Näistä hävitettäväksi tuomituista kasveista en ketjua löytänyt. Jos sellainen on (kuten hämärästi muistelen), niin saapi yhdistellä ketjuja.
Mummi oli aikanaan istuttanut kurtturuusua paljon pihalle. Oli erilaisia ruusuaitoja ja pensaita varmaan ainakin satakunta neliötä. Monessa paikassa on kerrottu sen hävittämisen olevan erityisen työlästä. Ei minusta ollut. Viime vuonna näihin aikoihin ruiskutin nuo vahvahkolla, ehkä 6-8 % luokkaa olevalla Roundup Flexillä. Siis ruiskutus alkukesästä, silloin kun lehdet on jo liki täysikokoisia, mutta ei vielä ole puutunutta vahamaista pintaa. Alkoivat ruskistumaan parin viikon jälkeen ja kuukaudessa olivat täysin ruskeita. Annoin olla pystyssä loppukesään asti, että varmasti kaikki "ravinne" juuriin asti imeytyy. Elokuun lopulla sitten lieriöniittokoneella ajoin aidat nurin ja raivaussahalla sieltä, mhin ei niittokoneella päässyt. Nyt tänä kesänä oli viisi uutta versoa työntämässä lehteä. Äsken ne "lannoitin". Nyt kun kiireemmiltään joutaa, pitää iskeä IHIn kuokka maahan ja kaivaa juurineen ylös. Johonkin korkeaan kasaan meinasin kasata kuivumaan, että saisi poltettua juurakot.
Lupiini tottelee myös glyfoa. Äsken kävin kierroksen kävelemässä pientareita ja pihapeltoja käsiruiskun kanssa. Ei ollut enää kuin joitain kymmeniä tai ehkä sata lupiinia. Vielä jokunen vuosi sitten niitä oli tuhansia, pihapellot sinisenään. Nyt on oikea aika niitäkin torjua. Ovat kasvaneet muita korkeammiksi ja ihan ensimmäisiä kukkia pukkaavat. Nyt ne erottaa hyvin, ja ehtivät kuolla ennen kuin siemenet kypsyvät. Näkyvät kukat kyllä vielä käyn poimimassa jätesäkkiin ja sekajätteeseen, ettei siemeniä pääse muodostumaan. Tuo lupiini on loputon työmaa. Siemenet saattavat säilyä maassa jopa vuosikymmeniä itämiskelpoisina ja pukkaavat taimen, kun olosuhteet on hyvät. Kerätyt lupiinit pitää polttaa tai laittaa sekajätteeseen. Siemenet kestää jopa 70-80 asteen lämmön, niin eivät kompostissa tuhoudu. Kuulemma kunnallisissa suurkomposteissakaan ei välttämättä ole riittävän kuumaa ja sieltä siemenet leviää uusille kasvupaikoille mullan mukana.
Mummi oli aikanaan istuttanut kurtturuusua paljon pihalle. Oli erilaisia ruusuaitoja ja pensaita varmaan ainakin satakunta neliötä. Monessa paikassa on kerrottu sen hävittämisen olevan erityisen työlästä. Ei minusta ollut. Viime vuonna näihin aikoihin ruiskutin nuo vahvahkolla, ehkä 6-8 % luokkaa olevalla Roundup Flexillä. Siis ruiskutus alkukesästä, silloin kun lehdet on jo liki täysikokoisia, mutta ei vielä ole puutunutta vahamaista pintaa. Alkoivat ruskistumaan parin viikon jälkeen ja kuukaudessa olivat täysin ruskeita. Annoin olla pystyssä loppukesään asti, että varmasti kaikki "ravinne" juuriin asti imeytyy. Elokuun lopulla sitten lieriöniittokoneella ajoin aidat nurin ja raivaussahalla sieltä, mhin ei niittokoneella päässyt. Nyt tänä kesänä oli viisi uutta versoa työntämässä lehteä. Äsken ne "lannoitin". Nyt kun kiireemmiltään joutaa, pitää iskeä IHIn kuokka maahan ja kaivaa juurineen ylös. Johonkin korkeaan kasaan meinasin kasata kuivumaan, että saisi poltettua juurakot.
Lupiini tottelee myös glyfoa. Äsken kävin kierroksen kävelemässä pientareita ja pihapeltoja käsiruiskun kanssa. Ei ollut enää kuin joitain kymmeniä tai ehkä sata lupiinia. Vielä jokunen vuosi sitten niitä oli tuhansia, pihapellot sinisenään. Nyt on oikea aika niitäkin torjua. Ovat kasvaneet muita korkeammiksi ja ihan ensimmäisiä kukkia pukkaavat. Nyt ne erottaa hyvin, ja ehtivät kuolla ennen kuin siemenet kypsyvät. Näkyvät kukat kyllä vielä käyn poimimassa jätesäkkiin ja sekajätteeseen, ettei siemeniä pääse muodostumaan. Tuo lupiini on loputon työmaa. Siemenet saattavat säilyä maassa jopa vuosikymmeniä itämiskelpoisina ja pukkaavat taimen, kun olosuhteet on hyvät. Kerätyt lupiinit pitää polttaa tai laittaa sekajätteeseen. Siemenet kestää jopa 70-80 asteen lämmön, niin eivät kompostissa tuhoudu. Kuulemma kunnallisissa suurkomposteissakaan ei välttämättä ole riittävän kuumaa ja sieltä siemenet leviää uusille kasvupaikoille mullan mukana.
Viimeksi muokattu:
Kyllä on laimeeta, mut lompuuki ottaa kovasti osumaa. Partnerin reuna riksundraks on paljon kustanustehokkaampi ja viihdyttävämpikin käytellä.
. Joka paikassa tienvarret täynnä ja levittäytynyt pelloillekin.