Pätkiä Hesarin jutusta (maksumuurin takana).
Maailmaa järisyttävä energiaremontti on enää kymmenen vuoden päässä, ennustaa Fortumin toimitusjohtaja: ”Energia-alalle on tullut helpottunut tunnelma”
”Sähköä ja kaasua kulutetaan Euroopassa yhteensä noin 8 000 terawattituntia vuodessa eli 20 kertaa Pohjoismaiden sähkönkulutusta vastaava määrä. Siitä yli puolet eli 5 000 terawattituntia on maakaasua”, Rauramo sanoo.
Euroopan energiapuhdistusta ei helpota, että Saksan kaikki ydinvoimalat suljetaan ensi vuoden loppuun mennessä. Ne ja suljettavat hiilivoimalat pudottavat pois noin puolet Saksan sähköntuotannosta. Sekin pitää korvata jollain.
”Jo kauan on tiedetty, että tuuli- ja aurinkovoimalla fossiilinen tuotanto voidaan korvata, mutta samalla ne loivat massiivisen kysymysmerkin. Toisin kuin hiiltä tai maakaasua, uusiutuvilla tuotettua energiaa on vaikea varastoida ja tuotanto vaihtelee paljon. Miten tämä ongelma ratkaistaisiin? Se oli vielä muutama vuosi sitten suuri huolenaihe.” Vielä suurempi huolenaihe oli, miten maakaasun päästöistä päästäisiin eroon.
AIVAN viime aikoina on alkanut näyttää siltä, että molemmat ongelmat ovat ratkaistavissa. Tuuli- ja aurinkovoimalla tuotetun sähkön hinta on laskenut ja teknologia kehittynyt nopeasti.
Pitkään utopiana pidetty ajatus, että sähköenergia voitaisiin muuttaa kannattavasti vedyksi, on tulossa todeksi.
”Vedestä voidaan tuottaa elektrolyysin avulla vetyä, jota pystytään varastoimaan ja kuljettamaan. Se ratkaisee myös fossiilisen maakaasun ongelman, koska vetyä ja hiilidioksidia yhdistämällä pystytään tuottamaan tarvittaessa synteettistä metaania”, Rauramo sanoo.
Tekniikka on sinänsä vanha, mutta harva ajatteli, että siitä tulisi ikinä kannattavaa.
”Siinä käy ihan samoin kuin tuuli- ja aurinkovoiman kanssa. Ei minullakaan riittänyt mielikuvitus kuvittelemaan, miten nopeasti tuuli- ja aurinkoteknologiat kehittyisivät. Koko energia-alalle on tullut nyt helpottunut tunnelma. Aika, jolloin elektrolyysillä tuotettu vety on kilpailukykyinen fossiilisen kaasun kanssa, on jo näköpiirissä. Noin kymmenen vuoden päässä.”
JUURI nyt kaikki on vielä hieman epämääräistä. Vedystä ja ehkä myös synteettisestä metaanista odotetaan kannattavia ehkä kymmenen vuoden päästä. Silti investoinnit ovat lähdössä käyntiin, suurelta osin koronaepidemian myötävaikutuksella.
Euroopan koronaelpymisrahaston varoista 265 miljardia euroa on tarkoitus käyttää vihreään siirtymään. Monet sähköyhtiöt valmistelevat siksi vetyhankkeita, vaikka markkinat ja infrastruktuuri puuttuvat.
”Elpymisrahaston varat tekevät vedylle saman, minkä valtioiden tuki teki kymmenen vuotta sitten tuulivoimalle. Ne vauhdittavat investointeja, teknologian kehitystä ja skaalautumista. Uskon, että elpymisrahasto toimii siltana siihen asti, kun teknologioista tulee kannattavia”, Rauramo sanoo.
Uniper on kertonut selvittävänsä vetylaitoksen rakentamista sekä Hollantiin että Saksaan. Niin on tehnyt myös moni muu eurooppalainen energiayhtiö. Lähivuodet näyttävät, mitkä hankkeista toteutuvat ja miten merkittävä vedystä tulee Euroopan energiasiirtymässä.
https://www.hs.fi/talous/art-2000007932965.html
https://www.hs.fi/talous/art-2000007916275.html
Maailmaa järisyttävä energiaremontti on enää kymmenen vuoden päässä, ennustaa Fortumin toimitusjohtaja: ”Energia-alalle on tullut helpottunut tunnelma”
”Sähköä ja kaasua kulutetaan Euroopassa yhteensä noin 8 000 terawattituntia vuodessa eli 20 kertaa Pohjoismaiden sähkönkulutusta vastaava määrä. Siitä yli puolet eli 5 000 terawattituntia on maakaasua”, Rauramo sanoo.
Euroopan energiapuhdistusta ei helpota, että Saksan kaikki ydinvoimalat suljetaan ensi vuoden loppuun mennessä. Ne ja suljettavat hiilivoimalat pudottavat pois noin puolet Saksan sähköntuotannosta. Sekin pitää korvata jollain.
”Jo kauan on tiedetty, että tuuli- ja aurinkovoimalla fossiilinen tuotanto voidaan korvata, mutta samalla ne loivat massiivisen kysymysmerkin. Toisin kuin hiiltä tai maakaasua, uusiutuvilla tuotettua energiaa on vaikea varastoida ja tuotanto vaihtelee paljon. Miten tämä ongelma ratkaistaisiin? Se oli vielä muutama vuosi sitten suuri huolenaihe.” Vielä suurempi huolenaihe oli, miten maakaasun päästöistä päästäisiin eroon.
AIVAN viime aikoina on alkanut näyttää siltä, että molemmat ongelmat ovat ratkaistavissa. Tuuli- ja aurinkovoimalla tuotetun sähkön hinta on laskenut ja teknologia kehittynyt nopeasti.
Pitkään utopiana pidetty ajatus, että sähköenergia voitaisiin muuttaa kannattavasti vedyksi, on tulossa todeksi.
”Vedestä voidaan tuottaa elektrolyysin avulla vetyä, jota pystytään varastoimaan ja kuljettamaan. Se ratkaisee myös fossiilisen maakaasun ongelman, koska vetyä ja hiilidioksidia yhdistämällä pystytään tuottamaan tarvittaessa synteettistä metaania”, Rauramo sanoo.
Tekniikka on sinänsä vanha, mutta harva ajatteli, että siitä tulisi ikinä kannattavaa.
”Siinä käy ihan samoin kuin tuuli- ja aurinkovoiman kanssa. Ei minullakaan riittänyt mielikuvitus kuvittelemaan, miten nopeasti tuuli- ja aurinkoteknologiat kehittyisivät. Koko energia-alalle on tullut nyt helpottunut tunnelma. Aika, jolloin elektrolyysillä tuotettu vety on kilpailukykyinen fossiilisen kaasun kanssa, on jo näköpiirissä. Noin kymmenen vuoden päässä.”
JUURI nyt kaikki on vielä hieman epämääräistä. Vedystä ja ehkä myös synteettisestä metaanista odotetaan kannattavia ehkä kymmenen vuoden päästä. Silti investoinnit ovat lähdössä käyntiin, suurelta osin koronaepidemian myötävaikutuksella.
Euroopan koronaelpymisrahaston varoista 265 miljardia euroa on tarkoitus käyttää vihreään siirtymään. Monet sähköyhtiöt valmistelevat siksi vetyhankkeita, vaikka markkinat ja infrastruktuuri puuttuvat.
”Elpymisrahaston varat tekevät vedylle saman, minkä valtioiden tuki teki kymmenen vuotta sitten tuulivoimalle. Ne vauhdittavat investointeja, teknologian kehitystä ja skaalautumista. Uskon, että elpymisrahasto toimii siltana siihen asti, kun teknologioista tulee kannattavia”, Rauramo sanoo.
Uniper on kertonut selvittävänsä vetylaitoksen rakentamista sekä Hollantiin että Saksaan. Niin on tehnyt myös moni muu eurooppalainen energiayhtiö. Lähivuodet näyttävät, mitkä hankkeista toteutuvat ja miten merkittävä vedystä tulee Euroopan energiasiirtymässä.
https://www.hs.fi/talous/art-2000007932965.html
https://www.hs.fi/talous/art-2000007916275.html
