Valtra N ja T sarja kokemuksia (metsään)

moinenville

Kansalainen
Juu, tässä on tullut pohdittua pitkän aikaa jonkunlaisen hakkuu koneen rakentamista, sekä ostoa ja nyt yhdeksi vaihtoehdoksi on vähän noussut tuollainen valtrankin varustelu metsään. Jos ostokoneeseen päädyn, niin nyt siis lähinnä kilpailevat, malwa 560c, jarcrac magnapro dual, sekä Valtran N ja T sarjan koneet. Itse olen päätymässä N sarjan koneeseen, mutta jos jollakin on kokemusta T-sarjan koneen paremmuudesta metsässä, niin mielelläni kuulisin siitä, sekä tietenkin oma kokemus asiasta, että miksi ehdottomasti ei traktorilla metsään. Ja siis valtran päällehhän olisi tarkoitus istuttaa 8,5-10metrinen nosturi luokkaa 80-100kn tehoinen ja puomin nokkaan sitten mahdollisesti nisulan 325-425 koura jolla painoa on luokkaa 285-425kg. Täys panssarointi, taakseajolaitteet, kattoikkuna, ja hydrauliikkaan min 200L/min LS pumpulla teitenkin minimi varustelu muuten koneella. Ja koneellahan olisi tietenkin tarkoitus hoitaa ihan urakkaluontoisesti metsäajoa, mutta myös hiljaisempina aikoina yms, olisi mahdollista aurauksiin, peltotöihin, maansiirtoon yms.
 
Tässä vissiin katsotaan tuoreempaa kalustoo ja rahaa menee 6 numeroinen summa??

Muutaman uuden metsävarustellun valtran oon nähny ja sanoisin että olivat noita N-sarjalaisia. Mutta jos maansiirto hommia meinaat tehdä niin siinä näkyy olevan T-sarjalaisia valtrat.
Metsäkärryn edessä kyllä muutaman T-sarjalaisen oon nähny mutta eivät uusimpia olleet ja nosturi oli kärryssä
 
tutul on joku uudehko valtra, mut millään muista tyyppiä. mut varusteltu jo tehtaal mettään. on etuakselin keinun lukkoa yms. nosturi tupessa takana ja 10-15min homma ottaa irti. portaaton vaihteisto ja nyt 2300h ja 5 pakka rikki. on menossa takuu remonttiin. ihan fiksun oloi paketti, mut hintaa tietysti pirusti. youtubessa arttu kangahon isällä minusta hyvin samanlainen, nosturi ainakin samalla lailla kiinni. hyvä ku saa nopeesti pois pelto töihin jossa turha paino huonoa.
 
Syksyllä juttelin erään tr. urakoitsian kanssa, sillä on T-Valtra -19 vuosimallia. Urealaitteet koko ajan rikki ja maantiellä portaaton vaihteisto imee löpöä 25-30 litraa tunnissa ihan kevyessäkin ajossa... oli kuulemma ikävä 2-sarjan T-Valtraa mikä oli edellinen ollu.
 
Syksyllä juttelin erään tr. urakoitsian kanssa, sillä on T-Valtra -19 vuosimallia. Urealaitteet koko ajan rikki ja maantiellä portaaton vaihteisto imee löpöä 25-30 litraa tunnissa ihan kevyessäkin ajossa... oli kuulemma ikävä 2-sarjan T-Valtraa mikä oli edellinen ollu.

Samat palikat urealaitteissa monella valmistajalla ja kaikissa löytyy niitä joilla urealaitteet hajoilee. Yleisin syy että sammutetaan heti kovan kuormituksen jälkeen.
Ilmeisesti melko yleistä kun valmistajat on alkanu toimenpiteisiin. Eräs esimerkki että koneet seuraa olosuhteet missä sammutetaan ja jos tarpeeks monta kertaa sammutetaan väärin niin ilmestyy vikakoodi mitä ei pysty kuin maahantuoja nollaan.
 
Juu varmaankin mutta voi olla himppasen hankala aurata, tehdä maansiirtotöitä ja peltohommia....
Yleensä semmoseen hommaan on muutenkin eri vehkeet mutta jos kaikkia noita pitää jollain tehdä niin mihinkään niistä se ei sitten ole hyvä. Se on takuuvarmaa
 
Syksyllä juttelin erään tr. urakoitsian kanssa, sillä on T-Valtra -19 vuosimallia. Urealaitteet koko ajan rikki ja maantiellä portaaton vaihteisto imee löpöä 25-30 litraa tunnissa ihan kevyessäkin ajossa... oli kuulemma ikävä 2-sarjan T-Valtraa mikä oli edellinen ollu.
Joo sitä active mallia oon aikonut vaihteistoksi jos jotain, portaaton menee hukkaan omassa käytössä täysin.

Tässä vissiin katsotaan tuoreempaa kalustoo ja rahaa menee 6 numeroinen summa??

Muutaman uuden metsävarustellun valtran oon nähny ja sanoisin että olivat noita N-sarjalaisia. Mutta jos maansiirto hommia meinaat tehdä niin siinä näkyy olevan T-sarjalaisia valtrat.
Metsäkärryn edessä kyllä muutaman T-sarjalaisen oon nähny mutta eivät uusimpia olleet ja nosturi oli kärryssä

Joo kyllä tahtoo väkisin palaa rahaa luokkaa 150-250k€ jos kuvan kaluston aikoo laittaa, periaatteessa siis vanhempikin käy, mutta tahtoo olla paljon ajettuja, sekä harvassa valmiiksi kattoikkunaa, tai taakseajolaitteita, niin ei ole järkeä varustaa 10000h ajettua täysin uusiksi.

tutul on joku uudehko valtra, mut millään muista tyyppiä. mut varusteltu jo tehtaal mettään. on etuakselin keinun lukkoa yms. nosturi tupessa takana ja 10-15min homma ottaa irti. portaaton vaihteisto ja nyt 2300h ja 5 pakka rikki. on menossa takuu remonttiin. ihan fiksun oloi paketti, mut hintaa tietysti pirusti. youtubessa arttu kangahon isällä minusta hyvin samanlainen, nosturi ainakin samalla lailla kiinni. hyvä ku saa nopeesti pois pelto töihin jossa turha paino huonoa.

Joo jotain vastaava meininki laittaa kun artun isällä on, aikaisempaa kokemusta itsellä on 702S nelikosta, 6600 ja 8450 valluista joissa kaikissa tupessa kuormaaja. Tuossa 8450:ssä oli keslan 304T kuormaaja 8,5m pitkä, akselilukko, panssarointi, nokkapumppu, taakseajolaitteet ja tapion sykeharvesterilla. Teknisten tietojen mukaan nykyiset 3,4 ja 5 sarjan ännät painaa vakiona jo 1300kg enemmän (6500kg), kun tollanen 8000 sarjalainen vakiona. Kääntöympyrä puolestaan on N:ssä 9m vastaan 11m tollanen kasitonnari. Jos isomman pään ännälaisen ottaisi, niin siellähän päästään jo yli 200hv tehoihin, mutta kestävyys vain vähän arveluttaa. Maansiirtoa olen tehnyt N154:lla (165hv) joskus ja kyllähän se nyt liikuttaa tollasta 16tonnin maansiirtovaunua, mutta eihän se vauhdinhurmaa ole ja siitäkin koneesta meni jo 900h ajettuna pakka, sitten seuraavankerran jossain 1400h ajettuna ja vielä samaan syssyyn kun pakka oli vaihdettu, niin koeajolla hajosi vetolevy. sen jälkeen kyllä on toiminut jo pitkään. Toki mietityttää, että minkälainen operaatio jostain keskeltä korpea on saada tollainen täysin panssaroitu valtra ihmisten ilmoille, tai rempattua metsässä.

Nisulan myyjä suositteli alusta koneeksi T-sarjalaista vakauden puolesta, mutta tiedä sitten, onko ero miten iso, kun muuta eroa ei ole, kuin 30cm pitempi akseliväli ja 6-mukinen kone jos N.ään vertaa. Toki maavaraa on inan enempi isompien pyörien takia ehkä, mutta sitten taas se, että miten kömpelö se on metsässä, niin vähän kiinnostaa. tavoitteena olisi kuitenkin pitää kone maltillisen kokoisena.

Tuolla myynnissä yksi T-sarjalainen metsäävarusteltuna ja onhan tuo melkonen möhkö kuvien perusteella ainakin jo.
https://raktori.fi/kaytetyt-traktorit/valtra-t174a-metsvarustein-g7m-etukuormain-2250425/
 
Jossain väärintehdyssä laitteessa ureasysteemien hommeli ajon jälkeen jää kesken, kun päävirta katkaistaan.
Jotain ne siellä sammutuksen jäkeen touhuaa.
Ja kannattaa myös muistaa ettei välttämättä halvin urea ole se paras vaihtoehto, tästä asiasta joku jolla paljon kalustoa voisi kertoa paljonkin..
 
Nii....onko mahdollista laittaa sähköinen päävirtakytkin ajastimella, joka katkaisee virrat vasta jonkun ajan kuluttua.
 
Parempien ihmisten vehkeissä se on silleen, mutta joissain laitteissa mekaanisten päävirtakytkimien takana.
Puhdistus järjestelmät asennettu koneeseen ilman osaamista, sähkösysteemit kivikaudelta.
 
ettei muuten ollu nelos koneel tuo kaverin kone.. kyl se kerran sen mulle esitteli, mut eihän ne päähän jää ku ei sillai oo mielenkiintoa noihin uudempiin koneisiin.. serkku sil on töissä ni sano et raskas se on tiellä kulkemaan ja laiska mäkiin. hiekottajaa ne on ainakin vetäny. puita serkku ajo viime kevään mulle sillä, ni komeesti ainakin pilkki liikkuu ja tukevan oloi oli. valtrois tuntuu et se 2000-2300h on monella ollu ku laatikosta jotain porsii. täs onneks ku on urakoitsija ni tunteja tulee paljon niin on takuut ym viel voimassa. muistaakseni oli esittely kone. kiroili vaan ku kunnon kärryn vaatis niin maksaa niin paljon.
 
Joo, siis se on kyllä varmaa, että oikeat metsäkoneet pesee valtran metsässä ainakin 10/6, mutta harvennuksilla en kuitekaan nää isoa ongelmaa, jos ei olla oikeasti haastellisessa maastossa. Nuo metsävarusteet ei jurikaan heikennä traktorin muuta käyttöä, koska kaikki metsävarusteet tippuu ihan 30min pois valtrasta, terästankkia lukuunottamatta, jota ei tarvitse vaihtaa. Nuo urea vehkeet on sellasia, että pahinta myrkkyä koneelle on sellanen tirruuttamalla ajaminen, että kone ei koskaan käytä suuria tehoja, sekä juuri se, että ei malteta hetkeä edes turbon jäähdyttämiselle (ja samalla aikaa ureasysteemille) sammutuksen yhteydessä, vaan suoraan kohteeseen ja sammutus. Myös sellainen joku lastauskoneen virka tms on paha missä kone seisoo vaikka 30min, sit lastataan 10min ja taas sammutus, eli kone on kokoajan kylmä ja paljon sammutuksia. Jokainen urea kone tekee sammutuksen jälkeen hetken aikaa urealinjan tyhjennyksen ja jos se ei sitä saa tehtyä, eli päävirrat katkaistaan heti pois, niin ongelmia on luvassa, koska se urea kristallisoituu sinne putkiin, siksi urea koneissa kuuluu se surina aina hetken aikaa sammutuksen jälkeen.

Yksi pääasia/tavoite tässä kokonaisuudessa on myös itsellä, että kone ei saa ylittää 2,5m leveyttä, mutta tavoite olisi päästä jopa 2,3m maksimi leveyteen, jotta kone olisi oikeasti järkevä vaihtoehto harvennukselle verrattuna esimerkiksi scorpioniin tai ajokoneisiin 3,2-3,6m leveydellään.
 
Nii....onko mahdollista laittaa sähköinen päävirtakytkin ajastimella, joka katkaisee virrat vasta jonkun ajan kuluttua.
Sähköinen päävirtakytkin on maanrakennuspuolella melko yleinen, eikä katkaise kaikkia sähköjä vaan ohitte menee tiettyjen toimintojen sähköt. Nää tietyt on sitte tiedonsiirto ja tota pakokaasujen jälkikäsittelypuolta.
Mekaaninenkin kytkin löytyy mutta sen käyttöä suositellaan vaan pidemmissä tauoissa, yksikin suositus oli kuukausi.
 
Nuo metsävarusteet ei jurikaan heikennä traktorin muuta käyttöä, koska kaikki metsävarusteet tippuu ihan 30min pois valtrasta, terästankkia lukuunottamatta, jota ei tarvitse vaihtaa.
Tartteeko sitä panssaria pois ottaa, toimisko lisäpainona isomman kärryn kanssa vai onko paino väärässä paikassa?
Entinen Kollega taannoin jutteli että oli ollu auttamassa traktorihommissa ja oli jontikassa ollu etunostolaitteessa 1800kg paino. Joku +200hv kokoinen, näkyy noita muutkin käyttävän tai sitte on järee etukuormain.
 
Joo, siis se on kyllä varmaa, että oikeat metsäkoneet pesee valtran metsässä ainakin 10/6, mutta harvennuksilla en kuitekaan nää isoa ongelmaa, jos ei olla oikeasti haastellisessa maastossa. Nuo metsävarusteet ei jurikaan heikennä traktorin muuta käyttöä, koska kaikki metsävarusteet tippuu ihan 30min pois valtrasta, terästankkia lukuunottamatta, jota ei tarvitse vaihtaa. Nuo urea vehkeet on sellasia, että pahinta myrkkyä koneelle on sellanen tirruuttamalla ajaminen, että kone ei koskaan käytä suuria tehoja, sekä juuri se, että ei malteta hetkeä edes turbon jäähdyttämiselle (ja samalla aikaa ureasysteemille) sammutuksen yhteydessä, vaan suoraan kohteeseen ja sammutus. Myös sellainen joku lastauskoneen virka tms on paha missä kone seisoo vaikka 30min, sit lastataan 10min ja taas sammutus, eli kone on kokoajan kylmä ja paljon sammutuksia. Jokainen urea kone tekee sammutuksen jälkeen hetken aikaa urealinjan tyhjennyksen ja jos se ei sitä saa tehtyä, eli päävirrat katkaistaan heti pois, niin ongelmia on luvassa, koska se urea kristallisoituu sinne putkiin, siksi urea koneissa kuuluu se surina aina hetken aikaa sammutuksen jälkeen.

Yksi pääasia/tavoite tässä kokonaisuudessa on myös itsellä, että kone ei saa ylittää 2,5m leveyttä, mutta tavoite olisi päästä jopa 2,3m maksimi leveyteen, jotta kone olisi oikeasti järkevä vaihtoehto harvennukselle verrattuna esimerkiksi scorpioniin tai ajokoneisiin 3,2-3,6m leveydellään.
Tuohon 2.3 leveään ei kyllä kovin leveää rengasta sovi laittamaan jolloin on kyllä aika mahdoton yhtälö 10m ulottuvuudella vähänkään pehmeämmällä maalla. Terästankit ainaki N4 yllättävän pieniä verrattuna alkuperäiseen tankkiin.
 
Joo, siis se on kyllä varmaa, että oikeat metsäkoneet pesee valtran metsässä ainakin 10/6, mutta harvennuksilla en kuitekaan nää isoa ongelmaa, jos ei olla oikeasti haastellisessa maastossa. Nuo metsävarusteet ei jurikaan heikennä traktorin muuta käyttöä, koska kaikki metsävarusteet tippuu ihan 30min pois valtrasta, terästankkia lukuunottamatta, jota ei tarvitse vaihtaa. Nuo urea vehkeet on sellasia, että pahinta myrkkyä koneelle on sellanen tirruuttamalla ajaminen, että kone ei koskaan käytä suuria tehoja, sekä juuri se, että ei malteta hetkeä edes turbon jäähdyttämiselle (ja samalla aikaa ureasysteemille) sammutuksen yhteydessä, vaan suoraan kohteeseen ja sammutus. Myös sellainen joku lastauskoneen virka tms on paha missä kone seisoo vaikka 30min, sit lastataan 10min ja taas sammutus, eli kone on kokoajan kylmä ja paljon sammutuksia. Jokainen urea kone tekee sammutuksen jälkeen hetken aikaa urealinjan tyhjennyksen ja jos se ei sitä saa tehtyä, eli päävirrat katkaistaan heti pois, niin ongelmia on luvassa, koska se urea kristallisoituu sinne putkiin, siksi urea koneissa kuuluu se surina aina hetken aikaa sammutuksen jälkeen.

Yksi pääasia/tavoite tässä kokonaisuudessa on myös itsellä, että kone ei saa ylittää 2,5m leveyttä, mutta tavoite olisi päästä jopa 2,3m maksimi leveyteen, jotta kone olisi oikeasti järkevä vaihtoehto harvennukselle verrattuna esimerkiksi scorpioniin tai ajokoneisiin 3,2-3,6m leveydellään.

Tuo kapeus on kyllä sellainen että kymppimetrin puomin saat sitten unohtaa. Olen muutamalla vanhalla motolla hakannut joka tuohon leveyteen sopii, ilman teloja. 9,5m puomi ja tarkkana saa olla ettei alarinteen puolelta ota kovin kaukaa ja ilman teloja ei edes tasaisella. Painoa kuitenkin peruskoneessakin noin 13t ja senaikainen koura n.800kg. Ja runkolukko joka toimi ja piti.
 
kuinkas paljon valmis setti nisulalta tulis maksamaan? Lähinnä pohdin että jääkö tosta itse askartelemisesta palkkaa vai vai vain askartelun ilo.
 
Olen ehkä ajatukseni kanssa yksin, mutta ehdotukseni olisi käytetty moto. Ostettiin muutama vuosi sitten Ponssen Beaver -02 H53 kouralla 30k€ sis. ALV. Mukana hyvät ketjut ja telat. Renkaatkin aika uudet. Myyjä teki ison huollon ennen luovutusta ja kone tuli työkuntoisena kaikinpuolin. Sillä on tehty nyt ehkä 1000 kiintoa energiapuuta ja remonttia alle 2000€ edestä.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös