3500kg lavettikärryn rakentaminen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juh44
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Periaatteessa pitäisi olla helppo juttu. Sikäli että aisan rakenne sen sietää, ja vetolaitteelle sallitaan se 350kg pystykuorma. Seuraavana rajoitustekijänä on veturin koukku, mitä pystykuormaa sen kiinnitysrakenteelle sallitaan.
Paku-maasturi vetureissa tuskin saa enempiä kuin 75-150kg max pystykuormitusta....
 
Ja paku-maastureissa tulee se 4% kokonaismassasta koukulle sääntökin vastaan. 3500kg -> 140kg maksimi koukkupaino. N1/M1 luokkien autoissa.

Sikseen kiitollinen lähtökohta vaununrakentamiseen tollainen puolrunko nykyisessä direktiiviviidakossa.
 
Juu lähtökohta hyvä, kun E-hyväksytty on. Voi päällirakenteet tehdä oman tarpeen mukaisiksi. Jota harvemmin tehtaalaisissa valmiista kärreistä löytyy....
 
Juh44 sanoi:
Tuo aisapainokikkailu ei toimi enää 3500kg kärryn kanssa, aisapaino sisältyy niissä kokonaispainoon. Jarruttomilla se toimi koska kokonaispainoa voitiin lisätä aisapainon verran.
Klikkaa laajentaaksesi...
3500kg kärryn kanssa ei saa mitään hyötyä tuosta aisapainosta, koska O2 kokonaispaino tulee vastaan.
Jos on 1500kg jarrullinen akseli, niin siinä saa hyödynnettyä tuon aisapainon.
 
Anteeksi mielipiteeni, mutta sen verran oon vetänyt kärryä perässä, että on typeryyttä tavoitella suuria aisapainoja. 50-70kg on maksimi. Jos tuon yli menee, niin on väärin kuormattu.
 
Eikai kukaan tavoittele suuria aisapainoja, mutta 4% kokonaismassasta vetolaitteelle keskiakselikärryssä on aika tarkkaa peliä. Vaikka henkilöauto traikulle niin aisapainon kohdilleen hakeminen ei välttämättä ole edes mahdollista josko kuormana olevan auton massajakauma on kovin epäkiitollinen..

ja pajs tuo on ihan sama O1 750kg ja O2 3500kg kanssa, yhtäläillä molemmissa tulee ajoneuvoluokan maksimit vastaan, ei eroa.
 
oh1hih sanoi:
ja pajs tuo on ihan sama O1 750kg ja O2 3500kg kanssa, yhtäläillä molemmissa tulee ajoneuvoluokan maksimit vastaan, ei eroa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, näihän se on.
Tuossa yritin muistella minkälainen vääntö tehtiin joskus vuosia sitten yhteen hevoskärryyn. MUISTAAKSENI se oli rekisteröity Ruotsissa 1350kg. Siinä oli 1500kg akseli. Se saatiin leimattua 1500+150=1650kg en kyllä vannomaan mene, mutta... Onko aikaisemmin ollut tuo koukkupaino max 150kg? Muisti ei palaa edes pätkittäin. :paniikki:
 
Onkos tämä D lukema joku myöhempien aikojen hömpötys? 90-luvun alussa tehdyn kärryn vetopään tyyppikilvessä ei nimittäin ole minkäänlaista D-merkintää. S-lukema 150 kg, kärryn kokonaispaino 2500 kg kyllä löytyy. Sitten joku -05-06 käyttöön otettu Meyerin kärry, siinä Dc lukema 18,34, S 150 kg.

Muutoin olen kyllä samaa mieltä Cardaanin kanssa, oikein lastattu ja kunnossa oleva kärry ei rynkytä koukussa yhtään, ei edes Suomen teillä.

Ja hattua nostan Juh44:lle, kerrankin joku pyrkii tekemään asiat oikein! Tehdään sellanen kärry että kantavuus riittää ja vedetään tarpeeksi isolla veturilla, tilanteen mukaan. Mun mielestä tässä mennään asiat tärkeysjärjestyksessä, eli turvallisuus ensin. Jonkun D-lukeman saa mun puolesta survoa sinne tennistykin piippuun ja ampua taivaalle, prk!
 
Tarkkoja hommia nuo painokysymykset. Ite oon Hiasella vetäny yhtä ja toista eikä koskaan oo pysäytetty vaikka olis ollu traktori följys. Vaan kai niitä pysäytyksiäkin henkilöautokärrylle sattuu, näin arvelen koska aihe on aika sensitiivinen missä vaan keskusteluun tullessaan
 
cardaani sanoi:
Kai se on ihan naamasta kiinni! :D
Klikkaa laajentaaksesi...
Voi se olla kuormastakin eikä pelkästään naamasta...
Mulla oli kaverin pikkukärryssä aikoinaan saman kaverin betonimylly kyydissä ja aika herkästi poliisetä pysäytti kun ei hämärässä nähny mitään sidontaa. Sitten Maglitellaan näytti myllyä ja alko puhumaan että tällanen kyllä tietää pientä maksukuittia ku ei näy narun narua...eikä matka jatku ennenkuin on sidottu.
Sanoin että ei kait missään sanota, KUINKA kuorma on kiinnitettävä, ainoostaan että on kiinni ja tää on, tarjoon pitkän illallisen jos saatte sen lavalta putoomaan.....
Kaveri joutui ja joutuu paljon sitä myllyään kuskaamaan, muurari kun on, oli tehnyt lavaan ja myllyyn pienen modifikaation ja oli pikakiinnikkeillä mylly siellä lavassa kiinni...siis sellaset niinkuin traktorin peräkärryn laitalukot pultattu myllyyn ja lavan pohjassa koukut. Sokkavarmistus vielä.
 
Duster sanoi:
Jonkun D-lukeman saa mun puolesta survoa sinne tennistykin piippuun ja ampua taivaalle, prk!
Klikkaa laajentaaksesi...

Se on aivan yhtä oleellinen turvallisuusvaikutteinen suure kuin se vetopään rajaama vaunun maksimimassakin, jos muuta väität, et ymmärrä sen merkitystä. prkl! aleta siinä meuhkaamaan!
 
Joskus, vuosimallin -82 , 6.2D 4WD pitkälavaisella Checy pick-up laitteella ( auton otteessa omamassa 2200kg, kok massa 2720kg ), ja jossa vetokoukku oli mallia "omavalmiste" , kiskoin useikin omamassaltaan 1300kg kärriä, kok massa 3500kg eli kantavuus 2200kg.....
Kerrankin, kun kamun 4WD GMC JIMMY ( omamassa 2300+kg ) teki tenät, ja kärryllä piti hakee sit Turun kaupunkialueelta poikkeen, niin erääs risteyksessä kun punavaloissa odoteltiin valojen vaihtumista...
Vaihtuihan ne, ja ajoreitti risteyksestä oli ittellä vasemmalle kääntyen...... Pikussa "suorat pystyputket" ilman mitään vaimentajia, ja kääntymissuunnassa olikin heti ekana pollarimaija, omassa ajosuunnassaan punaisissa odottamassa .....
Eivät kiinnostuneet asiasta, vaikka pientä ja lievää "äänenmuodostusta" olikin kuultavissa niiden "rosteritorvien joikatessa hoosiannaa" ja lievää savuakin ilmoille lykäten ......
Samaisella kärrillä kuskailin useastikkin liki tai yli 3t kuormia, ja ikuna ei sedät pysäyttäneet ......
 
oh1hih sanoi:
Se on aivan yhtä oleellinen turvallisuusvaikutteinen suure kuin se vetopään rajaama vaunun maksimimassakin, jos muuta väität, et ymmärrä sen merkitystä. prkl! aleta siinä meuhkaamaan!
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuuh, on mulla jonkinlainen, utuisen hämärä käsitys dynaamisen kuormituksen vaikutuksista... Aloittajan kalustolla laskennallinen D-arvo XC60 Volvolla 14,30 (teoreettinen, koska Volvon vetopaino 1,8t), A-45:lla 25,10. Entäpäs sitten jos protossa ei olekaan täys poka päällä, vaan ajetaan tyhjällä autolla, D=21.

Kuinka monta onnettomuutta yhdistelmille tapahtuu vetolaitteen rikkoutumisen vuoksi (ja nimenomaan dynaamisen kuormituksen aiheuttamien vetolaitteiden rikkoutumisen) ja kuinka monta taas väärin tai ylikuormatun kärryn vietyä kevyt veturi mukanaan?

Kaveri veti T5 transporterilla passattia trailerilla. Ei jaksanut etsiä keulasta vetolenkin paikkaa, niin pisti volsun perä edellä kärrylle. Ensimmäisen kerran vauhti yli 70 km/h niin kärry lähti kiemurtelemaan. Lopputuloksena kolme autoa lunastukseen, kaksi ihmistä sai loppuiäkseen potemista ja mä jouduin korjaamaan sen kärryn. Siinä ei ollut kaskoa.... Minä vaan väitän, että toikin onnettomuus olis jäänyt tapahtumatta jos veturi olis ollut painavampi, vaikka D-arvo olis vähän ylittynykkin.
 
Enimmäkseen ne kärryjen aiheuttamat onnettomuudet johtuukin juuri väärin kuormatusta/painopisteeltään olevista kärreistä, kuin teknisistä vioista.
Eräänkin kerran olen nähnyt, kun kevytrattailla viedään painekyllästettyä lautatavaraa, ja peräylitystä pari metriä melkein, ja nivaska kyyvissä kooltaan 70x40cm, noin .....
Eräskin kuljetus oli sen näköinen, että oli sen farkkuskeidan peräpää aika keviän näköinen, liki 10cm korotettua mallia oleva , tässä kuljetuksessa ainoa positiivien asia oli, että oli sentään kunnollinen punainen lippu nipun takapäässä merkkinä ......

Ja jotain vastaavia kuljetuksia olen venetraikuilla nähnyt tehtävän, aisapainoahan on sitten ihan sikana .....
 
Duster sanoi:
Juuuh, on mulla jonkinlainen, utuisen hämärä käsitys dynaamisen kuormituksen vaikutuksista... Aloittajan kalustolla laskennallinen D-arvo XC60 Volvolla 14,30 (teoreettinen, koska Volvon vetopaino 1,8t), A-45:lla 25,10. Entäpäs sitten jos protossa ei olekaan täys poka päällä, vaan ajetaan tyhjällä autolla, D=21.

Kuinka monta onnettomuutta yhdistelmille tapahtuu vetolaitteen rikkoutumisen vuoksi (ja nimenomaan dynaamisen kuormituksen aiheuttamien vetolaitteiden rikkoutumisen) ja kuinka monta taas väärin tai ylikuormatun kärryn vietyä kevyt veturi mukanaan?

Kaveri veti T5 transporterilla passattia trailerilla. Ei jaksanut etsiä keulasta vetolenkin paikkaa, niin pisti volsun perä edellä kärrylle. Ensimmäisen kerran vauhti yli 70 km/h niin kärry lähti kiemurtelemaan. Lopputuloksena kolme autoa lunastukseen, kaksi ihmistä sai loppuiäkseen potemista ja mä jouduin korjaamaan sen kärryn. Siinä ei ollut kaskoa.... Minä vaan väitän, että toikin onnettomuus olis jäänyt tapahtumatta jos veturi olis ollut painavampi, vaikka D-arvo olis vähän ylittynykkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

A-45 on omapainoltaan 4,5-5 t varusteista riippuen.
VR:n Protot vielä erikseen.
 
4wdman sanoi:
A-45 on omapainoltaan 4,5-5 t varusteista riippuen.
VR:n Protot vielä erikseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mulla kokonaismassa 9500kg, akselimassat 5000kg/akseli.
Omapaino 6000-7000kg väliin, riippuen onko nosturi kiinni vai ei.

Ja kärryprojekti etenee, rengasvalinta kallistunee matalaprofiiliseen jotta lava/runkokorkeus jää matalaksi (550mm tai alle) ja vältytään alleajosuojilta.

Kannen tukirautoja on tosiaan lisättävä jotta vaneri kestää. Myös palkkikoko valinnat muuttunevat erilaisiksi, painonsäästön ja korkeuden vuoksi.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Rekisteröidy

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös