s/s Ahkera

Woima

Mielensäpahoittaja
KK Plus pack
Uskaltaakos udella ko. laivan uusista vaiheista, vai onkos siinä jotain salamyhkäistä....
 
Ahkeran ympärille on perustettu kannatusyhdistys, joka vie sen syksyllä Kanavansuun telakalle kunnostettavaksi. Koneen henkiinherättäminen tulee tapahtumaan suunnilleen samoin kuin Enson tapauksessa, hytit on tarkoitus kunnostaa - jos en ole väärin ymmärtänyt - jo tulevan talven aikana.
 
Pari kuvaa, komea laiva!

IMG_6896-Versio2_zpsfbe6c0bc.webp

IMG_6898-Versio2_zpsed1b090d.webp
 
Ensi vuonna Ahkera täyttää 150 vuotta.

Kopsattu Etelä-Saimaasta.

Kanavansuun Perinnetelakalla Lappeenrannassa on kolkuteltu, maalattu ja kunnostettu Suomen vanhinta höyryhinaajaa, ja pian kuuden vuoden remontti on valmis — Katso video

Harvalla hinaajalla on yhtä värikäs historia kuin 149-vuotiaalla Ahkeralla. Se on ollut muun muassa pelastamassa höyrylaiva Salaman matkustajia vuonna 1898 Puumalassa ja uponnut Kotkan satama-altaaseen.

Mika Strandén

78a2e8b58dd57ddce51b7b8f1e0bab54

Pekka Kotila esittelee Enso-Gutzeitin tähteä, joka kiinnitetään kiiltelemään korsteenin kylkeen.
Kolke kantautuu kauas Ahkeran kannelta Kanavansuun Perinnetelakalla Lappeenrannassa.

Entinen, läpiruostunut korsteeni lojuu alhaalla maassa ja upouusi mittatilauksena hitsattu korsteeni odottaa nostamista paikalleen.

Talkoolaiset Taisto Nevalainen, Pekka Kotila ja Antti Korpela ahertavat loppukirissä, sillä toiveissa on päästä vesillelaskuun viimein tänä syksynä. Koeajo jäänee ensi kesään.

Mika Strandén

a460d357337b33c8d077fcfa1050479b

149-vuotias höyryhinaaja Ahkera odottelee tulevaa vesillelaskua Kanavansuun Perinnetelakalla. Hiekkapuhalletut ja maalatut kyljet kiiltävät.
Höyrypursiharrastajien mielestä on hienoa, että Suomen vanhin kulkukuntoinen höyryhinaaja palaa takaisin omaan elementtiinsä, sillä vesille se kuuluu.

149 vuotta kuin poispyyhkäistyt
Jos 1800-luvun liikemies ja sahanomistaja Antti Mustonen näkisi höyryhinaajansa Ahkeran nyt, ilme voisi olla muikea. Kuluneet 149 vuotta olisivat kuin poispyyhkäistyt, kyljet ja kannet kiiltävät.

Ehkäpä mies olisi ilahtunut myös siitä, että laiva on saanut läpi tähänastisen historian pitää oman nimensä.

Ahkera on käynyt läpi myrskyt ja tyvenet. Harvalla hinaajalla on yhtä värikästä tarinaa.

Se on tähän asti ollut töissä vesillä 88 vuotta.

Suomen Laivahistoriallinen yhdistys/ Erkki Riimalan kokoelmat

3a7dc69b26a59be190a4de0c79356f63

Ahkera vuosina 1920-21 tehdyn remontin jälkeen.
Muu aika on kulunut kuivalla maalla ja hiljaiseen odotteluun laiturissa, että jollakulla olisi intoa, näkemystä, ja rahaa aluksen kunnostamiseen.

Nyt tulevaisuus näyttää valoisalta.

Tukkilauttoja, proomuja ja lotjia
Höyryhinaaja valmistui Paul Wahl & Co:n telakalla Varkaudessa vuonna 1870.

Sahanomistaja oli halunnut aluksen kiskomaan tukkilauttoja ja proomuja Saimaalla.

Myöhemmin hinaaja veti perässään lautatavaralotjia Joensuusta Saimaan kanavan kautta Viipuriin.

Paluurahtina se toi monenlaista tavaraa Mustosen kauppahuoneelle. Toisinaan hinausmatkat saattoivat ulottua Pietariin saakka.

Kun menestynyt kauppaneuvos kuoli, hänen omaisuutensa hajosi eri tahoille.

Ahkerasta tuli joksikin aikaa englantilaisen Egerton Hubbard&Co:n omaisuutta ja se ajoi yhtiön Pietarin-haaraliikkeen rahteja.

Englantilaisten tuotot metsätuotteista jäivät vähäisiksi, sillä epävarmat poliittiset olot koettelevat Suomea 1900-luvun alussa.

Yhtiö ja hinaaja ajautuivat Enso-Gutzeitin omistukseen, vaikka fuusiota oli ensin kaavailtu toisin päin.

Pelastustöissä Salaman haverissa
Aikakirjat kertovat kahdesta haverista, joista toisessa Ahkera oli kärsineensä osapuolena, toisessa pelastajan roolissa.

Vuoden 1898 syyskuussa hinaaja osui paikalle, kun matkustajalaiva Salama oli uponnut Puumalan Parkonsaaren loiston lähellä.

Salama oli saanut kylkeensä höyrylaiva Ilmarin.

Ahkera irrotti oman kuormansa, riensi haveripaikalle ja pelasti ne matkustajat, joita ei ollut saatu veneisiin.

Mika Strandén

68073a4ce71b35e4dc2dd63ddb9ac273

Taisto Nevalainen (oik.) ja Antti Korpela ovat uurastaneet Ahkeraa kuntoon, mutta eivät ole laskeneet työtuntejaan.
Kohtalokkaampi oli työkomennus Kotkan satamassa syyskuussa vuonna 1945.

Tuolloin alus upposi 13 metrin syvyyteen hinausköyden hirtettyä kiinni, ja mukana hukkui myös Ahkeran konemestari.

Poikkeustehtävä satamahinaajana johtui siitä, ettei laivoja liikkunut sodan takia Saimaan kanavalla.

Sisävesialuksia oli siirretty rautateitä pitkin miinanraivaukseen rannikolle, ja samassa kyydissä kulki Ahkerakin.

Enso-Gutzeitin laivastossa
Enso-Gutzeitin laivastoon Ahkera kuului yhtäjaksoisesti vuodesta 1902 vuoteen 1958.

Se hinasi ennen sotavuosia nippulauttoja Saimaan pohjoisilta vesiltä Lappeenrantaan, Rutolan ylivientilaitokselle, josta oli Väliväylän ja Kymijoen kautta pääsy Kotkan sahoille.

Höyrylaivojen armada alkoi poistua ammattiliikenteestä vähän kerrassaan 1950-luvun lopulla.

Ahkeraa ei myyty, romutettu eikä sen lähes 60-vuotiaaseen höyrykoneeseen kajottu.

Yhtiön vanhimmasta höyrylaivasta tuli kuitenkin poikkeuksellinen maamerkki, kun se nostettiin jalustalle Laitaatsillan telakan edustalla Savonlinnassa.

Alus vietti kuivalla maalla peräti 32 vuotta, kunnes Enso-Gutzeit luopui telakasta ja päätti lahjoittaa erikoisen maamerkin Savonlinnan kaupungille.

Mika Strandén

e66425b94eed24abe17c7c9f86076de5

Vetää hiljaiseksi pelkästä kunnioituksesta. 119-vuotias höyrykone liikuttaa jälleen pian Ahkeraa Saimaan aalloilla.
Aluksen pohjalevyjä uusittiin, että se saattoi 2000-luvun alkajaisiksi kellua museolaivana.

Ajatus Ahkeran paluusta kyntämään Saimaan aaltoja oman höyrykoneen avulla oli muutaman innokkaan höyrylaivaharrastajan.

Hinaaja tuotiin hinaamalla kuusi vuotta sitten Kanavansuun Perinnetelakalle Lappeenrantaan.

Kunnostamistyö ja varojen hankkiminen on Ahkeran kannatusyhdistyksen käsissä.

Tekemisen määrää ei arvattu
Talkoolaiset ovat tyytyväisiä Ahkeran kannella, sillä viimeinkin työ tuntuu etenevän.

Erilaisia laivanosia kiinnitetään jo pysyvästi, eikä vain kanneta tavaraa ulos joko korjattavaksi tai roskalavalle.

Kukaan ei osannut etukäteen arvata mittavaa tekemisen määrää.

Mika Strandén

07a98295afc07be96c96aaea2b8ea6cc

Höyrykattila odottaa koivuhalkoja.
Siitä huolimatta ei ole lähdetty oikomaan, vaan korjattu viimeisen päälle 1920-luvun mallia noudattaen kaikki, mikä vain on onnistunut.

Ammattilaiset ovat olleet apuna muun muassa korjaamassa höyrykonetta ja -kattilaa, hitsaamassa, työstämässä uusia tammipuisia ikkunanpuitteita ja aluksi koko laivan hiekkapuhalluksessa.

Mika Strandén

c09641a29880fa9f7b62eb7cf2eeb327

Höyryvinssin kela odottelee kunnostamista, ja vinssin vaijeri vaihtuu todennäköisesti köyteen.
Noin kymmenen hengen talkooporukka on purkanut, rakentanut ja sutinut satoja litroja maalia kylkiin sekä kansi- ja hyttirakenteisiin.

Samoin valonheitin, Enso-Gutzeitin tähtitunnukset, laivan messinkiset nimikirjaimet ja lukuisat muut varusteet on huollettu ja puunattu.

Uurastuksen tuloksesta osataan olla jopa hiukan ylpeitä.

Kotila hersyttää, että urakkaan sai ryhtymään täydellinen harkintakyvyn ja suhteellisuudentajun puute.

Eläkeläisellä on myös aikaa.

— Vaimo tietää, että jos olen laivalla, en ole kotona mattoja pudistelemassa. Se ei ole tavatonta, sillä työvuosina kertyi vuosittain 200 matkapäivää maailmalla.

Mika Strandén

b48900c0674da05399ab69447e050bae

Ahkeran messinkiset nimikirjaimet ovat puunattuina jälleen paikoillaan. Talkoolaiset Taisto Nevalainen, (vas), Pekka Kotila ja Antti Korpela myöntävät olevansa hieman ylpeitä aherruksen tuloksista.
Myös toiset ovat ottaneet mieluusti vastaan laivan haasteet. Korpela on nikkaroinut laivan puuosia mallin mukaan.

Nevalainen taas muistelee, millaista oli asentaa konehuoneen putkitusta.

— Toimme sinne putken kerrallaan ja pohdimme, mihin se mahtaa kuulua. Kuvia Ahkerasta otettiin etukäteen paljon, mutta ei sittenkään tarpeeksi, tuumii mies, kun putkisto on viittä vaille paikoillaan.

Puuosien rakentaminen laivan hytteihin ja yksityiskohdat jäävät aivan viimeiseksi.

Talkooväen toiveissa on, että Ahkera olisi siinä vaiheessa jo vesillä.

”Tarvitaan tietoa ja halua tehdä oikein”
Ahkeran arvo on sen iässä ja värikkäässä menneisyydessä, arvioivat talkoolaiset.

Lappeenrantalainen Antti Korpela sanoo puurtaneensa siksi, että höyryhinaaja säilyisi tuleville sukupolville.

— Nykykunnossa on tiedossa ainakin seuraavat sata vuotta.

Intendentti Timo Kunttu Suomen Merimuseosta on seurannut urakan edistymistä.

Mika Strandén

d967799baae263c02642e1b0a321ba2d

Potkuri pyörii sittenkin
Hänen mielestään lopputulos on ainutlaatuinen ja erittäin arvokas saavutus.

— Moni vanha laiva on jäänyt raatona makailemaan. Tarvitaan ihmiset, joilla on näkemys korjaamisen tarpeellisuudesta. Eikä siinäkään into yksin riitä, vaan pitää olla halua ja tietoa tehdä työ oikein.

— On hienoa, että Ahkera saadaan liikkumaan vesille.

Entäpä mitä miehet tekevät tuhansien talkootuntien jälkeen, kun laiva on kunnossa?

— Ajetaan, kuuluu vastaus ja mitä ilmeisemmin Saimaalla ollaan ahkerasti.

Lähteet: S/s Ahkeran kannatusyhdistys, Suomen Höyrypursiseura

Suomen Laivahistoriallinen yhdistys/ Erkki Riimalan kokoelmat

f98a10640db31077c8b415698e82bb7e

Ahkeran korsteenissa komeilee Gutzeitin tähti. Laivaan on rakennettu ruorihytti ja parrasta on korotettu. Viisi vuotta myöhemmin laivan ruorihytty nostettiin vielä korkeammalle puunuiton tarpeisiin.
Ahkeran kunnostaminen
Kunnostuksesta ja varojen hankkimisesta vastaa laivan omistaja Ahkeran kannatusyhdistys.
Talkoissa on ollut 5— 10 henkeä. Lisäksi on ostettu eri ammattilaisten palveluita ja saatu tarvikelahjoituksia.
Varat kunnostamiseen pääosin Museovirastolta. Raha on ohjattu nimenomaan laivan entisöintiin, jonka kuluista Museovirasto on maksanut puolet. Kulujen kokonaissumma yltää kymmeniin tuhansiin euroihin.
Ahkeran teknisiä tietoja: pituus 23,1, leveys 4,62
Compound-tyypin höyrykone on valmistettu Paul Wahl & Co:n telakalla vuonna 1900.
Hinaajan nimenä on aina ollut Ahkera.
Aluksen kotipaikka: Savonlinna
 
Jännä kun on tunnelin lisäksi vielä peräsin. Itsellä oli kääntyvä tunneli ja sillä ohjattiin mutta toki oli vähän pienempi aluskin :rolleyes:
 
Etelä-Saimaa uutisoi, että Ahkera laitettiin lillumaan (ilmeisesti keskiviikkona).
Suomen vanhin höyryhinaaja palasi 150-vuotiaana Saimaan aalloille Lappeenrannassa – Katso video vesillelaskusta

Juttu on maksumuurin takana. Videota ei ollut, vaan joku gif-tyyppinen mitätön pätkä, missä ei veteenlaskua varsinaisesti edes näytetty.

N. kuukausi sitten kävin tuossa Perinnelaivatelakalla, ja katselin, että pintapuolisesti alus on hyvinkin valmis vesille.
Video vesillelaskusta, olinkin jo unohtanut tämän aiheen.....:Häh:
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös