Suojakaasut

Vaakalla en ole punninnut, mutta en kyllä painossa huomannut mitään eroa kun useampana Vappuna kuskasin alakoululaisten varainkeruuseen pulloja kaupungista ja nostelin täysiä ja tyhjiä. Eli erot on kyllä marginaalisia, jos niitä on.
 
Pullon pitäisi olla täynnä tyhjää, eli miinus 1bar, että se painaisi vähemmän kuin ilmakehän paineessa olevalla heliumtäytöllä. Ja se taas painaa vähemmän kuin, että se olisi täynnä ilmaa.
 
Mites sit kun uutena oleva tyhjä, siis ilmaa täys paineeton pullo ja heliumia täys paineeton "tyhjä helium pullo.
Raudan massat samat, sisältöjen erio_O
 
Ilman ominaispaino1,2754 kg/m3 helium tiheys 0,0001787[1] · 103 kg/m3 mitenkä tämä heliumin tiheys luetaan, vastaako yksikko ilman ominaispainon yksikköä.
 
Kaverin tallintyhjennyksessä sain nuo, vissiin käyttämättömät. Olis varmaan nakannu roskiin, ei tienny mitä ovat. Tuo Messeri on ihan selvä Mig/Mag -alennin seoskaasulle, mutta mites tuo rotametri? Mittarissa lukee oxygen. Käykö argonille Tiggiin?

20211119_000839.webp 20211119_000822.webp
 
Mittarissa lukee oxygen. Käykö argonille Tiggiin?
Kyllä käy. Happisäädin kestää inerttejä kaasuja oikein hyvin. Virtausmäärän asteikko saattaa ehkä heittää vähän tai sitten ei. Eikä sillä ole mitään merkitystä.

Ainoa mikä vähän kummastuttaa, on se, onko tuossa rotametrisäätimessä missään säätöä kaasun paineelle. Jos se on korkea, niin hitsain yskäisee köhhhhh, kun kaasu lähtee virtaamaan ja se tekee turhaan pyörteitä virtaukseen. Kaikkein paras yhdistelmä on mielestäni paineensäädin plus säädettävä rotametri sen perässä. Silloin paineen voi säätää passelisti niin matalaksi, että halutun virtauksen pystyy kuitenkin hakemaan rotametrin kuristimella. Matalampi paine on parempi.
 
Viimeksi muokattu:
Puhutaan toki. Milloin ja miksi Heliumia käytetään TIGillä, tai AR/HE seosta? Olen tätä aina välillä miettinyt. Argonilla kuitenkin hitsaan jatkossakin kun sellaista on ja saatavuus parempi:)
Ar/He seosta eli formieria käytetään putkien juurikaasuna, koska se täyttää putken ns paremmin kuin puhdas argon. Helium on ilmaa kevyempi ja argon raskaampi niin silloin se suojaa paremmin putken sisäosan ympäriinsä estäen juuren hapettumisen. Argon voisi virrata jossakin tapauksissa vain putken pohjalla kun putki on vaakasuorassa.
Menikö @borg oikein? :)
 
Ei ihan. Formierkaasussa on muutama prosentti vetyä. Vetyhän on palava kaasu, mutta sitä on vain vähän.

Palamiseensa vety tarvitsee happea ja se pyrkii riipimään sitä hitsauskohdasta pois, eli se pyrkii pelkistämään sulaa. Pelkistäminen on hapettumisen vastakohta. Tämä on siis ihan oikeansuuntainen reaktio. Formieria käytetään nimenomaan juuren suojaukseen.
 
onko tuossa rotametrisäätimessä missään säätöä kaasun paineelle.
Onko nii et kuvakulmasta ei näy jotta tuon viiisarimittarin alla olisi paineensäädin, eli toi missä lukee Elga olis pyöritettävä nuppi, Se runko siinä takana näyttäisi hieman paineenalentimelta...
 
Onko nii et kuvakulmasta ei näy jotta tuon viiisarimittarin alla olisi paineensäädin, eli toi missä lukee Elga olis pyöritettävä nuppi, Se runko siinä takana näyttäisi hieman paineenalentimelta...
Siinä joko on tai ei ole. Joitakin säätimiä on kiinteällekin paineelle. Tuo näyttää sellaiselle.
 
Kyllä käy. Happisäädin kestää inerttejä kaasuja oikein hyvin. Virtausmäärän asteikko saattaa ehkä heittää vähän tai sitten ei. Eikä sillä ole mitään merkitystä.

Ainoa mikä vähän kummastuttaa, on se, onko tuossa rotametrisäätimessä missään säätöä kaasun paineelle. Jos se on korkea, niin hitsain yskäisee köhhhhh, kun kaasu lähtee virtaamaan ja se tekee turhaan pyörteitä virtaukseen. Kaikkein paras yhdistelmä on mielestäni paineensäädin plus säädettävä rotametri sen perässä. Silloin paineen voi säätää passelisti niin matalaksi, että halutun virtauksen pystyy kuitenkin hakemaan rotametrin kuristimella. Matalampi paine on parempi.

Mittarissa lukee kyllä oxygen mutta itse säädin on kyllä outo valinta hapelle ellei tuossa ole paineenalenninta.

Siitä yskäisystä pääsee eroon kun laittaa ihan koneen perään säädettävän kuristimen, oli itsellä aiemmin sellainen käytössä kun oli pitkä kaasuletku lankakoneessa. Ja kaasuletku oli pitkä kun kaapelitkin oli kymppimetriset...
 
Kaverin tallintyhjennyksessä sain nuo, vissiin käyttämättömät. Olis varmaan nakannu roskiin, ei tienny mitä ovat. Tuo Messeri on ihan selvä Mig/Mag -alennin seoskaasulle, mutta mites tuo rotametri? Mittarissa lukee oxygen. Käykö argonille Tiggiin?

Näytä liitetiedosto 86871 Näytä liitetiedosto 86872
Tuo mittari näyttää vähän oudolle! Nuissa kiinnitysmuttereissa, eli pulloliittimessä ja letkulähdössä on nuo hahlot joka yleensä tarkoittaa että siinä on silloin vasenkätinen kierre ja mittari kuitenkin on hapelle?! o_O Suomessa myytävissä pulloissa ainoastaan palavissa kaasuissa käytetään vasenkätistä kierrettä eli nestekaasu ja asetyleeni! Ja tuossa Elgan merkin alla on paineenalennukseen tarkoitettu mekanismi ja tuolla rotametrin kyljessä vain virtauksen säätö nupikka. Ainakin luulisin.
 
Mittarissa lukee kyllä oxygen mutta itse säädin on kyllä outo valinta hapelle ellei tuossa ole paineenalenninta.

Siitä yskäisystä pääsee eroon kun laittaa ihan koneen perään säädettävän kuristimen, oli itsellä aiemmin sellainen käytössä kun oli pitkä kaasuletku lankakoneessa. Ja kaasuletku oli pitkä kun kaapelitkin oli kymppimetriset...
Tai jos koneessa on säädettävä etukaasuaika. :) On vaan ärsyttävä hepatessa ku ootat kaks sekunttia ennen kun valokaari syttyy.
Tuossa pitkillä letkuilla käy normaali säätimellä kyykkäys kun virtaussäädin ei kerkeä mukaan.
Meillä on noissa pitkissä letkuissa semmonen tuplasäädin malli joka toimii siinä tarkoituksessa. Voin jossain välissä napata kuvan jos muistan.
 
Ei kai suojakaasumittareissa säädetä painetta vaan virtausta?
Rotametrissä oleva säätö on ilman mitään älliä oleva neulaventtiili. Auki kiertämällä tulee enemmän virtausta, kiinni laittamalla vähemmän.

Jotta virtausta voisi säätää tuolla venttiilillä, pitää jollakin ensin alentaa pullopaine sopivaan arvoon, eli tarvitaan paineensäädin rotametrin eteen.

Jos paineensäätimestä tuleva paine on korkea, niin rotametrillä kuristamalla virtauksen saa silloinkin sopivaksi. Ongelmaksi tulee kuitenkin se, että kun hitsauskoneen magneettiventtiili on kiinni, niin tuo korkea paine kehittyy letkuun ennen magneettiventtiiliä. Kun venttiili aukeaa, niin hitsaimesta tussahtaa yskäisy kaasua, sitten paine putoaa ja virtaus asettuu oikeaksi. Tuo yskäisy on kuitenkin ihan turha ja haitallinen, koska se tekee pyörteitä ja periaatteessa tarvitaan pidempi esikaasuaika, että suojakaasu virtaa tasaisesti suojaten hitsikohdan hyvin. Myös kaasua menee hukkaan tuossa yskäisyssä.

Tästä syystä on hyvä saada myös paine säädettyä niin matalaksi, että rotametri voi vastaavasti olla enemmän auki. Sopivalla paineella myös rotametrin säätö toimii paremmin.

Tästä syystä mielestäni on paras yhdistelmä esim. happipaineensäädin plus rotametri sen perässä.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös