Valtra N ja T sarja kokemuksia (metsään)

Osa tekee ihan nättiä jälkeä täälläkin päin, osa on sellasia repijöitä.

Jännä että teitä ei yhtään kiinnosta ajourien leveys nuoremmissa metsissä. Jatkuvassa kasvatuksessa sillä ei olekkaan niin merkitystä:

IMG_20230317_102917.webp IMG_20230317_103024.webp IMG_20230317_102955.webp IMG_20230317_102854.webp IMG_20230317_103059.webp IMG_20230317_102746.webp

Enskahakkuun vieressä on mun jatkuvan kasvatuksen kuvio, kolmisen hehtaaria. Tuo on vanhaa luontaisesti puustottunutta luonnon niittyä. 1950 luvulla tehty vielä heinää tuosta. Kasvaa muuten kuutioita tuo maa! Viimeisessä kuvassa Naarvan äärirajoilla oleva kuusi, 33cm rinnankorkeudelta. Kikkailemalla meni.
 
Viimeksi muokattu:
Metsänomistajien tietoisuus on kasvanut, he alkavat ajatella myös perillistensä hyvinvointia? Kuin myös metsän muut arvot on nousseet pinnalle, tämä 50v jatkunut tehometsätalouden tien pää alkaa olla näkyvisä?

Väitän että radikaalinen muutos metsänhoidossa tapahtuu 10v sisällä ja onko kone yrittäjät sen sisäistäneet? Eu,n ennallistamis määrät sekä hiilinielujen määritys muuttaa väkisin hakkuiden luonnetta jatkuvan kasvatuksen mallin?
Nykyinen konekanta ei vain sovellu siihen, se on ylisuurta Suomalaisiin metsiin.
Tulee olemaan kahdenlaista metsänomistajaa, niitä joille em. arvot on pelkkää paskaa, hakataan sukkeesi ja myydään maat sellaselle jolla on aikaa varttua kasvua sekä siten näille luontoarvoja myös ymmärtäville omistajille.
 
Seuraavaksi vähän historiaa. Elettiin jotain 1970 luvun alkua Ilomantsissa ja vanhemat naapurin serkut meinasi metsästä elantosa repiä, kantturat vex ja navetasta tehtiin konehalli. Itse tekivät Valmet traktorista ajokoneen. Kyllä muuten melskasivat pitkää päivää, valot paloi verstaassa aina aamuyöhön asti. Eipä sitä muuta työtä syrjäseuduilla pelkän kansakoulun käynneillä ollut, keskiarvo oli varmaan 6 kaikilla kuten itsellänikin opettajamme siirtolais vihan takia. Myöhemmin he muutivat hämeeseen perustaen meestyvän konepajan, itse ajauduin rakennusteollisuuden saralle.

Metsätyö oli niiden ei penaalin terävämpien kynien hommaa, tästä syystä heidän työpanostaan käytettiin kai taloudellisesti hyväksi? Kellä aivot kuitenkin raksutti voi menestyäkkin, kuten Einari Wigren. Meidän kylällä oli samanlainen innovatiivinen ihminen nimeltään Häikiön Pentti, hän teki raudasta ihan vaikka mitä. Nykisin hänen perustama yritys tunnetaan nimellä Naarva "koura sykeharvesteri".
 
Kävin katsomassa harvennusjälkeä, nappasin samalla muutaman kuvan ajouralta kun aihe on nyt pinnalla. Pitää tyynempänä päivänä käydä dronella kuvaamassa miltä näyttää yläilmoista. Itse pidän hyvänä jos urat on toteutettu fiksusti, niin että niitä pystytään hyödyntämään sitten seuraavassa harvennuksessa.

IMG_20230318_142008.webp


IMG_20230318_171918.webp
 
Pitäisiköhän nämä metsänkasvatus asiat tästä napsia omaksi langakseen?

Ja minä kommentoin sen verran että valolla puu kasvaa, se selkeä ajoura ei ole kauaa näkyvillä kunhan viereisten puiden juuristoa ei ole tuhottu.
 
Tutulla on muutaman vuoden ikäinen N-sarjan Valtra varustettuna Nisulan metsävarusteilla ja Palmsin perävaunulla. Traktorissa ilmeni aika pian käyttöönoton jälkeen vaihteiston öljyvuoto. Syyksi paljastui mielestäni ilmiselvä suunnitteluvirhe. Vaihteiston "laipassa" ei alunperin ole käytetty mitään erillistä tiivistettä - ehkä tiivistemassa lukuunottamatta. Raskas metsävarusteltu kone ja metsäajoa niin tuo liitos alkoi elää ja vuotohan siitä siis seurasi. Takuukorjauksena vaihtoivat koko "palikan" uuteen versioon johon on koneistettu O-rengasura tiivistettä varten. Käytettyä ostaessa lienee syytä tarkastaa onko kyseinen kone jo tämän korjatun version mukainen tältä osin.
 
Tutulla on muutaman vuoden ikäinen N-sarjan Valtra varustettuna Nisulan metsävarusteilla ja Palmsin perävaunulla. Traktorissa ilmeni aika pian käyttöönoton jälkeen vaihteiston öljyvuoto. Syyksi paljastui mielestäni ilmiselvä suunnitteluvirhe. Vaihteiston "laipassa" ei alunperin ole käytetty mitään erillistä tiivistettä - ehkä tiivistemassa lukuunottamatta. Raskas metsävarusteltu kone ja metsäajoa niin tuo liitos alkoi elää ja vuotohan siitä siis seurasi. Takuukorjauksena vaihtoivat koko "palikan" uuteen versioon johon on koneistettu O-rengasura tiivistettä varten. Käytettyä ostaessa lienee syytä tarkastaa onko kyseinen kone jo tämän korjatun version mukainen tältä osin.

Vieläkin noita vaivojao_O Jo 361-565 Valluissa tahtoi ruveta tankin sauma rungossa vuotamaan metsässä ryskäessä, ihan samasta syystä:D
 
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/522339

V. -79 tehty tutkimus. Keskimääräisesti 3.4m ajoura. Silloin oli käytössä 30 m ajouravälit ja manuhakkuu. Kasvutappio arvioitu olevan kuusikoissa n. 10 m³/ha. Suurin kasvutappio tulee, jos uran reunapuita harvennetaan muuta puustoa voimakkaammin. Se on suurin ongelma isoilla koneilla , kun pitää olla yleensä paljon tilaa puiden käsittelyyn ja kuljetukseen. Jos mennään 5-5,5 m ajouran vaativalla koneella eh:lle, ja uraväli 20m on kasvutappiokin suurempi. Riittääkö 30 m³/ha?
 
Viimeksi muokattu:
Joo, tässä lueskellu teidän kommentointia ja tosiaan omien tutkimuksien mukaan kun näitä pieniä koneita haukutaan ja vedotaan, että kun ajouria pitää tehdä 10m välein, niin menee enemmän metsää sen uran alle, kun isolla koneella sen 20m välein, niin ei pidä paikkaansa. Lähtökohtaisesti yksikään järeä koneketju kun ei mene alle 4,5m ajouralla vaikka mitä väittäisi ja omien kokemuksien mukaan 5m leveä on hyvin yleinen ja tietenkin palstan muoto ja jako moton työleveydelle vaikuttaa miinusmerkkisesti vielä lisäksi. Jos tällä 5m uralla tehdään ja sarka on juuri optimi motolle käypäinen 20m leveä ja 500m pitkä, niin silloin, 0,25ha jokaisella hehtaarilla menee ajouraan, mutta todellisuus on luokkaa kolmannes, kun jako ei ikinä käy motolle juuri tasan (joku 33m todella paha) ja risteykset vaativat tilaa. Niin silloin se tarkoittaa, että 10ha enskalla tehdään ~3ha aukkoa ja samalla voi miettiä miksi nykyään enskaltakin lähtee paljon kiintoja No nyt sitten kun verrataan sitä tuollaiseen keskimäärin 2,2m leveään koneeseen ja vaikka vain 6,5m ulottuvaan kuormaajaan, niin silloin n.10-12m välein ajetaan ”ura” ja jokatoinen näistä on haamu tai riippuen mikä jako sattuu palstalla olemaan, sillä ei ole tässä merkitystä. No nyt kun tullaan siihen aukonmäärään, niin jos harvennetaan keskimääräiseen 1000kpl/ha tiheyteen, niin jokaisen puun väli on tasavälillä 3,5m joka tarkoittaa sitä, että tuollaisilla koneilla voi ajaa normaali harvennustiheydessä missätahansa täysin ajourattomasti. Ja puiden väli on vielä 1,3m leveämpi kuin kone. Ja ennenkuin joku mainitsee, niin pikkukoneella tehty harvennus ei vaikuta myöskään siihen 2.harvennukseen, vaikka se tehtäisiin taas isolla koneella, koska iso konehan leipoo sen uransa mihin haluaa sitten, tiheys on vakio pikkukoneen jäljiltä. Ainut ero on vain, että siellä on 2.harvennuksessa helposti parisensataa runkoa enemmän järeytymässä sen pikkukoneen jäljiltä joka on iso plusmerkki maanomistajalle. Sitten kun puhutaan vielä pintapaineista, kun niistäkin puolustellaan, niin niissäkään isot koneet ei pärjää huonostikkaan, koska pintapainettakin melkein tärkeämpi on kokonaismassa. Asia helpoin miettiä niin, että vaikka isolla metsäkoneella on pienempi pintapaine kun ihmisellä jota kehutaan monesti, niin en silti lähtisi sillä metsäkoneella 5cm jäälle ajamaan sen pienemmän pintapineen turvin. Täysin sama fysiikanlaki toimii siellä metsässä, pienempi kokonaismassa ei tee metsään juurikaan jälkiä, vaikka joutuisi sitten ajamaankin sen raiteen 2kertaa useammin, toki mahdollisuushan on kiertää tarvittaessa pahoja pehmeitä notkoja helposti.
 
30 motin tappio hehtaarille päätehakkuuseen mennessä pitänee aika hyvin kutinsa, kun ajouraleveveys liki tuplaantuu. 2000e rahassa, sehän on enemmän kuin uudistuskulut. Mutta pääasia että Ponsse tienaa ja metsäyhtiöt saa halpaa puuta?
 
Viimeksi muokattu:
Ja tämä on ollut minusta hyvä, että keskustelu on lähtenyt rönsyilemään ja asiaa pohditaan monelta kantilta. Tällähetkellä kiitos kommenteiden, olen hylkäämässä ideaa traktorin käyttämisessa metsähommiin ja jossain kaukana kiikareissa näkyykin Malwa, Entracon, Terri3CW, sekä Jarcrac dualkombi. Olen asiaa paljon keskustellut monien ihmisten ja tahojen kanssa ja 4/5 näyttää vihreää valoa pienemmälle koneelle harvennushakkuille. Olen myöskin paljon tehnyt tässä välissä kustannus laskelmia, pyytänyt tarjouksia koneista, sekä tehnyt taksataulukoita ja varsinkin motohakkuun hinnassa harvennuksilla en vain pääse järkevästi tiedossa oleviin taksatasoihin, mitä isot koneet hakkaavat. Johtuu pääasiassa 500tuhatta euroa halvemmasta koneesta, polttoaineen kulutuksesta, sekä huoltojen kalleudesta. Tuntisaavutuksissa ei ole merkittävää eroa kun ollaan harvennuksella. Sitten ajopuoli taas on ymmärrättevästi noin puolet hitaampaa, kuin isolla koneella, kulut on kuitenkin pienemmät ja mottitaksa häviää arviolta parieuroa. Näiden yhteisvaikutusksesta en tällähetkellä nää juurikaan eroa tienvarteen ajettuna hinnassa 1,1M€ ketjulla ja 0,25M€ kombikoneella jos tarkoitus on elättää itsensä, mutta ei pitää palkkakuskeja, eikä maksaa muutenkaan isoja konehankintoja, hallitiloja, yms. Mutta tutkimukset jatkuvat ja eritahojen kanssa olen laskelmieni kanssa yhteydessä, että pääsemmekö yhteisymmärykseen hintatasosta.
 
Asiahan ei tähän ihan suoraan kuulu mutta onko tällä hetkellä olemassa minkä sorttista kalustoa maanviljelykseen tai maansiirtoon??
Tässä nyt kumminkin on mietinnässä ollu monikäyttöisyys niin jos kalustoa on ennestään olemassa tai mahdollinen päivittäminen lähestyy kannattaa nämäkin miettiä monelta kantilta.

Vähän tähän liittyen entisissä hommissa oli hyvä tapaus kun pari vanhempaa veljestä oli päättänyt pienen kaivurin hankkia. Satuin hallilla oleen työpäivän jälkeen ja iski nakki esitellä näille pari konetta. Kiinnostus oli kova mutta sitte tekivät havainnon että perhana tolla maasturilla joka oli uusi range Roger ei voi noita kuskata. Toinen veljeksistä katseli hetken maasturia ja kaivuria todeten nyt lähdetään autokauppaan hakeen isompi maasturi.
Näähän lähti samantien ja pian tulikin konemyyjä reissultansa puhelin kourassa. Nää veljekset oli soittanu sille että tuli äkillinen meno ja palaavat muutaman päivän päästä asiaan. Ilme myyjällä oli hyvä kun sanoin että niille tuli kiire autokaupoille hakeen isompaa maasturia.
Veljekset sitte osti muutaman päivän päästä sen pikkukaivurin ja veivät jollain isolla maasturilla.
 
Oksattomia puita?
Vai käykö joku niistä karsimassa alimmat 4m?
Ei suinkaan, tämä oksa ongelma koskettaa lähinnä kuusikoita, muissa metsissä ei oksien kanssa ole ”ongelmia” ja tottakai ajoura jolta puut ajetaan täytyy käyttää järkeä, että jos kokonaisuus säilyy ajon kannalta parempana, niin kannattaa uhrata sieltä täältä joku puu, mutta jos puut ovat kasvaneet tieheässä ei suurta ongelmaa yleensä siinäkään ole, tai ainakaan omissa metsissä en tähän ole törmännyt, kun ajan pienellä maataloustraktorilla omat hankinnat tällähetkellä. Oksathan ovat esimerkiksi koneesta yhtäkaukana 3,5m uralla ja 2,2m koneella, kun 3,5m koneella ja 4,8m uralla. Toki isot koneet ovat liki metrin korkeampia kopin tasalta.
 
Laskelmia tehdessä kannattaa muistaa oma palkka sivukuluineen ja se että valtio haluaa oman siivunsa.

Yleensä kunnossapitokulut arvioidaan liian pieneksi ja tuotokset keskimäärin liian suuriksi. Lisäksi pienten palstojen ollessa kyseessä, siirtokulut ja aika ovat huomattavat, yhden yrittäjän kanssa juttelin niin sanoi pikkupalstoilla helposti menevän noin 20% työajasta siirtoihin ja niihin liittyviin valmisteluihin ja odotteluihin.
 
Tossa yhdellä "monialayrittäjällä" kun on moto, ajokone ja kaivinkone jossa varusteita risujen nipsimisestä kallionporaukseen, oli hankintalistalla yhtäaikaa ensimmäisen moton kanssa lavettiauto. EI tartte ootella kuljetusta...
HArmitteli myöhemmin, kun sen kaivurin hommas, että olis pitäny osata ostaa ihan siirtolavallinen kuorkki ja tehdä peräkärrystä lavetti...
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös