Vieraslajit

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja LPR
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Glyfosaatti on kärjistäen ilmaistuna suolaa. Ne välittäjäaineet + se kaliumsuola muodostavat "glyfosaatin". Jos on jotain pajupusikkoa tai muuta leveälehtistä kasvia, niin silloin oikea aine on
MCPA. Glyfosaatti on heinämäisille rikkakasveille soveltuvampi.
 
Saakos tuon tutkinnon suorittaa kuka tahansa, vai pitääkö olla jotenkin tekemisissä maatalouden kanssa?
Kaiketi sen saa kuka hyvänsä. Ei meilläkään viljelyksiä ole, metsätila. Käy katsomassa tarkemmin Proagrian sivuilta. Sieltä löytyy opintomateriaali, minkä lukee läpi ja siellä voi tehdä netissä tentin. Opintomateriaalit saa olla esillä tentissä. Tentti ei ole vaikea. Yksi kysymys oli mulla, mikä ei ollut maalaisjärjellä pääteltävissä, siinä kysyttiin jotain suuttimen tyyppiä tai kokoa tiettyyn olosuhteeseen, vastaus löytyi opintomateriaalista. Muut kysymykset oli ihan loogisia, tyyliin että saako kaivon ympäriltä ruiskuttaa, tms.
 
Eikös TVH / Tielaitos lupiinia oikeen istuttanutkin kauniina kukkana? Täälläpäin kun ajelee, niin peli on kyllä Lupiinin osalta menetetty:rolleyes:. Joka paikassa tienvarret täynnä ja levittäytynyt pelloillekin.
Mikkelissä tekivät VT 5:lle uusia liittymiä ihan alle 5 vuotta sitten. Ensimmäinen kasvi, mikä luiskiin nousi, oli lupiini. Eikä mitään yksittäisiä kukkiä vaan koko isojen eritasoliittymien luiskat täynnä lupiinia. Eli kylvävät vieläkin, vaikka toisin väittävät.
 
Tahattomasti. VR ja tielaitos. Siemenet leviävät liikennevälineiden, tie- ja ratakaluston matkassa.
Kyllä aikanaan kylvivät ihan vasiten. Nykyään käyttävät ala-arvoista kompostimultaa, missä on siemeniä. Paitsi että tuo uusien luiskien lupiinien määrä herättää epäilyksen, että kylväisivät vieläkin.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikuttaakos tämä nyt mitään mihinkään?

Ei Suomessa vaikuta kovin merkittävästi. Maailmalla isoissa Etelä- ja Itä-Euroopan viljanviljelymaissa on leipäviljakin pakkotuleennetettu glyfosaatilla. Eli "kypsymätön" pelto ruiskutettu, niin parin viikon päästä pääsee puimaan ja heti perään kylvämään toisen sadon.. Suomessa pakkotuleennutus on ollut kielletty vissiin aiemminkin.
 
Glyfosaatti on hyvää ja kohtalaisen edukasta. Veikkaan että jos kielto menee joskus läpi, tulee heti uusi aine suoraan Monsanton pöytälaatikosta kuin apteekin hyllystä tilalle, joka on monopolin ansiosta tuplasti kalliimpi ja luultavasti myös vaarallisempi mutta sitä ei tiedetä ennen kuin joskus 25v päästä kun patentti menee umpeen.
 
Viimeksi muokattu:
Ei Suomessa vaikuta kovin merkittävästi. Maailmalla isoissa Etelä- ja Itä-Euroopan viljanviljelymaissa on leipäviljakin pakkotuleennetettu glyfosaatilla. Eli "kypsymätön" pelto ruiskutettu, niin parin viikon päästä pääsee puimaan ja heti perään kylvämään toisen sadon.. Suomessa pakkotuleennutus on ollut kielletty vissiin aiemminkin.
Toki sitä "herkkuviljaa" pitää sitten tuoda tännekin, jotta saadaan pysymään kotimainen hintataso kurissa😐. Vastikään oli tulossa salmonella lastillinen viljaa Suomeen, josta pitänyt olla mittään haittaa. Se taidettiin käännyttää.
 
itte oon yheltä niemeltä keränny useempana kesä paukkupalsamia. parina ensimmäisenä kesänä tyyliin 15-20 jätesäkillistä. viime kesänä en päässy enää kuin 8 säkilliseen. jospa tuo alkaisi tuottaa tulosta ja pääsisi eroon. pitää vaan pitää useempi kierros kesässä, ettei kerkeä siementämään. 3 kertaa viime kesänä kierin alueen.
 
Jättitataria oli mummi istuttanut myös ja on tosi kova leviämään. Se onneksi tottelee glyfoa hyvin, eikä edes juuria tarvii kaivaa maasta.
 
Glyfosaatti on kärjistäen ilmaistuna suolaa. Ne välittäjäaineet + se kaliumsuola muodostavat "glyfosaatin". Jos on jotain pajupusikkoa tai muuta leveälehtistä kasvia, niin silloin oikea aine on
MCPA. Glyfosaatti on heinämäisille rikkakasveille soveltuvampi.
Leikkimökin nurkalta kaadoin koivun, porailin kantoon reikiä ja raakaa glyfoa perään. Vaan silti vesoi. Oliko sitten väärä aine vai olisko pitäny myrkyttää jo eläessään?
 
Leikkimökin nurkalta kaadoin koivun, porailin kantoon reikiä ja raakaa glyfoa perään. Vaan silti vesoi. Oliko sitten väärä aine vai olisko pitäny myrkyttää jo eläessään?
Mihin aikaan vuodesta kaadoit. Kantokäsittely vaikuttaa parhaiten loppukesästä/alkusyksystä, kun nesteiden virtaussuunta on juuristoon.
 
Leikkimökin nurkalta kaadoin koivun, porailin kantoon reikiä ja raakaa glyfoa perään. Vaan silti vesoi. Oliko sitten väärä aine vai olisko pitäny myrkyttää jo eläessään?
Sama juttu vaahteran kanssa,ihmeteltiin kun kanto alkoi vesoa.Tein moottorisahalla syviä koloja ja suolalla täytin.Muutamassa vuodessa kanto lahosi ja lähti helposti pois. Suola on halvin rikkaruoho myrkky,heti kun murske alueella alkaa vihertää,niinpaljon suolaa kun veteen liukenee,vajaat 800gr/10l kastelen reilusti murskealueet sekä n.20cm kaistat rakennusten ympäri.
 
Teemme viherkattoja, viimeksi Keskiviikkona hotelli Bomballe Nurmekseen. Siirtonurmi 'maksaruoho' tuli Hollanista saakka kylmäkuljetuksena, näiden mukana voi tulla vieraslajeja?
 
Ei kyl yhtään muista. Toi kyl varmaan totta, varsinkin jos mahla aikaan tehty, lykkää myrkyt pihalle.
 
Tottahan vieraslajeja voi tulla, kun erilaiset lämpövyöhykkeiden ylitykset kyseessä.
Onneksi kaikki vieraslajit ei vielä pärjää Suomen oloissa, se pelastaa pahimmalta.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös