Avopaisunnasta katoaa ilma

[marce]

Vuosi tuli täyteen uudessa kodissa juuri. Pitkään on pitänyt tätä asiaa selvitellä enemmän, mutta on jäänyt ajatus -asteelle. Ongelmana on se, että avopaisunta-astiasta katoaa ilma mielestäni suhteellisen nopeasti. En ole mitään tilastoa tehnyt, mutta sanoisinko että 1-2 kk välein kiinnitän huomiota siihen, että suihkussa käydessä (painekytkimen ääni kuuluu kylppäriin meillä) kuulen kuinka painekytkin napsuu vähän väliä (Sanotaanko että noin 10 sec välein). Suihkun vedenpaineessa huomaa myös sen, milloin pumppu käynnistyy.

Sen verran pian heti muuton jälkeen viime vuonna sain aikaiseksi, että pistin säiliön alla olevan tulpan tilalle mutkan ja hanan, josta saan laskettua vedet pois. Olen siis käyttänyt menetelmää: pumppu/painekytkin pois päältä ja säiliö tyhjäksi. Kun on tyhjä, niin hana kiinni ja pumppu päälle. Käsittääkseni silloin sinne pitäisi jäädä luonnostaan "oikea määrä" ilmaa? Ja tuon operaation jälkeen toimiikin pitkään niin, että painekytkimen naksahdus kuuluu suihkussa käydessä paaaaaljon harvemmin sekä myös vedentulo/paine on tasainen. Painekytkimen yhteydessä näkyy olevan yhde jossa on tuommoinen perus paineilmaventtiili, eli siitä saisi myös ilmaa lisättyä järjestelmään. Mutta en ole kompuralla käynyt lisäilemään, niin eipähän missään tapauksessa ole öljyt juomaveden jatkeena...

Piirsin huippuhienon kuvan, jonka äärellä kalpenee jopa Da Vinci:

Eli, kuvassa keskellä on tuo itse paisuntasäiliö. Paisuntasäiliölle tulee kaivolta/pumpulta vesiputki ja sen yhteydessä on painekytkin (PK). Toisella puolella paisuntasäiliötä on yhde josta vesi jatkaa matkaa eteenpäin talossa. Säiliön alla on sulkuventtiili (S) josta säiliön saa laskettua tyhjäksi. Säiliön kyljessä on lisäksi tarkastusluukku (sitä ei ole kuvaan piirretty), mutta sitä en ole avannut koska en ole kokenut sille tarvetta. Monissa internetsissä olevissa kalvottomissa astioissa näkyy tuo painekytkin olevan asennettu säiliön päälle? Tässä ei säiliön päällä ole minkäännäköistä yhdettä. Eli, onko tuolla painekytkimen sijainnilla toiminnan kannalta merkitystä tässä tapauksessa?

Miksi ilma katoaa säiliöstä, ja onko näin nopea sykli normaalia?

 

[V602]

Se taitaa vaan olla paisunta-astia . Kyllähän tuommoisesta aina vähän ilmaa "liukenee" veteen ja joutuu joskus lisäilemään. Voisiko tuo tarkastus luukun tiivistys olla vuotava, niin siitä ilmat katoaisivat?

 

[marce]

Se taitaa vaan olla paisunta-astia . Kyllähän tuommoisesta aina vähän ilmaa "liukenee" veteen ja joutuu joskus lisäilemään. Voisiko tuo tarkastus luukun tiivistys olla vuotava, niin siitä ilmat katoaisivat?

Sittenhän sieltä pitäis ruveta tulemaan vettä ulospäin sitä mukaan, kun vedenpinta säiliön sisällä nousee ja tilavuus korvaantuu vedellä, eikös?

 

[topik]

Täyttö pitäis tehdä nostamalla paineilmalla tyhjän pytyn ja verkoston paine siihen pumpun käynnistymis paineeseen, silloin siihen säiliöön tulee enemmän joustavaa ilmaa koko säiliön tilavuus.

 

[V602]

Ei tuohon oikein muutakaan selitystä ole jos ilma nopeasti katoaa, Voisko tiiviste vuotaa ilmaa, muttei vettä? Tai sitten ihan normaali lisäysväli on tuo. Ei ole itsellä ihan vähään aikaan ollut tuollaista ilman kalvoa olevaa mallia, eikä muista että kuinka usein noihin joutuu ilmaa laittamaan. Joskus ollut painekytkimen reikä sakkautunut miltei tukkoon. En kyllä muista oireiliko noin.

 

[V361]

Karvan alle pumpun käynnistymispaineen laittaa ilmaa pyttyyn, muistan ku meillä kellarissa oli 150 litranen painesäiliö ja siihe piti ilmaa laittaa, oli melkonen pumppaaminen enneku putkimies oli tyytyväinen. Isä ja putkari lähti kaffeelle, mä jäin pumppaamaan, isä vaan totes että sulla hyvin kokemusta, ku edellispäivänä pumppasin traktorin takarenkaan täyteen ku paikattiin rengas...

 

[jusape]

Puoletkin käynnistyspaineesta riittää aika hyvin.
Tai neljäsosakin.

 

[V361]

Puoletkin käynnistyspaineesta riittää aika hyvin.
Tai neljäsosakin.

Joo jos on samassa tasossa painesäiliö kulutuspisteiden kanssa niin silloin tartte juur mitään. Ei meilläkään ole kuin 1 bar kalvopaisarissa, käynnistys on karvan alle kaks bar.

 

[topik]

Kalvoastia erillailla kuin kalvoton.
Kalvottomaan voi laitaa enemmän, ylimääräinen poistuu putkistoon kun pumpun käynnistyspaine tulee kohdalle ekan kerran.
Ylimääräinen ilma ja paine poistuu putkii ennen pumpun käynnistymistä., tällä tapaa saadaan max täyttö säiliöön.

Ilman esipainetta saadaan vain pitkästi alle puolet säiliön tilavuudesta käyttöön, riippuen pumpun käynnistymis paineesta.

 

[Jammu]

Ei noissa vanhan liiton painesäiliöissä ole esipainetta yleensä laitettu eikä sellaiseen ole edes liitäntää.

Yleensä on pohjassa roppu tai hana josta säiliö lasketaan vedestä tyhjäksi. Esipaineen puutteen korvaa se, että perinnemallin painesäiliö on paljon kookkaampi verrattuna "vastaavaan" kalvopainesäiliöön.

Yhdessä paikkaa olin kahden talon yhteistä porakaivopumppua korjaamassa niin siellä oli parin kuution pytty. Kun ilmaamisesta ei ollut isännillä muistikuvaa niin lojautin pytyn tyhjäksi ja oli sitä vettä sitten pumppukopissa, ei saappaanvarret meinannut riittää kun ei viemäri vetänyt sitätahtia mitä säiliöstä tuli.

Varmaan olis hyvä kattella rosterinen kalvopaisari siihen. Mutta ei sekään ole huoltovapaa, nimenomaan pitää esipainetta huolehtia tyyliin vuosittain tai kun sattuu muistaan. Painekytkimen ero säätö, diff. on yksi mitä vois kattoo niin takomista vähemmän. Pumppu kypsyy hitaammin kuin ei hakkaa joka pysähdyksessä päälle-pois. Painekytkimenkin kontaktit kypsyy.

 

[topik]

Ei noissa vanhan liiton painesäiliöissä ole esipainetta yleensä laitettu eikä sellaiseen ole edes liitäntää.

Yleensä on pohjassa roppu tai hana josta säiliö lasketaan vedestä tyhjäksi. Esipaineen puutteen korvaa se, että perinnemallin painesäiliö on paljon kookkaampi verrattuna "vastaavaan" kalvopainesäiliöön.

Yhdessä paikkaa olin kahden talon yhteistä porakaivopumppua korjaamassa niin siellä oli parin kuution pytty. Kun ilmaamisesta ei ollut isännillä muistikuvaa niin lojautin pytyn tyhjäksi ja oli sitä vettä sitten pumppukopissa, ei saappaanvarret meinannut riittää kun ei viemäri vetänyt sitätahtia mitä säiliöstä tuli

Yleensä sanalle painotusta. Paljon toimivamman saa paineen lisäyksen tekemällä.

 

[Jammu]

Fairyvettä liitoksiin ja etsii ilmavuodon jos esipaine karkaa

 

[cardaani]

Minä oon joskus pumpannut kompuralla painetta tuollaiseen kalvottomaan säiliöön 1,5bar painetta niin kauan kuin hanasta tulee ilmaa. Silloin se tilavuus on optimoitu.

Toki pohjaventtiilistä lasken mahdolliset sakat pois.

 

[marce]

Joo, no on tuo mielessä ollut että korvaisi tuon nykyisen säiliön modernimmalla kalvopaisarilla.

