Arvailua tai tietoa? Mikä kyseessä?
- Viestiketjun aloittaja jusape
- Aloituspäivämäärä
Eipä tuo ole koskaan niihin hommiin päässyt.Jonniin tarinan tukinuitosta
Muok. Myöhästyin
Mutta jotain se voi nyt tuossa kertoa.
Oletko itse vääntänyt? Mites se nyt sanottiin, oma nimitys taisi olla tuolle vitakselle vääntö tapahtumalle?
En ole vääntänyt, jostain tapahtumasta tullut.
Taitaa olla käyttämätön, kun kuori on noin hyvin jäljellä.
Kyllä tämä vänkkyrä ilman laadun kertoo, oikenee pitkäksi kuivalla säällä, ja vetytyy sykkyrään kostealla kelillä. Näin maanantaina voi ottaa vaikka kraanasta vettä.
Missä kohtaa ilmanpuntariksi sanottu.
Saatavuus tuli ekaksi mieleen. Ja olisiko ettei uppoa ja kuluta niin puun pintaa?
Ei uppoa
Juuri tuo ettei uppoa. Närelenkki oli halpa ja kelluva. Kallis ketjulenkki oli menetetty, jos lipesi kädestä asentaessa tai muuten irtosi. Ketju oli kyllä vahvempi, mutta närettä käytettiin hyvin pitkään juurikin etujensa takia.
Sinne latvavesille ku kantopelillä olis ketjulenkit pitäny viedä, kalliita ja uppoavaa tavaraa vielä, helpompi ja nopeempi ja kustannustehokkaampi tekasta närelenkkejä hakkuiden jälkeen kun kuorintakin oli loppunut eikä vedet vielä auki, oli jätkillä aikaa vääntää lenkkejä.
Sai lyödä kirveellä poikki, ei tarvii ketjun kanssa värkätä.
Saa kirveellä poikki vaikka ois kireällä
Keksinvarsien ja närelenkkien teko oli monelle tärkeä tulonlähde.
Kaverin pappavainaalla oli vastaava, mutta se oli pätkä pienen kuusennäreen runkoa, josta törrötti oksa. Oliko se sitten oksan suoruus siinäkin, joka kertoi kosteuden, vai muuttuiko koko oksan kulma suhteessa runkoon, en muista.
Paineeseenhan tuo ei reagoi, eli ei ole ilmapuntari. Pappa kuitenkin siitä väitti katsovansa onko matala- vai korkeapaine eli milloin tulee sadetta.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.