä oli vahva rimpuilun maku. Renkaat piti saada laitettua omituisten nypylöiden päälle, mistä ne pyrkivät muljahtamaan pois. Toisesta päästään kiinteät, hammastetut muoviset hihnat pyrkivät aina jäämään renkaan ja pyöränpidikkeen väliin. Niiden lukitusmekanismi oli epäluotettavan oloinen ja kankea käyttää. Päädyinkin kiinnittämään pyörät erillisillä hihnoilla.Rupesin pelkäämään, että kyrpiinnyn totaalisesti tuohon vaikeuteen ja koko apparaatti jää tyystin käyttämättä. Mielestäni telineen pitää olla sellainen, että siihen laitettu pyörä pysyy stabiilisti paikoillaan, eikä labiilisti halua koko ajan vierähtää pois sijaltaan. Pyörä pitää saada suunnilleen minuutissa paikoilleen. Tämän telineen kanssa aikaa tuhraantui paljon kauemmin ja se oli vastenmielistä.
Perussyitä ongelmiin oli kaksi. 1) pyörien liian pieni keskinäinen etäisyys ja 2) kelvottoman oloiset pyöränkiinnikkeet. Ensimmäisen olisi voinut korjata kiskoja siirtämällä, mutta edelleen olisi pitänyt tapella noiden muovisten kiinnityskummajaisten kanssa.
En nähnyt muuta ratkaisua kuin suunnitella kelvollisen systeemin pyörien kiinnitykseen. Siinä pitäisi olla reilun kokoiset paikat pyörälle, eikä pyörä saisi vikuroida pois paikoiltaan. Kiinnittämisen pitäisi olla helpompaa.
Mittasin pyörien akselivälin ja renkaiden koot. Niiden perusteella pääsi sovittelemaan osia 3D-mallissa.
Mallinsin osat ajatuksena tehdä ne 2,5mm alumiinilevystä, josta ne sitten syntyivätkin.
Irrotin alkuperäiset kiskot telineestä ja aloin mallaamaan paikoilleen uusia. Peräkoukun puolella olevaa pyörää oli mahdollista siirtää autoon päin. Toista pyörää pystyi siirtämään suunnilleen saman verran rekisterikilpitelineeseen päin.
Alkuperäisiin verrattuna pyörille tehdyt kourut näyttävät hurjan kokoisille. Ne eivät ole sitä. Alkuperäiset ovat vain kelvottoman pienet.
Ajatuksena oli kiinnittää pyörät hihnoilla. Samalla suunnitteluvaivalla kiinnityksistä sai myös koukkupäisille kumiköysille soveltuvat. Tein kokeeksi pari kumiköyttä. Varmuuden maksimoimiseksi hölväsin solmut kuumaliimalla ja kutistin päälle ptkän kutistesukkaa.
Uudet rengasrännit on kiinnitetty mahdollisimman kauas toisistaan. Väli kasvoi noin 4 senttiä, mutta se on juuri sopivasti. Enää pyörät eivät hankaa toisiaan.
Olen todella tyytyväinen
tekemiini muutoksiin. Nyt pyörien lastaaminen ei enää nosta verenpainetta vaarallisiin lukemiin ja se on nopea toimenpide.Pyöriä ylhäältä tukevat tangot asettuvat nyt paljon paremmin kuin ennen. En kuitenkaan pidä niistä. Minusta ne ovat alkeelliset, niiden muoviosat herättävät epäilystä ja ovat järkyttävän suuria kooltaan. Muun muassa pyörien runkolaukut eivät mahdu paikoilleen noiden ylätukien kanssa.
On paljon mahdollista, että niidenkin tilalle tulee vielä omia patentteja. Hommaa varten on jo hankittu Citroenin koiranluita, joissa on aksiaaliset päät M10 -kierteillä. Niistä saa tehtyä vaikka mitä. Edullisesti, hinta 3,93€/kpl.
Viimeksi muokattu:
thulen teline enkä oo muokannu mitenkään. Renkaat saa noilla siteillä hyvin kiinni mutta konkelit hinkkaa toisiaan. Alkuun virittelin jotain työrukkasia sinne väliin sitten aattelin jotta paskat. Nyt on keulat ja haarukat ruvella mutta ei häirihe. Täytyykin laittaa tuohon eukon keulan alajalkaan kiveniskuteippiä ennenku kuluu puhki.
Aerolta olisi saanut vähän edullisemmin, mutta ei ole nyt muuta tilaamista rahtikuluja laimentamaan.
