Minulla on muuttunut monta kertaa muuttunut suunnitelmat kapasiteetin säädöstä. Ensin ajattelin kuristussäätöä imukanavaan. Se on kuitenkin lähtökohtaisesti huono ajatus. Ruuvikompressoreissa sitä on joissain tapauksissa käytetty, mutta mäntäkoneessa haittoja on paljon.
Nyt on tehty koeajo 11 kW moottorilla. Isomman moottorin vuoksi tuli vähän muutoksia runkoonkin ja akselikytkin vahvemmaksi. Kone lähtee hienosti käymään 25 A hitailla sulakkeilla.
Testi tapahtui samoin kuin ennenkin. Kuristetaan virtausta ja tarkkaillaan paine- ja virtamittareita. Testin tulos kuitenkin oli, että kun paineputki suljetaan täysin, nousee paine vain yhdeksään baariin ja moottori vie 18 A virtaa. Vielä syksyllä saatiin virta nousemaan 22 ampeeriin ja painemittarikin kävi 10 barissa asti.
Syy löytyi kannen irrotuksen jälkeen. Pakoventtiileitä täytyy vielä kehittää.
Näytä liitetiedosto 40183
Puristussuhde laski pääasiassa siksi, että jouduin käyttämään alkuperäistä kannentiivistettä. Alkuperäinen 1/60 on laskettu pelkästään venttiilien syvennysten tilavuudesta. Lisäksi alkuperäinen lasku ei ottanut huomioon pientä syvennystä männän laessa.
Yksi vaihtoehto on kiinalainen pehmokäynnistin. Itselläni on kompurassa ja @refy :llä hakkurissa. Hinta ei päätä huimaa.
Jätesäkin täyttymiseen kuluvaa aikaa mittaamalla näyttää tuotto ilman vastapainetta ja vanhoilla imuventtiileillä olevan hyvin lähellä teoreettista maksimia. Sylinterin täytös on siis ilmeisen hyvä. Imuventtiilien vaikutus täytökseen jäi vähän hämärän peittoon, kun en huomannut tehdä samaa testiä ennen ventiilien vaihtoa takaisin vanhoihin
Kuuden baarin vastapaineella tuotto taas jää johonkin 600 ja 700 litran väliin. Odotetusti vastapainetuotto on alempi, mutta laskelmien mukaan sitä piti kuitenkin yli kuutio tulla. Huomasin jo aiemmin tehneeni virheen puristussuhdetta laskiessani. Se onkin vain n. 25 aiemmin laskemani 60 sijaan. En ole vielä tehnyt laskelmia, mutta mielestäni sen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa tuottoon noin paljoa. Toinen mahdollinen tuottoon vaikuttava syy on se, ettei koneessa ole vielä jäähdytystä. Myös imuventtiilien tai jonkin muun paikan vuoto on epäilyksenalaisena. Todennäköisimmin syypää on näiden yhdistelmä.
Puristussuhteen dramaattinen lasku johtuu siitä, etten aiemmin ottanut huomioon männän laessa olevia venttiileitä varten tehtyjä upotuksia. Lisäksi jouduin aiemmista suunnitelmista poiketen käyttämään vakiota kannentiivistettä, sillä männät nousevatkin yläkuolokohdassa hiukan kansitason yläpuolelle.
Uskoisin, että tulos vielä paranee, kunhan konetta vähän hienosäädetään.
Imuventtiilit on Muistaakseni 0,25 mm paksua ja testien perusteella sylinterin täytös on ihan hyvä. Suurin tuottoa rajoittava tekijä oli vuoto. Ensimmäisen kannen kanssa tuntui että puolet ilmasta meni ihan väärään paikkaan. Uudempi alumiinista jyristty kansi vaikuttaa pitävän.
Laskin mitä tuoton pitäisi puristussuhteesta mitattuna olla ja oletin lopun eron todellisuuteen tulevan sylinterin täytöksestä.
Niin onkin. Volumetrinen hyötysuhde on ero teoreettisen ja todellisen tuoton välillä. Alhainen volumetrinen hyötysuhde pienentää tuottoa, mutta myös tehontarvetta. Isoterminen hyötysuhde taas kertoo paljonko työtä puristukseen tarvitaan verrattuna ideaaliin isotermiseen prosessiin.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.