Juurikin sen takia, että turhaan vie sähköä sekä kuluttaa pumppua tuollainen katkokäynti. Mutta mietin vain että voiko juurisyy olla jokin muu joka kannattaisi selvittää ensin ennen kuin käy säiliöö vaihtamaan.

Ja on siinä taas oma värkkääminen tuonne sitten…vähän ahdas tila missä tuo sijaitsee. Ja pitää jopa hieman etukäteen suunnitella ja hankkia osia, koska täällä ei niitä ole pikkupaikkakunnalla kesken remontin tarjolla…

 

[Jammu]

Ilmavuoto on se juurisyy koska ei nuo ennen mitään montaa kertaa vuodessa ilmaamista tarvinneet.

Kotopaikassa tuli 90 luvulle asti järjestä vesi Mako vesirengaspumpulla ja sinkityllä painesäiliöllä. Lehmät joi koneita pestiin jne ei sieltä ilmat liuenneet. olihan sitä joka vuosi kai pumppuremonttia. Sen jälkeen ollut porakaivo, niitä pumppuja vissiin kolme uusittu eli ei ne nyklyiset kestä makoa paremmin eka Grundfos voimavirtainen kesti kymmenen vuotta ja oli elukoita silloin vielä.

---
Sanoisin että yks perusasia on hyvä painemittari eli jos ei ole niin heti sellainen pumpulle, ei oikeastaan ole väliä missä kohtaa se on kunhan on verkostopaineessa. Siitä näät ylä ja alapaineen minkä välin pumppu käy. Jos ei ole esim. hyvää syytä huudattaa jonnekin kuuteen baariin niin painekytkimen säätöä alas.

Toinen mikä tulee mieleen ns "pohjaventtiilivuoto" eli vuotaako imupuolelta paineen pohja- tai takaisukuventtiilistä. Senkin asian näät painemittarista jos hiipii paine alas

 

[paska]

Meilläkin oli navetalla lehmien juomavesilinjassa kalvoton pöntö jonku aikaa. Umpinainen yläosasta eli ei voi vuotamalla mennä. Muutamassa päivässä ilmat hävisi siitä ~50l pöntöstä

 

[Mika 82]

Voikohan se ilma sitten ajastaan liueta veteen, jos vuotoja ei ole? Ja jos näin on, paljonko on muuttujia, käytetyt paineet, lämpötilat, veden laatu tms?
Täällä on 100l kalvoton säiliö, mutta kun tulee naapuritalon kalvollisesta järjestelmästä vesi, ei niin ole pannut merkille täyttöastetta.

 

[marce]

Voikohan se ilma sitten ajastaan liueta veteen, jos vuotoja ei ole? Ja jos näin on, paljonko on muuttujia, käytetyt paineet, lämpötilat, veden laatu tms?
Täällä on 100l kalvoton säiliö, mutta kun tulee naapuritalon kalvollisesta järjestelmästä vesi, ei niin ole pannut merkille täyttöastetta.

Kyllä se ajastaan liukenee veteen, mutta tuo että minun tapauksessani kuukauden välein pitäis lisätä ilmaa niin silloin uskon kyllä että jossain on vikaa…

 

[marce]

Pitää varmaan kokeeksi kuitenkin avata tuo tarkastusluukku, ja tarkastaa tiivisteen kunto ja muutenkin luukun kiinnityksen kireys.

On vaan vähän paskassa asennossa tuo säiliö, luukun kiristyspultin kanta on lämminvesivaraajan pintapellissä kiinni

 

[2xford4000]

tuli tehtyä moneen painesäiliöön ilman lisäys venttiili, ei aina tarvinnu tyhjentää.. ja ihan perus kompuralla ilmaa.. isännil oli välil iso halli kompura traktorin kauhas ladattuna kun ei sinne pellon pumppukoppiin ollu pistorasiaa raaskittu.. nythän tuo jo hoituis akku tekniikalla. mut jos tyhjentää pytyn niin sinne jää ihan sopiva ilma ei tarvi muuta.. jos se noin tiuhaan häviää niin vuotaahan se.. on niitä vuotanu saumoista ym. ilma voi tulla hyvinkin pienestä ja vesi ei siitä välttämättä näkyvästi tule.. usein on yhde pytyn päällä ja painemittari tai tulppa ja se vuoti.. fairyä ja vettä sumupulloon ja ruiskuttelee kyllä se vuoto näkyy.. älä nyt ainakaan saunan edeltä ala sitä luukkua turaa auki on yleensä melko savotta sen tiivisteen kans.. ja kerran noin ahas paikka.. ite alottasin fairyllä..