Avoimen lähdekoodin automaatiojärjestelmä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mika K
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
joo, palkkaduunin puolella mennään aika hitailla signaaleilla joten siitä ei ole kiinni, nopeimpien anturien loggaus sarjaliikenteellä 10-20Hz luokassa tulee ASCII-dataa ja siihen pystyy windows-PC:kin ihan hyvin.

Pointti edelleen olemassa mitä tuosta kirjoitin, kokemukset ja niitä tukevat mittaukset antaa varmaan hyvän kuvan, mutta kuinka pitkälle asian varaan voi laskea ja ennenkaikkea, kuinka paljon työtä kannattaa tehdä.

Broadcomin "goal" ei ole kehittää järjestelmäpiirejä halpis korttitietokoneille, pihvi lojuu ihan toisaalla ja lähtökohdat on umpikaupallisia. Siksi esim. yhtäkkin Raspberry kakkosen kanssa tuli nopea saatavuusongelma takavuosina, Broadcomin piirivalmistus loppui ja loppui komponentit kuin seinään, Raspberryllä meni siis layoutti kortissa uusiksi ja paljon muuta. Tänään kaupoissa saa varmaan korttiversioita 3,4,5 hyvin, huomenna voi olla mitä sattuu ja speksitmin mitä sattuu.

Palkkaduunin puolella Raspberry on valittu yleistyöjuhdaksi sen halpuuden vuoksi, mutta myös hardikseen liittyvä asiat on mietitty siten, että emme ole lainkaan yhden valmistajan mielivallan varassa vaan voidaan jotakin muuta korttia käyttää ihan hyvin. Mittaus ja ohjausohjelmat on sellaisia, että niitä samoja pyöritetään pikku muutoksin kaikissa linux ja windows-ympäristöissä.

Sinänsä minulla ei ole tarvetta haukkua mitään tiettyä brändiä tai sulautettua alustatyyppiä tai vastaavasti nostaa jalustalle. Kunhan sovelluksen kehittäjä huomioi eri syistä riippuvat ominaispiirteet ja suorittaa riskianalyysin.

Tuossa juuri käpisteltiin ohjaimia joissa on minun tekemät mikrokontrollerikortit vuonna 2007. Joissakin paikoissa samaa elektroniikkaa käytetään pitkään. Puhumattakaan tuolla puolustusteollisuudessa missä kaveri on elektroniikkatouhuissa niin hyvin vanhaa tekniikkaa käytössä, kekseliäisyyttä ja sitkeyttä vaaditaan joidenkin komponenttien kanssa jotta saa korvaavia.
---

Perimmäinen kysymys edelleen mielessäni leijuu johon en tajunnut tai saanut vastausta!?

Mikä on tällaisen systeemin käyttöalue parhaimmillaan, missä sitä voi käyttää? Mietin esim. pienyrittäjänä, missä kohtaa hyöty realisoituu jos korvaan asiakaskohteessa jonkin siemens logon oamviritelmälogiikalla ja joudun antaman työlle ja laitteelle takuun? Harrastekohteet toki ymmärrän, mutta missä vaiheessa harrastepohjainen PLC on bullet prooffi siten että ongelmat voi osiittaa kehittäjäsuuntaan ja oma osuus on puhdas... Toki jotakin kalpikonetta tai stokeria liikuttelee, entäpä jos on kyseessä joku asiakkaan prosessi jossa menee puurot ja vellit sekaisin, ihmisiä sairastuu jne ja tehdas palaa
 
Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta ajattelen lähinnä, miksi Raspberryä edes ajateltaisiin käytettäväksi semmoiseen liki reaaliaikatouhuun mihin se ei ole alunperinkään ajateltu - käsittääkseni alkuajatus Raspberrylle oli kaikkien ulottuville ja rahallisessti mahdolliseksi tehty korttitietokone ohjelmoinniin yms harjoitteluun joka tullessaan määriteltuin n 20 dollarin hintaiseksi ja rakennettiin broadcomin järjestelmäpiirin ympärille.

Tuo järjestelmäpiiri eri versioissaan ollut vielä siitä tyypillinen, että io nastojenkaan speksit ei ole kerrottu erityisen tarkkaan ja siellä on valmistajan dedikoimia nastoja jolloin ei ole siis kaikki io:t yhtä samaa.

Terveempää on lähteä projekti sellaisesta mikä on likellä oikeaa plc rautaa eli mikrokontrolleripohjalta.

Varmaan meni paljonkin pieleen lonkalta ja ulkomuistista äkkiseltään, mutta.. kunhan nyt sohaisin tätäkin aihetta

Tuo on "ihan oikeaa rautaa".

Kannattaa ymmärtää esim. ARM-prosessorin historiaa, tuokin on ollut alussa harrastelua:


....toki tuosta on myös "virallinen väärennetty historia"


Tuo ARM:in historia kytkeytyy mielenkiintoisesti Nokia 1610 puhelimeen, jonka seuraajan Nokia 1611-puhelimen suoramuunnosvastaanottimen kehitystapahtumia pääsin seuraamaan itsekin vähän liiankin läheltä:

Tuolla näköjään yhden entisen proffani kirjoitus aiheesta:


...kaikkea sitä on tullutkin touhuttua...:vipottaa:

Muoks: tuolla varmaan paras stoori ARM:in historiasta:


Sophie on ollut alunperin mies, hän on vaihtanut sukupuolta jossain vaiheessa eikä siksi ollut "sopiva" tarinan sankariksi. Nuo ARM:in keskeiset innovaatiot, eritäin tehokas ja yksinkertainen käskykanta, natiivi moniajorakenne/MMU ja äärimmäisen optimoitu HW-keskeytysvektorimekanismi (joka korjaa x86 ongelmat) ovat käsittääkseni juuri Sophien käsialaa.
 
Viimeksi muokattu:
Hedelmällisempää keskustelua on ensin itse ymmärtää se, mitä toinen on kirjoittanut ennenkuin ehdottelee muuta "ymmärrettävää" toiselle keskustelijalle.

Pointtini sivuutetiin edelleen. En ole väittänyt etteikö BCM järjestelmäpiiri tai joku muu ARM-pohjainen sulautettu prosessori olisi "oikea" prosessori. Jollakin tasolla itsellekin eri prosessoriarkkitehtuurit on tuttuja.

Ei tullut kommenttia myöskään siihen, miksi avoin ja voiko sitä käyttää jossakin "aikuisten oikeasti"??? Toki ymmärrän että moni asia on näin lähtenyt liikkeelle ja osa on menestystarinoita, kuten Linux joka sekään ei tyhjästä syntynyt vaan ammensi GNU-projektista joka sekin on poikinut suklautetulle puolelle paljon hyvää. Mutta toisaalta on osa umpikaupallisten firmojen tuotoksiakin hyviä, tehokkaista ja jossakin kohtaa ilmaisia joskaan ei välttämättä avoimia.

Avoin ei aina välttämättä tarkoita absoluuttista hyvää, myös pahantahtoisille se on avoin ja tuo haavoittuvuudet julkisiksi.

Omissa hommissa sovellan paljon sellaista mikä löytyy ilmaiseksi, mutta en sitä tee siinä mielessä kaupallisesti että ottaisin siitä suoraa taloudellista hyötyä, hyöty menee siis sovellettuna minun läpi suoraan käyttäjälle.

Olen myös huomannut senkin, että liian viisaaksi ei kannata lähteä, oma oppiminen ja uudistumiskyky jos sitä nyt edes niin paljoa ollut, kärsii ensin.
 
Hedelmällisempää keskustelua on ensin itse ymmärtää se, mitä toinen on kirjoittanut ennenkuin ehdottelee muuta "ymmärrettävää" toiselle keskustelijalle.

Pointtini sivuutetiin edelleen. En ole väittänyt etteikö BCM järjestelmäpiiri tai joku muu ARM-pohjainen sulautettu prosessori olisi "oikea" prosessori. Jollakin tasolla itsellekin eri prosessoriarkkitehtuurit on tuttuja.

Ei tullut kommenttia myöskään siihen, miksi avoin ja voiko sitä käyttää jossakin "aikuisten oikeasti"??? Toki ymmärrän että moni asia on näin lähtenyt liikkeelle ja osa on menestystarinoita, kuten Linux joka sekään ei tyhjästä syntynyt vaan ammensi GNU-projektista joka sekin on poikinut suklautetulle puolelle paljon hyvää. Mutta toisaalta on osa umpikaupallisten firmojen tuotoksiakin hyviä, tehokkaista ja jossakin kohtaa ilmaisia joskaan ei välttämättä avoimia.

Avoin ei aina välttämättä tarkoita absoluuttista hyvää, myös pahantahtoisille se on avoin ja tuo haavoittuvuudet julkisiksi.

Omissa hommissa sovellan paljon sellaista mikä löytyy ilmaiseksi, mutta en sitä tee siinä mielessä kaupallisesti että ottaisin siitä suoraa taloudellista hyötyä, hyöty menee siis sovellettuna minun läpi suoraan käyttäjälle.

Olen myös huomannut senkin, että liian viisaaksi ei kannata lähteä, oma oppiminen ja uudistumiskyky jos sitä nyt edes niin paljoa ollut, kärsii ensin.

Asioita voi tehdä monella eri tavalla, ja esim. yrityksissä on tuotehistoria usein määräävä tekijä. Simensin logiikka sopii moneen paikkaan, erityisesti jos on siihen liittyvä osaamisinfra ja historia. Esim. paperikoneteollisuudessa ollaan hyvin vanhoillisia (ihan hyvistä syistä), eikä -60 luvun toimivasta releohjauksesta luovuta ellei ole pakko. Mikä on milloinkin järkevää on aika monimutkainen juttu ja jokainen voi toki tehdä siten kuin hyvä tulee hänen tapauksessaan. Kehitysinfra ja käytetyt ratkaisut ovat esim. yritykselle strategisia valintoja ja käytännössä hyvinkin erilaisia ratkaisuja tehdään. Osa tekee oikeita valintoja, osa ei ja tekee lopulta konkurssin jos ei ymmärrä ajoissa muuttaa suuntaa.

Minulla itselläni on akuutti tarve olisi saada pellettipolttimelle joku toimiva ohjaustietokone. Nykyinen releautomatiikka toimii kyllä ja turvallisuusyistä on joka tapauksessa syytä olla kaksinkertainen ohjaus. Releohjauksella vaan tulee äkkiä rajat vastaan mitä voi tehdä. Tuossa on mm. tällä hetkellä kaksi erillistä näytöllistä patteritoimista k-termoelementtimittaria, jotka pitäisi saada jollain konstilla kytkettyä ohjaustietokoneeseen, jos mielii rakentaa viisaampaa säätö- ja turvallisuuslogiikkaa.

Onnistuu kyllä Rasberrylläkin:


...ainakin I2C-väylällä onnistuu, mutta RS-485 ja sille HAT-moduli+ajuri olisi oikea ratkaisu. HAT-modulien ajurit ei vaan taida oikein vielä toimia:


Onko Rasperry oikea teknologiavalinta on sitten mielenkiintoinen juttu. Tällä hetkellä Olimex vaikuttaa paremmalta erinäisistä syistä.

...nuo turvallisuusjutut näissä on sitten hieman monimutkaisempi kysymys.
 
Viimeksi muokattu:
Minun ratkaisu olisi kaksi logoa rinnan ja joku aikarelepaketti tutkailemaan oikeanlaista toimintaa...
Yksinkertainen ja aika varma. Miksi siihen pitäisi sotkea jotain monimutkaisempaa? :paranoia:
Itselle tekisin yhdellä logolla koska se vikaantumistiheys lienee tyyliä 1/100000h
 
Minun ratkaisu olisi kaksi logoa rinnan ja joku aikarelepaketti tutkailemaan oikeanlaista toimintaa...
Yksinkertainen ja aika varma. Miksi siihen pitäisi sotkea jotain monimutkaisempaa? :paranoia:
Itselle tekisin yhdellä logolla koska se vikaantumistiheys lienee tyyliä 1/100000h

Vuodessa on n. 8760 tuntia, joten n. 11,5 välein se siis menee rikki. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että talo mahdollisesti palaisi ja /tai kuolisin häkämyrkytykseen 11,5 vuoden välein. Sen lisäksi 100 000 tuntiin pitää osoittaa, ettei se vikaannu esim. sähkökatkossa tai salamaniskussa, jota käytännössä ei voi tehdä ellei tiedetä asennuspaikkaa ja -ympäristöä.
 
HATit on yksi liitosratkaisu, me on kylvetty FTDI 232 ja 485 piuhoja usbin perään, niitä varmaan joku 200kpl nyt käytössä, toki halvemmalla saa jos rakentelee osaset GPIO liitäntään.

Olimexin tietsikkakorteissa mielestäni terveempi tulokulma järjestelmäpiiriasiassa, mutta tämä väite pohjaa oikeastaan mielikuviin mitä asiasta lukenyt, ei niinkään mihinkään laajaan kokemuseen. Muutama olimexin kortti löytyy, mutta en ole niillä mitään vakavastiotettavaa tehnyt. Powerointi usein järjellisellä tolalla vrt RPi.

Jos paljon työtä ja koodia pitää tehdä ja tavoite on robusti niin ehkä tosiaan pellettipoltin keissiin lähtisin mikrokontrolleripohjalle rakentamaan ja C-kielellä.

Linux-korteissa on aina se käyttiskerros välissä, minkä olemassaolon puolto on ehkä enemmän siellä monitoroinnin ja login sekä verkkoliitettävyyden puolella, einiinkään niiden perustoimintojen robusteiksi tekemiseen. Tosin mitä olen pellettipolttimia käynyt muutamia korjaamassa niin on ne semmoisia harrastelmia verrattuna laitoksiin jolla totisella törinällä esim. haketta muutetaan lämmöksi.

Vuosi putkeen tai pidempään kun ohjelmaa ajattelee pyörimään niin tarvii olla jonkinlainen service tai yksinkertaistaa toiminnallisuus skriptiin joka tyydytään ajamaan esim. minuutin välein. Tai joku erillinen vahtikoira joka voi olla esim. tirokonekortin ulkoinen piiri passiivikomponentein jos koiraa ei potkita tasaisin välein niin vetää kovan resetin

Toki pellettiä palaa säiliöstokerillakin ja hommaa hoitaa parit aikareleet ja termostaatti.

---
Varmaan olet sen verran opiskellut, ettei kannata vikatiheysasiassa esittää tyhmää. 1/100k tuntiin ei ole noin, kelle joka on ollut "kylpyammekäyrien äärellä".

Ja onhan niinkin jos laitteen luotettavuutta pilkulleen lasketaan niin jokainen läpikuparoitu reikäkin piirikortilla laskee luotettavuutta, lisää vikapaikkoja. sikäli monimutkainen systeemi vikaantuu nopeammalla aikataululla. Toisaalta jollekin logolle luvut annettava varman päälle eli kymmenvuotias logo teollisuudesta eläkkeelle päästessään voi pitkän siivun puksuttaa. Toki sähkömekaaniset osat kuluu ja lämpö vanhentaa elkot.
---
MAX31855 pohjainen termoparin liitäntäpiiri raspberryn kylkeen ollut omassa käytössä hyvä. Tein sellaisella tuulimittarin sulatusvastuksen/kuumennusrajoituksen Rpi perään
 
Viimeksi muokattu:
Vuodessa on n. 8760 tuntia, joten n. 11,5 välein se siis menee rikki. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että talo mahdollisesti palaisi ja /tai kuolisin häkämyrkytykseen 11,5 vuoden välein. Sen lisäksi 100 000 tuntiin pitää osoittaa, ettei se vikaannu esim. sähkökatkossa tai salamaniskussa, jota käytännössä ei voi tehdä ellei tiedetä asennuspaikkaa ja -ympäristöä.
En tsekannut mistään manuaaleista luvattua aikaa tai performance leveliä. Joten tuo aika oli hatusta heitetty mutta tuolla alueella se lienee.

Ja ei jotain takatulta, häkävaroitusta tai talon palamista voi jättää minkään logiikan varaan....

Sähköverkon häiriöt taklataan parhaan mukaan ups:llä.

Veikkaisin että asiallisesti logolla tehtynä se ohjaus on turvallisempi mitä kaupasta tullessaan...
 
Jos polttolaitteistossa on takatulen vaara niin sen torjunta pitäisi varmaan kahdentaa toisistaan riippumattomiin järjestelyihin ja varajärjestely voisi toimia ilman sähköä. Vähintäänkin sellainen ettei softan täydellinen sekoaminen aiheuta ongelmia.
 
Jos polttolaitteistossa on takatulen vaara niin sen torjunta pitäisi varmaan kahdentaa toisistaan riippumattomiin järjestelyihin ja varajärjestely voisi toimia ilman sähköä. Vähintäänkin sellainen ettei softan täydellinen sekoaminen aiheuta ongelmia.

Niin yksinkertaisimmillaan takatulien sammutin on iso vesipänikkä ja kairan juuressa mehiläisvahatulppa joka sulaessaan päästää vetet sammuttaa tulet ja turvottaa pipanat kairan kaveriksi.

Tai mekaaninen turvaventtiili joka kairaputken kuumetessa päästää painevettä kalvopaisarista samoin seurauksin, varmennus vesiverkon toimimattomuuteen on tehty takaiskuventtiilillä ja vesivarasto siten sähköriippumaton.

UPSit ja muut järjestely pikkuinvertteri ja lyijyakku halpoja harmeihin nähden joten ei edes kannata keskustella laittamatta jättämisestä. Jossakin pelleti polttimessa on pikku lyijyakku sisällä joka varmaan unohtuu uusia, logiikka sekoilee kun pikku katko kyykkää akun
 
En tsekannut mistään manuaaleista luvattua aikaa tai performance leveliä. Joten tuo aika oli hatusta heitetty mutta tuolla alueella se lienee.

Ja ei jotain takatulta, häkävaroitusta tai talon palamista voi jättää minkään logiikan varaan....

Sähköverkon häiriöt taklataan parhaan mukaan ups:llä.

Veikkaisin että asiallisesti logolla tehtynä se ohjaus on turvallisempi mitä kaupasta tullessaan...
Jep, olen noita sulautettujen järjestelmien HW:tä suunnitellut ja koodannut laiteohjaimia/käyttöjärjestelmiä joskus nuorena sen verran, että noiden MTBF-arvot on suurinpiirtein tiedossa, siksi tässä onkin releohjaus ensisijaisena. Logiikoissa on se yleinen ongelma, että jos viime vuonna oli jotain, niin ensi vuonna vastaava tuote kiinassa tehtynä on jo jotain aivan muuta. Koskee myös (nimellisesti) saksalaisia tuotenimiä. Erityisesti powerit pettää noissa kiinalaisissa, verrattuna saksalaisiin.

UPS tässä jo onkin, mutta sekin lisää järjestelmän monimutkaisuutta, ja monenkertaisten turvajärjestelmien lopputulema on arvoitus. Muutenkin virtakatkoksiin varautuminen on hankalaa tälläisissä järjestelmissä.

Juuri menossa turvajärjestelmien testausta kun tuli lämmintä ja saa hiilloksen mukavasti sammumaan. Mikään turvalaitteista ei näköjään toimi ensimmäisenä versiona.
 
Niin yksinkertaisimmillaan takatulien sammutin on iso vesipänikkä ja kairan juuressa mehiläisvahatulppa joka sulaessaan päästää vetet sammuttaa tulet ja turvottaa pipanat kairan kaveriksi.

Tai mekaaninen turvaventtiili joka kairaputken kuumetessa päästää painevettä kalvopaisarista samoin seurauksin, varmennus vesiverkon toimimattomuuteen on tehty takaiskuventtiilillä ja vesivarasto siten sähköriippumaton.

UPSit ja muut järjestely pikkuinvertteri ja lyijyakku halpoja harmeihin nähden joten ei edes kannata keskustella laittamatta jättämisestä. Jossakin pelleti polttimessa on pikku lyijyakku sisällä joka varmaan unohtuu uusia, logiikka sekoilee kun pikku katko kyykkää akun

Ei toimi.
 
Tollasen perus LOGO!n MTBF on hiukan yli 100 vuotta ja siitäkin voi laitevalinnoilla päästä yli 200 vuoden MTBF arvoihin
Joillekin relelähtökorteille ilmoitetaan melkein 300 vuoden MTBF.

Kaupallisissa ratkaisuissa on puolensa.
 


Tuossa artikkelissa ei taida olla mainintaa, mutta tyypillisesti kierukan tukkeutuessa veden syöttöaukko on täynnä pakkaantunutta puupurua, ja vaatii painetta enmmän kuin pöntöstä tulee. Itsellä 3baria, joka muualla riittää, mutta siirtokierukassa voi tulla senkin olla liian vähän.
 
On toiminu vapaan paineen pöntöt meillä ainaki. Pöntössä on myös kohokytkin joka sammuttaa laitteet
 
Tollasen perus LOGO!n MTBF on hiukan yli 100 vuotta ja siitäkin voi laitevalinnoilla päästä yli 200 vuoden MTBF arvoihin
Joillekin relelähtökorteille ilmoitetaan melkein 300 vuoden MTBF.

Kaupallisissa ratkaisuissa on puolensa.
Olen noista MTBF arvoista keskustellut aika monen laitetoimittajan asiantuntijoiden kanssa, ja tunnelma on usein hyvin vaivautunut, kuten nytkin...:)
 
Olen noista MTBF arvoista keskustellut aika monen laitetoimittajan asiantuntijoiden kanssa, ja tunnelma on usein hyvin vaivautunut, kuten nytkin...:)

Ei kai täällä Siemensin edustus päivystä, vai päivystääkö? Loppukäyttäjiä tai väliporrasta varmaan on.

Tuossa juuri 2007 rakentamaani elektroniikkaa meni taas eri käyttöön, on sen verran yksinkertaista ja tinkimättömästi rakennettu, että muu hajoaa ympäriltä. Tämä ei ole omakehua, vaan toteen näytetty asia. Tuppaa yleensä sähkömekaaniset asiat hajoamaan ympäriltä sekä noissa missä koodia pyörii korttikoneessa niin muistikortit korruptoituu, ne yleensä aina uusitaan silloin vaikka nuukempi alustaisi. High endurance kortteihin siirrytä sitämukaa kun hajoaa.

Valitettavasti nuo kestoasiat selviää jälkeenpäin eikä valmistajien dokumenteista ostohetkellä. Mm lineaarimoottoreista on hankittu kantapään kautta tietoa ja poltettu tonnikaupalla rahaa paskaan mikä toimii puoli vuotta tai vuoden.

Takatulia syntyy monista syistä, oman käsitys, että paljon on käyttäjälähtöisiä syitä joko aktiivista myötävaikutusta mm liian kuivaa tavaraa, ilmavuotoa, öljyn kaatelua hakkeeseen, turvasysteemien ja muu huoltamattomuus.

Muutamia sovelluksia joihin ollut esim. logo ehdokkaana, mutta tullut sellaisia vaatimuksia, ettei ole voinut toteuttaa, mutta moneen paikkaan viisasta. Eräässä kohteessa mm virrankulutusta hain pieneksi, omalla mikrokontrolleriratkaisulla pääsi alle 10mA luokkaa "idlenä". Siitä on aikaa joten varmaan PLC puolella olisi nyt tarjokas siihenkin
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös