Kylpytynnyrin lämmitin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juh44
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Juh44

Kansalainen
KK Plus pack
Nyt kun aiempi projekti tuli valmiiksi (ei se vielä täysin valmis ole) niin ajattelin ottaa talvioloihin sopivan väliprojektin, kaikkea isokokoista ja ulkona tehtävää projektia olisi kyllä tehtävänä mutta metrin hanki ja 20 pakkaset haittaavat motivaatiota, siispä kohteeksi jokin kohtuullisen kokoinen sisällä tehtävä. Jo pidempään on ollut suunnitelmissa päivittää puinen kylpytynnyri sisäpinnaltaan lasikuituun ja samalla siirtää lämmitin sisältä ulkopuolelle.
Pakkanen haittaa kuidutusta joten lämmitin ensin:

Työ on aloitettu ennen nukkumaanmenoa aivoriihellä minkä tulokset piirsin kahvitauolla karkeaksi luonnokseksi.

Tehotavoite jossain +40kw kieppeillä(?)
Tavoiteltu lämmitysaika 2-3t

Valurautaisia arinoita 2kpl 140x390mm pesän pituus siis n.780mm.

Pesän rakenne kuten saunan kiukaassa mutta tulipesän yläosan läpi vinosti 7kpl 42/48mm putkia, tämä "tulipesä" koteloidaan kauttaaltaan 1mm rst-levyllä siten että väliin jää kauttaaltaan n.60mm vesitila.

Liitokset tynnyriin 3" ≈76mm

Materiaalina todennäköisesti 1 ja 2mm ruostumaton tai haponkestävä levy.

Hitsaus tig:illä, työkaluina perus käsityökalut, levyleikkuri sekä valtava mankeli, yläreunasta siis todennäköisesti pyöreä eikä kulmikas.

Näkemyksiä voi laittaa, kokemusta ei ole kuin nykyisestä paljunsisäisestä lämmittimestä joka on hidas ja hankala.


 
Viimeksi muokattu:
En tiedä olisko järkeä, jos siirtäis savupiipun yhteen luukunpuoleiseen päähän ja kaminan sisään laittais putkien alapuolelle liekiohjauslevyn siten, että ne savukaasut joutuis kiertämään takaosan kautta sinne etuosan savupiippuyhteelle.
 
Tulipesästä lähtö hormiin tai liekkisoliin luukun yläpuolelta, niin ei tule savua luukusta, niin herkästi.
 
Kuinka tehokkaasti kylpytynnyrien kamiinat ottavat lämmön talteen palokaasuista? Esimerkiksi tuo avausviestissä oleva malli, jonka tapaisia on paljon. Ehtiikö lämpö siirtyä palokaasuista veteen vai työntääkö kamiina tulikuumia palokaasuja pihalle?
 
Riippuu kaminamallista, nykyinen kamina on alumiininen uppokamina ja lämpöä menee aikapaljon harakoille, piippu on kuuma mutta alle 660c koska alkupäässä on pätkä alumiiniä, arvelen savukaasut johonkin 400-500c kieppeille. Ongelmana on tympeä tuhkan tyhjennys sekä se että kaminasta ei vaan saa tarpeeksi kw ulos, kunnolla arina- ja lämmönluovutuspinta-ala a ja tarpeeksi ilmaa niin pitäisi saada vesi kuumaksi.. Ja tiedän, puuta kuluu jokseenkin vakio määrä per lämmitetty litra ja aste mutta tässä on tavoitteena lähinnä nopeuttaa ja helpottaa lämmitystä..
 
Palokaasuja pitäisi saada kierrätettyä kamiinan sokkeloissa kunnes ne ovat kylmentyneet luovutettuaan kaiken lämmön pellin läpi veteen. Toisaalta taas liekki ei saisi osua vedellä jäähdytettyyn peltiin tai muuten liekissä palamassa oleva puukaasu ei ehdi palaa loppuun vaan se tiivistyy noeksi pellin pintaan. On semmoinen tuntuma ettei useimmat kaupalliset mallit toimi näiltä osin kovinkaan hyvin.
 
Tuon kulkineen lavalla olevaa tilaa en tiedä että mahtuisiko sinne keskuslämmityskattila. Niissähän on hyötysuhde aivan eri luokaa kuin pikkupannuissa.
 
Toisaalta taas liekki ei saisi osua vedellä jäähdytettyyn peltiin tai muuten liekissä palamassa oleva puukaasu ei ehdi palaa loppuun vaan se tiivistyy noeksi pellin pintaan.

Just tätä samaa asiaa pohdin tuolla kylpytynnyriketjussa. Mites kun jenkit tekee jopa bbq smokereihinsa eristettyjä tulipesiä, niin jos tekis eristetyn pesän kaminaan?
 
Just tätä samaa asiaa pohdin tuolla kylpytynnyriketjussa. Mites kun jenkit tekee jopa bbq smokereihinsa eristettyjä tulipesiä, niin jos tekis eristetyn pesän kaminaan?

Sellaista ratkaisua olen pohtinut. Huonona puolena on pömpelin suurempi koko ja hinta. Vuoratun tulipesän osalta saisi vähemmän lämpöä talteen, joten pesän perään pitäisi tehdä pidempi sokkelo lämmön pyydystämistä varten. Vesivaipalla varustettu piippu olisi periaatteessa aika helppo tehdä, se tosin vaatii pumpun veden kierrätystä varten.
 
Tuo vedenlämmitin tekee itseitseensä eristetyn tulipesän ja konvektiokanavan, kun palamattomat ainekset tarttuvat kylmiin pintoihin. Siinä mielessä alumiini on vielä pahempi. Mielestäni näissä ei kannata paljoa hifistellä hyötysuhteella, kun puuta menee vuodessa aika vähän.
 
Parantamalla hyötysuhdetta saa lyhennettyä altaan lämmitykseen menevää aikaa. Osassa omia kokeilujani on tahtonut loppua päivästä tunnit kesken.
 
Useita erilaisia halpahallien altaita on käytetty vuosien saatossa. Vettä niissä ei kauheasti ole. Ollaan kyllä saatu lämpimäksi, mutta nyt olisi tarkoitus rakentaa muutaman kuution vettä vetävä allas ja siten pitäisi lämmitin saada vähän fiksummaksi. Varsinkin syylareista tehdyissä viritelmissä on näkynyt selkeästi pinnan nokeentumisen vaikutus. Alkuun syylari ottaa lämmön talteen liekeistä erittäin tehokkaasti, mutta nopeasti pintaan tulee tahmainen nokikerros ja liekit alkavat kiertämään syylarin, lämmitysteho heikkee murto-osaan alkuperäisestä.
 
Veden täytyy ympäröidä koko tulipesän pinnat paitsi lukujen kohdat, veden poiston hana täytyy olla kaminan alimmassa kohdassa. Materiaaleista alumiinilla on paras lämmönjohtokyky.
 
Kaverilla oli paljunlämmitykseen valjastettu kotapata johon oli upotettu syylari. Kiertovesipumppu pumppaili vettä syylarin läpi paljusta. Toimi vissiin suht hyvin.
 
Veden täytyy ympäröidä koko tulipesän pinnat paitsi lukujen kohdat, veden poiston hana täytyy olla kaminan alimmassa kohdassa. Materiaaleista alumiinilla on paras lämmönjohtokyky.

Nokeaa aika lailla kun kylmää peltiä vasten palaa liekki.

Sitä mietin että jos tekee eristetyn tulipesän ja kamiina on rosteria, niin vääntyykö tulipesä vituiks kun ei ole sitä vesivaippaa jäähdyttämässä?
 
Kaverilla on tehty tulipesän läpi vedensyöttöputkisto, jolloin paljua voi alkaa lämmittämään heti täyttövaiheessa. Sit kiertoveden määrällä ja vetopellin asennolla voi säätää lämpöä kylpemisen aikana. Systeemiä ohjataan paljusta käsin veneen kaukosäätölaitteella, toinen vaijeri vedolle ja toinen veden kierrolle, eli paljusta ei tarvii nousta kesken pois säätämään lämpöä. Ihan tarkkaan en muista miten systeemi toimii, mutta hyvin se toimii. Pitää kysellä kunhan keväämmällä taas nään kaveria.
 
Nokeaa aika lailla kun kylmää peltiä vasten palaa liekki.

Sitä mietin että jos tekee eristetyn tulipesän ja kamiina on rosteria, niin vääntyykö tulipesä vituiks kun ei ole sitä vesivaippaa jäähdyttämässä?

Eriste pitää olla pellin ja liekin välissä. Silloin pellin takana voi vesi kiertää ja se ottaa talteen eristeen läpi tunkevan lämmön.

Ainakin osassa saunanpadoista on vermikuliitin nimellä kulkevaa ainetta tulipesän ympärillä ja pintapellin sisäpuolella. Sehän on kaupanhyllyssä jonkinlaista papanaa tai jauhetta, millä sen saa betonin näköiseksi saunanpatojen tapaan?
 
Asiaa varmasti käsitelty ennenkin muissa ketjuissa, mutta kysyn nyt tässä kun aihe on kutakuinkin sopiva.

Matikka-/fysiikkaosaajat, mikä on sekoitussuhde 4 asteisella kaivovedellä ja padasta otetulla kiehuvalla vedellä, jos tavoite on 37 asteinen vesi?
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös