Sisäperämoottori Volvo

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JiiPee
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

JiiPee

Kansalainen
KK Plus pack
Tuli ostettua tuossa sellainen projektivene ja kaipailisin tietämystä varsinkin tuohon vetopuoleen, koneena on Volvo Penta AQ110, ja se sinänsä on ihan tuttu B20 marinointimausteilla mutta tuo peräosio on vieraampaa kenttää. Vetolaite on Aquamatic 200C ja googlesta en osaa löytää oikein mitään kun Pentalla on tuo mallinumero otettu uudelleenkäyttöön... Tiivisteet ja työhjeet siis on ensihätään haussa.

Paattihan on vanha RaisSport, mallinimi Raycruiser ja vuosikerta 1971...

IMG-20190802-WA0010.webp
IMG_20190803_130254.webp
IMG_20190803_130443.webp
 
Eikös jäsen @Josva :lla ole vähän vastaavaa?
Ei nyt ihan, on Volvon vinokone ja vetolate AQ 280. Vm 1977 ja veneensä Kräkkö Cabin 21. Pari kuvaa siitä alla
D6A73A6F-039F-422A-9EA0-2941551676E7.webp
12E50EDC-CA64-4C5F-85D0-4BCEEC36CF28.webp

Tämä vene on melkein täydellisesti kunnostettu, tekniikka purettu ja kaikki kulutusosat on vaihdettu, vene on hiottu maalattu ja sisustus tekstiilit uusitu. Voin sanoa että tekemistä on riittänyt, eikä ollut yhden vuoden projekti!

JiiPeelle toivotan kärsivällisyyttä ja jos sitä ei ole älä edes aloita projektia, rahaa palaa myöskin. Omassani moottori ja vetolaite purettiin, koneeseen laakerointi - sylinterien hoonaus ja rengastus. Vetolaitteeseen uudet tiivisteet murrosnivelen tukilaakerit / ristitapit uusi vetolevy + kaikki uudet tiivisteet sinkkianodit ja maalaus. Viimetalvena oli potkuri huollossa jossa loivennettiin lapakulmaa 0.5” ja tasapainotus, kuvassa propeli ennen maalausta
9B6C4FE9-342C-43E4-A605-BA468CE57C7A.webp

Tämä kesä on ollut niin kiireinen etten ole laittanut paattia edes vesille, kaiken pitäisi olla kuitenkin tikissään. Viime syksynä on tehty kunnollinen kausisäilytys huolto, joten ei kun vesiproput kiinni tarkistetaan että on virtaa ja bensaa sekä kääntö avaimesta ja voi kuulua Broomm? Omani on niin painava ryöhkä että täytyy olla traktori traileri ja tietysti traktorikin, onhan sillä pituutta 6.5m ja leveyttäkin 2.4m ja lasikuidussa ei ole näköjänsä säästelty, rst tankin tilavuuttakin on kai 250l koska olen tankannut vajaaseen tankkiin 200l. Ja nyt rupean seuraamaan Unkariin Gp,tä.
 
Tehdas marinoiduissa Volvo Penta moottoreissa on yleensä jäähdytystä varten lämmönvaihdin, eli järvivesi jäähdyttää erillisiä moottorin nesteitä sekä öljyjä että pakosarjaa. Lämmönvaihtimessa öljynlauhduttajassa sekä pakosarjassa on omat messinkiset tyhjennysproput. Merivesipumpusta täytyy irroittaa kopan kansi tyhjennystävarten ettei vettä jää kumisiipien väliin, jos näin ei ole tehty ja niin jäätynyt vesi on vaurioittanut nämä osat. Näin oli päässyt käymään minun laittteessani, pakosarja ei ollut haljennut mutta oli ruostelehteytynyt umpeen. Sain sen toimivaksi usealla fosforihappo liuotuksella, muut jäähdytykseen liityvät osat hankin B-osina epaysta sekä proput - tiivisteet - pumpun siipipyörän Marinepartsilta. Pakosarjan hinta jo olisi ollut useita satoja €, joten kannatti yrittää ehjätä.

Perävetolaitteesta oli sökönä sähkötiltti eli moottorin nostin sekä peräytys salpa systeemi joka estää moottoria omppaamasta peruutettaessa, nämä sekä vauhtipyörän vetolevyn jouduin tilaamaan Amerikasta asti. Kun ei yksinkertaisesti lähempää löytynyt. Biltemasta löytyi pakosarjan - vetoakselin kumipalkeet sekä sinkkianodit potkurin alle - läpivientikilpeen. vetolaite maaleja saa Motonetista merkkikohtaisesti nimeltään Hempel. Öljyä menee murikan 2,5 l ja ihan mineraali 10w 30 käy mainiosti kuin myös tuon ikäiseen moottoriin. Murroksen ristitapit sekä murroksen tuki laakeri löytyi paikallisesta laakeriliikeestä. Stefat tiivisteet Marinepartsilta.

Polttoaineena kannatta käyttää 98e ja jos venttiilin istukoita ei ole modifioitu lyijyttömälle polttoaineelle käyviksi, muutoin lisäpainetta sekaan! Omassa Volvo Penta AQ 140 on Solexin kaksois kaasutimet joihin hankin korjaus sarjat sekä uusin polttoaine pumpun Marinepartsilta. Letkut suodattimet löytyi normi varaosaliikkeestä kuin myös tulpat sytysjohtimet katkojankärjet kondesaattori pyörijä ja virrajakajankansi, tähän malliin myös jakopään hihna / laturin - vesipumpun kiilahihna. Moottori kunnostettiin mootorikorjaamossa joka hankki siihen käyvät oikeat tiivisteet, pako - imusarjan tiivisteet Marinepartsilta.

Sähköt oli suoraan sanoen päin helvettiä, johtimien kuoret tippuivat ja osa kytkimistä oli sökönä. Tämä homma oli vaikea ja aikaa viepä, nyt kaikki epämääräisyydet on korjattu sekä myös veneen muutkin sähkö asennukset. Laitettu 2- akkusysteemi sekä V- Ah mittarit ja kaikki johdotukset sulaketaulun kautta, eli toisin sanoen rakennettu sähköpääkeskus.

Tässäpä nyt jotain tarinaa kunnostuksen alkajaisiksi, ettei tarvitsisi hakata päätänsä mäntyyn niin kuin minä jouduin tekemään! Tuo veneesi on Daycruicer alkuperäisasussan kaunis, joten alkajaisiksi heittäisin tuon hirveän koppirakennelman huisin kuuseen. Kunnostus vaatii kunnollisen sää suojatun tilan joka itselläni oli vain pressuteltta eli tiasen talli. Syy kun tiesin jo alkajaisiksi projektin venyvän pitkäksi ja verstasta ei voi pyhittää yhden purtilon käytettäväksi. Ja nyt on emännyyden valmistama ruoka valmista, joten ei kun syömään.
 
Tehdas marinoiduissa Volvo Penta moottoreissa on yleensä jäähdytystä varten lämmönvaihdin, eli järvivesi jäähdyttää erillisiä moottorin nesteitä sekä öljyjä että pakosarjaa.
Suurin osa sisäperäkoneista ja s-vetolaitteista on raakavesijäähdytteisiä. Vanhemmissa taisi lisähintaan saada suljetun järjestelmän. Keskimoottorit taas yleensä oli jo muinoinkin suljetulla järjestelmällä. Lohkon ja kannen puhkiruostuminen on yleinen vaiva vanhemmiten. Käsittääkseni tuo AQ200 on hyvin pitkälti samanlainen rakenteeltaan kuin muutkin AQ-vetolaitteet. Eli isompienkin korjausohjeet soveltaen pätee tuohon 200:een. Volvon vetareista ei kyllä juurikaan ole henk. koht. kokemusta toistaiseksi.
 
Vinkkinä tuo tiltin sähkomoottori on sama kuin 240 volvon tuulilasinpyyhkimien moottori. Tai ainakin se kuori, jossa magneetit kiinni. Tutulta oli ne magneetit irronneet.
 
Tutulla oli tuommoinen RaisSport 510 DC seitkytluvulla. Mä olin pieni silloin, mutta hyvin muistan veneen. Kävivät sillä täältä Saimaalta pyörähtämässä Tukholmassa asti. Kanavan kautta merelle ajoivat. Kokoisekseen aika merikelpoinen paatti.
 
Suurin osa sisäperäkoneista ja s-vetolaitteista on raakavesijäähdytteisiä. Vanhemmissa taisi lisähintaan saada suljetun järjestelmän. Keskimoottorit taas yleensä oli jo muinoinkin suljetulla järjestelmällä. Lohkon ja kannen puhkiruostuminen on yleinen vaiva vanhemmiten. Käsittääkseni tuo AQ200 on hyvin pitkälti samanlainen rakenteeltaan kuin muutkin AQ-vetolaitteet. Eli isompienkin korjausohjeet soveltaen pätee tuohon 200:een. Volvon vetareista ei kyllä juurikaan ole henk. koht. kokemusta toistaiseksi.
Voi olla noinkin, 2-vesijärjestelmä vakiona ainakin AQ 140 joka on Volvon B21 lohkolle marinoitu.
Käsittääkseni Volvo Penta nimenomaan kehitti - patentoi ensimmäisenä perävetolaitteen 1950 luvulla? Ja mallinumerot kai menevät aikajanan mukaisesti, 200 v-1971 ja meikäläisen 280 on v-1977. Itse perävetolaitteet ovat kai teknisesti aika samanlaisia, 280 pakokaasut poistuvat ainakin kavitaatiolevyn sisältä ja samasta mallista on myös Duprop versio.
 
Joo, kyllä on tiedossa ettei ihan ilmaiseksi tule kuntoutumaan mutta jospa se siitä vähän kerrallaan... Moottorin aluspuut ainakin menee uusiksi ja sitämyöten kuitua aukeaa vähän enempi kuin pelkkä perävaneri... Onneksi ei ole jenkkitekele vaan ihan oikeasti lasikuituvene :D
 
No se on kanssa hieman omasta mielenrauhasta kiinni, paljonko rahaa menee/laittaa kunnostukseen.
Ostettiin kahdella tonnilla marino 18 ht, jonne joku pirkanmaalla oli pistänyt gm:n pikkulohkon. Ei se olis montaakaan satasta tarvinnut liikkuakseen. Ja vetolaite vanha omc:n sähköperä. Lähinnä huollon puutteeseen sekin vene väsähti.
Vesillä toki olisi suotavaa, että laitteet pelaa. Itse pääsääntöisesti sellaisilla vesillä liikun, että tuuli painaa jossain vaiheessa rantaan.
Ajantappopullo vaan hanskalokeroon varuiksi.
 
Vene on vähän kuin lentokone, sen täytyy ola teknisesti kunnossa. Muuten olet tosi kusessa!
 
Juu ja vapaaehtoisilla meri- ja järvipelastajilla seisoo toistasataa paattia satamissa ku ei oo rahaa niiden huoltoon. Viranomaisten säästöbudjettien vuoksi yhä suurempi osa vesipuolen pelastuksista on vapaaehtoisen pelastustoiminnan varassa mutta eipä valtio anna rahaa edes paattien huoltoon...
Oli jossain radiohaastattelussa että tommonen 6-700 000 egee lisärahoitusta vuodessa pitäisi purkit liikkeellä....
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös