Tuleeko vety ja jos tulee, niin mistä se tulee?

[jusape]

Pakko niilläkin rajansa olla, koska hiilen määrä ilmassa kasvaa.

Paljonko etelä-amerikan sademetsiä yms, isoja punahonka yms metsiä USAsta, ja muita metsiä euroopasta idästä on kadotettu viimeisen 100-150v aikana ?

 

[tommi]

Sademetsän sidonta on +-0. Vain pohjoinen havumetsävyöhyke sitoo hiiltä, koska puut ei laho saman tien... ja suot tietysti.

 

[paska]

Pakko niilläkin rajansa olla, koska hiilen määrä ilmassa kasvaa.

Ei tietenkään suorassa suhteessa hiilidioksidin pitoisuuteen kasvin kasvu lisäänny. Mutta nykypitoisuudella on hieman kituuttelun puolella ja on pullonkaula kasvulle varsinki noissa sademetsissä

 

[jusape]

Sademetsän sidonta on +-0. Vain pohjoinen havumetsävyöhyke sitoo hiiltä, koska puut ei laho saman tien... ja suot tietysti.

Kyllä se sademetsäkin sitoo hiiltä, siinä kuin muutkin metsät.
Vaikka siellä kieronopeus on ehken suurempi, mutta kun sitä metsää, jossa sitä olisi sitoutuneena, uupuu sen muutaman kymmenen miljoonaa hehtaaria tai neliökilometriä......

 

[tommi]

Tietenkin kasvava puu sitoo hiitä, sehän on selvää. mutta sademetsässä kuollessa puu lahoaa nopeasti ilman suuressa kosteudessa ja lämpötilassa, sademetsän hiilitase ei ole niin hyvä kuin luulisi. Havumetsässä lahominen on hitaanpaa kuivasta ilmastosta johtuen, ja joskus metsät soistuvat, jolloin puut voivat säilyä niiden jäädessä kasvavan turpeen sisään ja veden noustessa jopa kymmeniksituhansi vuosiksi, ja puihin sitoutunut hiili on pitkään poissa kierrosta.

 

[Hannu T]

Kangasmetsän maaperään sitoutuu tosiaan ihan olemattoman vähän hiiltä. Vähän väriksi on muodostunut humusta viimeisen jääkauden jälkeen.

 

[Kontsa]

Olihan se pakko.

 

[nuukala]

Se ku vaa ei taida haista juuri miltään, sytkärillä pystyy varmaan kokeilemaan... (oikein hyvin pitkävartisella)

Ei se varsinaisesti haise mutta keveytensä takia kutittaa nenässä.

Hiilidioksidi ei tule sateena alas taivaalta.

Hiilidioksidi liukenee veteen kyllä aika herosasti, Henryn lain mukaan. Nythän on pelkona että merien jäähtyessä hiilari häviää sivanuiten meriveteen ja sitoutuu carbonaateiksi ikuisiksi ajoiksi. Villi veikkaus että meillä on kasvien kasvun suhteen hiilidioksidipula jo parin kymmenen vuoden kuluttua.

Vesihöyry ja pilvet tekee noin 75% koko kasvihuoneilmiöstä, vesihöyry yksin noin 50%. Määrät ja kestoikä kyllä luultavasti sitä tasoa että ei tollasella juuri mainittavaa merkitystä muttei yksittäisellä hiilaripäästäjälläkään oo mainittavaa merkitystä sen enempää.

Vesihöyryllä on useita ja aika leveitäkin absorptio kaistoja verraten hiilariin, jolla on kolme pientä havaittavaa kaistaa ( tosin ne ovat pidemmän aallonpituuden puolella ), osa taisi olla päällekkäinkin höyryn kanssa.
Tuo "kestoikä" ilmakehässä on vähän tyhmä käsite koska vain taseella on merkitystä; syntyykö enemmän kuin poistuu vai päin vastoin.
Toisekseen jos vaikka hiilarin määrä tilapäisesti kasvaa niin hiilen sitojat tulee perässä melkoisella viiveellä. Viiveellä on tietysti oma tarkoituksensa mutta jos nyt hiilen sitojat yltyvät ja hiilarin vapautuminen hidastuu ( ilmaston viiletessä ) niin "säätö" menee viiveen takia hiukka överiksi. Ja lopputuloksena meillä on hiilaripula kunnes taas viiveellä tilanne alkaa korjaantua.
Ja kolmannekseen, kellään ei ole niin isoa viisautta että voi sanoa mikä on oikea lämpötila tai hiilaripitoisuus maapallolla.

 

[klappi]

Ei se varsinaisesti haise mutta keveytensä takia kutittaa nenässä.

Mitenköhän suuria pitoisuuksia tarvitaan että pitäis kutittaa nenässä....vielä ei oo kutittanu vai pitääkö olla normaalia herkempi nokka

 

[topik]

Ja kolmannekseen, kellään ei ole niin isoa viisautta että voi sanoa mikä on oikea lämpötila tai hiilaripitoisuus maapallolla.

Neljänneksi, kukaan ei ole kaikkien mielestä oikea henkilö sanomaan tästä asiasta semmoista tietoa ja tutkimus tulosta, että sen kaikki hyväksyisi.

Minusta on huono idea haaveilla hiilarin määrän kasvusta vain sen takia, että pellot kasvaisi paremmin, koska siinä voi käydä niinkin, että lämpö joka ehkä lisääntyykin kumoaa tämän vaikutuksen.

 

[nuukala]

Mitenköhän suuria pitoisuuksia tarvitaan että pitäis kutittaa nenässä....vielä ei oo kutittanu vai pitääkö olla normaalia herkempi nokka

Varmaankin liki 100 %. Hajuefekti on aika mieto, hiukan ehkä etikan tuntuinen. Jos tekee purkillisen vetyä ja haistaa sitä korkkia avatessa niin kyllä sen haistaa.
Vuotaako sun vetyauto vai missä yhteydessä nuuskit vetyä?

 

[klappi]

Varmaankin liki 100 %. Hajuefekti on aika mieto, hiukan ehkä etikan tuntuinen. Jos tekee purkillisen vetyä ja haistaa sitä korkkia avatessa niin kyllä sen haistaa.
Vuotaako sun vetyauto vai missä yhteydessä nuuskit vetyä?

Sinkityistä vesiputkista yritän nuuhkia....eihän tämä ole kuin n.10%

 

[nuukala]

Neljänneksi, kukaan ei ole kaikkien mielestä oikea henkilö sanomaan tästä asiasta semmoista tietoa ja tutkimus tulosta, että sen kaikki hyväksyisi.

Minusta on huono idea haaveilla hiilarin määrän kasvusta vain sen takia, että pellot kasvaisi paremmin, koska siinä voi käydä niinkin, että lämpö joka ehkä lisääntyykin kumoaa tämän vaikutuksen.

Justiinsa noin.
Kuten sanoin niin sanoin ettei kellään ole natsoja arvioimaan oikeaa hiilarin määrää. Hiilarin määrä vaihtelee "luonnon oikkujen" mukaan riippumatta siitä toivooko joku jotain. Totesin vain sen että jos pitoisuus laskee voimakkaasti niin voi nälänhätä yllättää.

 

[topik]

Justiinsa noin.
Kuten sanoin niin sanoin ettei kellään ole natsoja arvioimaan oikeaa hiilarin määrää. Hiilarin määrä vaihtelee "luonnon oikkujen" mukaan riippumatta siitä toivooko joku jotain. Totesin vain sen että jos pitoisuus laskee voimakkaasti niin voi nälänhätä yllättää.

Mutta eikö se ole totta, että ihminen on kaivanut maahan piilotettua hiilidioksidia, ja vapauttanut sen ilmakehään viimeisen 150 vuoden aikana. Tämähän ei ole luonnollista vaihtelua.
Tästä aiheesta kun lukee tietoa puolesta, ja vastaan. Törmää tutkimus tuloksiin jotka on kirjoittanut iso liuta johtavia tutkijoita ja asiantuntijoita. Näistä allekirjoittaneista on joissakin tutkimuksissa todettu, että isoin on keksittyjä nimiä ja tutkimuslaitoksia.

 

[cardaani]

Tiede on vakava ja uskottava asia ajassamme, mutta kun mennään joku vuosikymmen eteenpäin, niin toisinaan sen on todettu olevan historian perusteella väärässä. En minä ainakaan pysty sanomaan, että mikä on varmasti oikein.

 

[tommi]

No kumpi on suurempi viisaus kun ei varmaksi tiedetä onko sumun takana kallion seinämä, ajaa vaan täysillä eteen päin, vai vähän hiljentää? Kaasua vaan lisää ja oikein isolla äänellä julistaa että ei siellä mitään ole!

 

[topik]

Ilmakehä joka meitä suojaa on matalampi kuin matka naapurikylään. Eli minusta on aika vähän sitä pilattavaa, tommin viestiin liittyen jarruttaisin sumussa.

 

[nuukala]

Ilmakehä joka meitä suojaa on matalampi kuin matka naapurikylään. Eli minusta on aika vähän sitä pilattavaa, tommin viestiin liittyen jarruttaisin sumussa.

Ilmakehän äärirajana pidetään 500 km korkeutta. Ilman ohentuessa ihminen ei elä yli 8 km korkeudessa, lentokoneet taitaa päästä liki 20 km.
Kuitenkin ilmakehän ilmatilavuus on paljon isompi kuin merien vesitilavuus kun ajatellaan ilmakehä tasapaksuksi. Merien keskisyvyys on n. 3.8 km. Meret maan pinnan sisäkehällä ja ilmat ulkokehällä.
Enempi olen huolissani merien puolesta, meriin on ajettu ja ajetaan edelleen niin paljon paskaa että hirvittää. Merien "itsepuhdistus kyky" on heikko ihmisten työntämille paskoille ja myrkyille, ilmakehällä tavallaan parempi; ilmaan heitetty paska ( mm. muovi ) putoaa suht nopeasti ihmisten niskaan. Linnut fiksumpia kuin ihminen; eivät pasko omaan pesään.

 

[topik]

Ilmakehän äärirajana pidetään 500 km korkeutta. Ilman ohentuessa ihminen ei elä yli 8 km korkeudessa, lentokoneet taitaa päästä liki 20 km.
Kuitenkin ilmakehän ilmatilavuus on paljon isompi kuin merien vesitilavuus kun ajatellaan ilmakehä tasapaksuksi. Merien keskisyvyys on n. 3.8 km. Meret maan pinnan sisäkehällä ja ilmat ulkokehällä.
Enempi olen huolissani merien puolesta, meriin on ajettu ja ajetaan edelleen niin paljon paskaa että hirvittää. Merien "itsepuhdistus kyky" on heikko ihmisten työntämille paskoille ja myrkyille, ilmakehällä tavallaan parempi; ilmaan heitetty paska ( mm. muovi ) putoaa suht nopeasti ihmisten niskaan. Linnut fiksumpia kuin ihminen; eivät pasko omaan pesään.

Kyllä tuokin on totta, ihmiselle sopivaa ilma kehää tarkoitin, mutta ihmiseltä loppuu kulku sillä kohtaa kun on ilmakehä pilattu, hengitystä ei pitkään pidättele.