Jos wikipedian historiikkiin noista on luottamista, niin kummankaan nimi ei ole ollut Porin moottoritehdas.
fi.wikipedia.org
fi.wikipedia.org
Pienehköt kysymykset,joille ei viitsi tehdä uutta topiikkia.
- Viestiketjun aloittaja ToniT81
- Aloituspäivämäärä
Siksipä kysyn täällä että onko jollain tietoa..Jos wikipedian historiikkiin noista on luottamista, niin kummankaan nimi ei ole ollut Porin moottoritehdas.
Porin Konepaja – Wikipedia
Reposaaren Konepaja – Wikipedia
Eiköhän tossa yhtä vainajaa ole kuljetettu..
Ja aikaisemmin laittamani kuva oli siis rasvakuppi.
Tuuminut tuota entistä anoppilaa, kun siinä on vesikiertoinen lämmitys joka tehty kuuskyt luvun lopulla. Jos siihen vesikiertoon lisää sen verran pakkas nestettä sekaan, että ei jäätyisi pahasti lämmitys häiriön sattuessa.
Kysymys joka askarruttaa, että kuinka paljon vuoto herkkyys lisääntyy pakkasnesteen lisäyksen takia.
Kattilassa on levylämmön vaihdin jolla lämmitetään käyttövesi, riskinä on myös pakkas nesteen pääsy siihen kun käyttövesi on paineeton rakennuksen ollessa tyhjillään. Tämän riskin pystyy kiertämään käyttämällä vain sähköllä lämpiävää erillistä varajaa.
Kysymys joka askarruttaa, että kuinka paljon vuoto herkkyys lisääntyy pakkasnesteen lisäyksen takia.
Kattilassa on levylämmön vaihdin jolla lämmitetään käyttövesi, riskinä on myös pakkas nesteen pääsy siihen kun käyttövesi on paineeton rakennuksen ollessa tyhjillään. Tämän riskin pystyy kiertämään käyttämällä vain sähköllä lämpiävää erillistä varajaa.
Käsittääkseni maalämpönesteellä vuotoherkkyys on vähäisempi ja mikäli vuotaa käyttöveden puolelle, on etanoli vähemmän haitallista ja pienenkin vuodon havaitsee denaturointiaineen mausta. Tuossa kylmillään talvet olevassa naapuritakossa, mitä käyn talvella vahtimassa, on maalämpönesteet pattereissa, ei kovin paljon laittaneet, mutta seossuhdetta en tiedä.
Eikai tuo lämpimällä käyttövedellä niin suuri riski ole, kun sitä ei juoda tai tehdä ruokaa siitä. Onhan noita systeemeitä paljonkin jossa varaajassa kiertää glykolipiiri. Jos lämmityspiirissä on paine, niin laittaa painemittarin käyttövesiputkeen. Näkee siitä jos lämmitysverkon paine on karannut sinne.
Tuplavaipalla tai kahdella lämmönvaihtimella pitäisi käyttöveden lämmitys olla, mikäli glykolia käytetään.
ChatGPT:
Kuvan tarrasta kytkentä selviää yllättävän hyvin. Tämä on 8–24 V tasajännitteellä toimiva kierroslukumittari, ja se on tarkoitettu tavalliselle kolmijohtimiselle anturille, jossa johdot ovat ruskea–sininen–musta.
Liittimen nastat ovat kuvan suunnassa vasemmalta oikealle 1–5:
Nasta Kytkentä
1 +8…24 V DC sekä anturin ruskea johto
2 Virtalähteen – / 0 V
3 Anturin sininen (GND)
4 Ei kytketä
5 Anturin musta, mittaussignaali
Eli esimerkiksi tavallisella 12 V DC -virtalähteellä:
+12 V
|
+---------- nasta 1
| |
| anturin ruskea
|
Virtalähde
0 V / – ---------------- nasta 2
anturin sininen --------- nasta 3
nasta 4 ei mitään
anturin musta ----------- nasta 5
Tarrassa lukee myös:
* käyttöjännite DC 8–24 V
* virrankulutus noin 30 mA
* mittausalue 10–9999 RPM
* tarkkuudeksi ilmoitettu 0,1 %
Ruskea–sininen–musta on hyvin tyypillinen teollisuusanturin värikoodaus: ruskea = +, sininen = maa, musta = signaali.
Yksi hieman erikoinen yksityiskohta on se, että mittarin oma miinus on nastassa 2 ja anturin maa nastassa 3. Ne ovat hyvin todennäköisesti mittarin sisällä yhteydessä toisiinsa, mutta niitä ei tarvitse ulkopuolella yhdistää, koska valmistaja on nimenomaan antanut anturille oman nastan 3.
Ensimmäinen turvallinen testi: kytke vain 12 V virtalähteen plus nastaan 1 ja miinus nastaan 2. Näytön pitäisi silloin herätä. Sen jälkeen voidaan kytkeä anturi 1–3–5-nastoihin.
Kuvan tarrasta kytkentä selviää yllättävän hyvin. Tämä on 8–24 V tasajännitteellä toimiva kierroslukumittari, ja se on tarkoitettu tavalliselle kolmijohtimiselle anturille, jossa johdot ovat ruskea–sininen–musta.
Liittimen nastat ovat kuvan suunnassa vasemmalta oikealle 1–5:
Nasta Kytkentä
1 +8…24 V DC sekä anturin ruskea johto
2 Virtalähteen – / 0 V
3 Anturin sininen (GND)
4 Ei kytketä
5 Anturin musta, mittaussignaali
Eli esimerkiksi tavallisella 12 V DC -virtalähteellä:
+12 V
|
+---------- nasta 1
| |
| anturin ruskea
|
Virtalähde
0 V / – ---------------- nasta 2
anturin sininen --------- nasta 3
nasta 4 ei mitään
anturin musta ----------- nasta 5
Tarrassa lukee myös:
* käyttöjännite DC 8–24 V
* virrankulutus noin 30 mA
* mittausalue 10–9999 RPM
* tarkkuudeksi ilmoitettu 0,1 %
Ruskea–sininen–musta on hyvin tyypillinen teollisuusanturin värikoodaus: ruskea = +, sininen = maa, musta = signaali.
Yksi hieman erikoinen yksityiskohta on se, että mittarin oma miinus on nastassa 2 ja anturin maa nastassa 3. Ne ovat hyvin todennäköisesti mittarin sisällä yhteydessä toisiinsa, mutta niitä ei tarvitse ulkopuolella yhdistää, koska valmistaja on nimenomaan antanut anturille oman nastan 3.
Ensimmäinen turvallinen testi: kytke vain 12 V virtalähteen plus nastaan 1 ja miinus nastaan 2. Näytön pitäisi silloin herätä. Sen jälkeen voidaan kytkeä anturi 1–3–5-nastoihin.
Eipäs kääntäny kuukkeli kaikkee...
Eli siis 1 olis plussa, 2 tai/ja kolme miinus ja vitonen signaali.
Kerroinpa nyt vaan kuinka ite teen.
Söisköhän ne?
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.