Hitsaus "koulu"

Jos ei meinaa hitsaus tuolla ohjelmalla onnistua niin tässä hieman apuja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu yritin selevittää hitsoomisoppia jaloviinan voimalla ja lopputulos on sitten mitä on..

Mulla ei nyt videot näy. Vaihdoin kesällä tähän näppäimistön ja äänilaite meni mykäksi joten kones kieltäytyy näyttämästä videoita.. Olisko joku liitin unohtunut tai ??
 
Enpä ollut tosta ohjelmasta ennen kuullut. Onhan se vähän kökkö mutta aika hienoa että on edes olemassa. Ja kyllä suht kattavalta vaikuttaa. Harmi ettei tabletilla skulaa.
 
Kokemuksia:

Kemppi minarcmig 150, ydintäytelangalla. Olen tyytyväinen, puuilosta olen hakenut lankaa jotain "kuparoitua" ja jälki on kyllä siistimpi kun tavallisella langalla. Ei ole tullut mieleenkään hankkia kaasupulloa. Kotitarpeisiin on ollut vähintääkin riittävä jälki.. maksoiko tuo laite jotain 600-700e.

Kemppi Mineka 130 vanha ja painava. Näyttää olevan halpojakin (80e käytettynä). On se vaan vaikeaa puikolla hitsaaminen kun käsikin tärisee mutta on sillä saatu hitsattua. Puikot on olleet 2-3,25mm. Kai tuo on ihan hyvä kone valovirralla toimivaksi?
 
juhop sanoi:
Kokemuksia:

Kemppi minarcmig 150, ydintäytelangalla. Olen tyytyväinen, puuilosta olen hakenut lankaa jotain "kuparoitua" ja jälki on kyllä siistimpi kun tavallisella langalla. Ei ole tullut mieleenkään hankkia kaasupulloa. Kotitarpeisiin on ollut vähintääkin riittävä jälki.. maksoiko tuo laite jotain 600-700e.

Kemppi Mineka 130 vanha ja painava. Näyttää olevan halpojakin (80e käytettynä). On se vaan vaikeaa puikolla hitsaaminen kun käsikin tärisee mutta on sillä saatu hitsattua. Puikot on olleet 2-3,25mm. Kai tuo on ihan hyvä kone valovirralla toimivaksi?
Klikkaa laajentaaksesi...

Itsellä on myös sama minarcmig 150. Käytän kaasuna co2:sta, jolla jälki on erinomaista. Pullo on vanha sammutinpullo (7kg), joka on muutoskatsastettu hitsauspulloksi. Pullon hinta oli alle 200 ja katsastus 10 vuoden välein, ei muita kuluja. Kaasutäyttö sammutinliikkeessä jotain parikymppiä ja tuolla hitsaa huomattavasti kauemmin kuin vastaavan kokoisella seoskaasupullolla. Mulla taas ei ole tullut mieleenkään kokeilla ydintäytelankaa kun tämä co2 kaasu on niin halpaa :)
 
Mimmone tossa sammutinpulossa on venttiilin liitäntä? Onko noita sammutinpulloja nykyään enää saatavissa?

Tekis mieli kaasutella:heko:
 
Eiköhän niitä ihan sammutinhuolloista saa vieläkin. Venttiilin kierre on eri kuin seoskaasussa, joten tarvii oman paineenalentimen. Tai sitten kierresovittimen jotta normaalia seoskaasumittaria voi käyttää. Itse ostin sovittimen sammutinliikkeestä tiskin alta, niitä kun ei virallisesti saa myydä :)
 
Tuolla toisella palstalla on jatkuvaa vääntöä aiheesta itsesuojaava hitsauslanka/normi umpinaru, päätinkin tuossa auringonpimennystä ootellessa suorittaa vertailuturautukset kummallakin 2mm materiaaliin. On se vaikeaa saada itsensä "ydinjätelanka- moodiin", normilangalla ja kaasulla hitsaaminen niinpal helpompaa..



Itsesuojaavan hitsauksessa kone Kemppi Kempak 150T, umpilankakoneena Kemppi 3200, 0,8mm+seoskaasu
 
Pitää nyt ammattimiehiltä kysyä, kun langalla tullut pääosin hitsailtua... Tuossa illan hämärissä testailin puikkohitsausta ihan vanhojen muistelemiseksi ja tulevaa silmällä pitäen, sillä pitäis kauhaan kohta huulilevy vaihtaa ja ajattelin tähtisädetikun olevan paikallaan siinä hommassa.

Mulla oli Minarc EVO 150 ja 3,25 rutiilipuikko. Siinä alapienaa hitsailin, puikko syttyi hienosti ja paloi vaivattomasti. Muuten meni kaikki kuin elokuvissa, mutta kuona tuntui jämähtävän kiinni kuin psk junttilan tuvan seinään. Käytössä oli siis muutama rutiilipuikko, koska ne olivat varmasti kuivia ja tasuripuikkoja en alkanut tätä operaatiota varten nyt kuivailemaan. Puikothan oli varmaan jotain kiinalaisia, koska paketissa luki Strongline. Onko tämä halpapuikkojen ominaisuus, vai mikä meni pieleen? Mainostavat tuota Minarc:ia, että kaikki puikot käyvät.
 
Katso että paketissa lukee 7018 merkintä ( OK 48.00 vastaava puikko ). 6013 merkinnällä rutiili, syttyy hienosti mutta kuona piukassa.
Huulilevyt kulutuskamaa, 100ast vaikka esilämpöä molemmille hitsattaville kappaleille.
Ja liian kuumaksi ei saa päästää menemään, levy voi haurastua
 
Itse olen kulutusteräksetkin hitsannut ihan lankakoneella ja normilangalla, rutiilisädetikun sauma saattaa rapsahtaa pakkasessa.
 
Saattaa olla aika kullannut muistot rutiilipuikosta, kun meillä oli aikoinaan vain muuntaja ja joskus 10v. iässä tuli jo lankakone, jolla sitten aloittelin hitsaamaan. Muistelen vaan hitsanneeni jollain puikolla myöhemminkin ja kuona rapsahti irti itsestään. Nyt Minarc ollut pari vuotta ja en ole edelleenkään ehtinyt siihen kunnolla tustustua.

Ei kestänyt kauhan halkeaman korjaus magilla. Repes uudestaan (ajastaan) samasta paikasta. Toisaalta se on ihan luonnollista, koska magin sauman lisäaine heikompaa kuin kulutusteräs. Luiskakauha on kyllä kovilla, kun kiviä väännellään puoliväkisin irti. Velipoika ihmetteli, kun ei onnistu korjatun sauman avaus pilleillä, oli yksi velihopea (kone oli lainassa) jo ehtinyt RST-puikolla korjata sitä samaa ratkeamaa... :D


Mulla on ok 48 ja vastaavia kyllä tuohon korjaustyöhön. Käyttää vanhat rutiilit sitten ajastaan toisarvoisiin kohteisiin. Täytyy nuo paremmat puikot vaan uunin kautta käyttää, kun ovat vaihtolämpöisessä tallissa useamman vuoden viettäneet...
 
Pulssikoneella noita oon töröttänyt ja ihan tehtaanpaappana (Remu, Tamrock/Sandvik, Metso) harvemmin oli käytössä seostettuja lankoja. Liika lämpö meltoonnuttaa kulutusteräksen, joskus joutui reikimään jotain viissatasta ja tiukempaa, pilleillä piti nykäistä punahehkuun porauskohta.
 
Kunnon seevaus, lämmitys hiukan lämpimämmäksi kuin mitä kädellä kestää koskettaa ja OK48:lla saumat, niin 400 ja 500:set kulutusteräksetkin pysyvät kiinni.
 
Hitsaaminen

Aloitetaanpa sitten. Kysymys nro 1.
Millaista hitsauslaitetta kokeneemmat suosittelevat aloittelijalle joka ei ole koskaan hitsannut mutta haluaisi vimmaisesti opetella näin hyödyllisen taidon?
 
Hitsausmenetelmiä on useita. Vetäistään esille vaikka kolme yleisintä ja niiden tyypilliset piirteet:


1.) Puikkohitsaus
  • laitteet edullisia, jos tyytyy vanhempiin koneisiin tai kaukoidän merkkeihin, jotka nekin voivat olla ihan käyttökelpoisia
  • ei tarvita kaasuja, ym. koneen säätäminen yksinkertaista
  • pärjää usein valovirralla (230V), vanhemmat isot koneet tarvitsevat yleensä voimavirtaa (3-vaihe/400V)
  • rutiilipuikoilla hitsaaminen on vasta-alkajalle verrattain helppoa, mutta ei välttämättä "ammattimaista"
  • emäspuikoilla hitsaaminen vaatii harjoitusta, mutta on opittavissa ja hitsit ovat lujia
  • menetelmä soveltuu paremmin paksummille aineenvahvuuksille, ei niinkään pellille tai kalusteputkelle
  • kun opit hitsaamaan ensin puikolla, niin opit sen jälkeen helposti muitakin menetelmiä
  • puikkohitsaus on motorisesti vaikeampaa aloittelijalle, koska "tarkan työn piste" on kaukana puikon päässä ja puikko lyhenee koko ajan
  • sää ei ole yleensä ongelma, jos sateensuoja on olemassa
  • puikkokone talossa on ihan hyvä investointi ja hyvä peruskone

2.) MAG- eli lankahitsaus (Usein puhutaan MIG-hitsauksesta, josta harvemmin oikeasti on kyse)
  • täytelankakoneita saa halvalla, mutta en suosittele, hyvä harrastus kärsii
  • oikea täytelankahitsaus on eri asia kuin yllä mainittu räpsyttely
  • mielestäni kannattaa hankkia kone, jossa voi käyttää suojakaasua
  • seoskaasulla (Ar+CO2) hitsaaminen antaa parhaimman jäljen ja koneen säätäminen on helpompaa
  • hiilidioksidi on halpaa ja hitsi sinänsä luja, roiskii ja säätäminen on epämääräisemmin hahmotettavissa
  • menetelmä on vasta-alkajalle kenties helpoin omaksua, eikä motorisesti yhtä vaikea kuin puikkohitsaus
  • tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jälki olisi lujaa, mutta kelpaa moneen tarkoitukseen
  • menetelmä soveltuu kalusteputkelle ja pellille jos kone on halpa
  • paksummille materiaaleille tarvitaan käyttökokemusta ja mieluiten voimavirtakone, jossa riittävästi tehoa
  • säätäminen onnistuu parilla nupilla kun hoksaa miten niitä käytetään
  • tuuli voi haitata hitsaamista (vie suojakaasun)
  • menetelmällä hitsaus on nopeaa
  • MAGilla onnistuu autopeltityöt

3.) TIG-hitsaus
  • "herrasmiehen hitsausmenetelmä"
  • tarkkaan työhön ja laatua vaativiin hitsauksiin
  • tuottavuus pieni eli hitsaaminen verrattain hidasta
  • vaatii käden tarkkuutta ja vakautta
  • hitsaustapahtuma arka vedolle
  • hitsaus ei räiski eikä roiski
  • tarvitaan vähintään TIG-ominaisuudella varustettu puikkoinvertteri+kaasua (Argon)
  • monipuolisemmat laitteet ovat kalliita ja nuppeja on kuin miksauspöydässä, kaikilla nappuloilla jokin tarkoitus (siis hankala säätää)
  • kalliimmilla (AC) koneilla voi hitsata myös alumiinia
  • TIG-hitsauksesta ei ehkä yleensä kannata aloittaa, ellei ole tiettyä tarvetta

Tässä nyt runkoa asialle, tästä voi lähteä tarkentamaan edelleen.
 
Jos rajoitutaan ajattelemaan itse laitteen hankintaa, niin edullisimmin käyttökelpoisen laitteen saa ostamalla valovirta-puikkoinvertterin. Niitä saa ihan käyttökelpoisia alle kolmen sadan euron.

Vastaavalla hinnalla ei oikein lähde mitään kunnolliseksi luokiteltavaa MAG-konetta, ainakaan uutena. Jos sattuu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, voi löytää kohtuuhinnalla hyvän käytetyn MAG-ammattikoneen, mutta pitää tietää mitä etsii ja osata kokeilla/nähdä että laite on käyttökunnossa. Lisäksi tarvitset sitten vielä kaasupullon (usein vuosivuokra +täytöt).

TIG-koneet nyt jätin tästä vielä pois.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Rekisteröidy

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös