Rakennamme senttimetritason paikantimen huokealla (RTK GNSS)

[borg]

En ole aivan yksinäinen rtk-susi. Joku on kyhäillyt jokseenkin samanlaista survey stickiä.

100 € survey stick

This ist the top of the assembled stick - without the mobile, this is taking the foto. That’s the (not really) secret content of the box. Just quick and dirty protection for the module and fixing the cables. No RF shielding, so not realy intended for top edge in harsh environment. All...

discourse.agopengps.com

 

[borg]

Tein koekytkennän base-referenssiasemasta, jossa paikanninmoduuli on RS485-väylän takana. Ajatuksena olisi mahdollistaa paikantimen sijoittaminen kauemmas tietokoneesta tahi muusta rakkineesta. Näin paikantimen voisi nostaa vaikka katolle ilman, että GNSS-antennin johdon tarvitsisi olla pitkä (signaalihäviöt).

Sarjaliikenne kulkisi ethernet-patch-kaapelissa ja lisäksi piuhaan jäisi pari paria vielä etäpään tehonsyöttöä varten. Onkohan tämä sitten PoRS485 vai mikä?

Ei vaan nyt prkles onnistunut. Jokin noissa hinnat-alkaen RS485-korteissa mättää. Tässä on opeteltu loopback-vianhakua puttyn kanssa. Ei loopback pelaa tuon väylän yli. USB-UART:in jälkeen vielä pelaa, mutta siitä eteenpäin tulee uno problemo grandioso nuovo.

Nuo kortit ovat half-duplexeja, eli samaan torveen huhuillaan vuorotellen kummastakin päästä ja optimistisesti ollaan sitä mieltä, että kyllä tämä ihan yhtä hyvä on kuin kaksi torvea.

Taidan tilailla ihan oikeat full duplexit. Olisi mukava saada onnistumisen kokemuksia loopback-puttyilystä. Kovin monta euroa ei tarvitse investoida lisää.

 

[oh1hih]

Tosin harvoin muut kuin maajussit tarttee ihan noin tarkkaa paikannusta,

Infrarakentajat tarvitsee tarkempaa..

 

[Jammu]

On kyllä äärimmäisen kiinnostava aihe, joskin tulee mieleen että itsellä tähän liittäen jonkinlainen simppeli robotti olisi ainakin yksi sovellus mielessä. Oon jotakin DIY robottileikkurijuttuja katsellut

 

[Jammu]

Tein koekytkennän base-referenssiasemasta, jossa paikanninmoduuli on RS485-väylän takana. Ajatuksena olisi mahdollistaa paikantimen sijoittaminen kauemmas tietokoneesta tahi muusta rakkineesta. Näin paikantimen voisi nostaa vaikka katolle ilman, että GNSS-antennin johdon tarvitsisi olla pitkä (signaalihäviöt).

Sarjaliikenne kulkisi ethernet-patch-kaapelissa ja lisäksi piuhaan jäisi pari paria vielä etäpään tehonsyöttöä varten. Onkohan tämä sitten PoRS485 vai mikä?

Ei vaan nyt prkles onnistunut. Jokin noissa hinnat-alkaen RS485-korteissa mättää. Tässä on opeteltu loopback-vianhakua puttyn kanssa. Ei loopback pelaa tuon väylän yli. USB-UART:in jälkeen vielä pelaa, mutta siitä eteenpäin tulee uno problemo grandioso nuovo.

Nuo kortit ovat half-duplexeja, eli samaan torveen huhuillaan vuorotellen kummastakin päästä ja optimistisesti ollaan sitä mieltä, että kyllä tämä ihan yhtä hyvä on kuin kaksi torvea.

Taidan tilailla ihan oikeat full duplexit. Olisi mukava saada onnistumisen kokemuksia loopback-puttyilystä. Kovin monta euroa ei tarvitse investoida lisää.

Itse olen käyttänyt paljon FTDI:n USB-serial piuhoja, niitä on varovasti laskien parisen sataa 'kylvetty maastoon' vaan ne on toki arvokkaampia.

Yleensä versiot RS-232, RS-232 TTL taso UART, RS-485-2W

En korttiesi signaalikytkentöjä katsonut, mutta 485 kaksilankainen eli yksi kierretty pari on käytännössä half-duplex ja sitten full-duplex 485 edellyttää kahta kierrettyä paria eli fyysisesti bitti voi heilahdella kummassakin linjassa samalla hektellä toisesta riippumatta.

Tosin niissä laitteissa (käytännössä palkkaduunin puolella laitteet (etupäässä akustisia anemometrejä) joissa käytössä 485 full-duplex kahdella parilla niin puhutaan RS-422 liitännästä.

Käytännössä itse ymmärrän 232, 485, 422, TTL -signaalit fyysisinä signaaleina eli on se sähköinen siirtotie sekä käytetyt signaalitasot (=jännite) sekä onko kytkennän maataso signaalin referenssi vai onko signaali differentiaalinen eli fyysisessä kierretyssä parissa vastakkaisvaiheinen.

Tuon fyysisen liitännän läpi voi sitten liikkua monenlainen sarjaliikenne, asynkronisesti.

CATtikaapeli on sarjaliikenteelle varsin oivaa.

 

[borg]

On mahdollista, että nuo yhdellä parikierretyllä piuhalla (+GND) toteutetut kortit voivat toimiakin. Sitä ei vaan oikein pysty tarkistamaan, koska tuo loopback-koe ei pelaa. Tämä kun on suurimmalta osin oppimisprojekti, niin seuraavana oppitunti full duplexista olisi eiliselle half duplex-äherrykselle looginen jatkumo. Ja koska piuhassa on neljä kierrettyä paria, niin ne hyvin riittävät full duplexillekin plus tehonsyötölle.

Seuraavana varmaan postista tulee liikkuvan aseman keppi ja bluetooth-hilut, joten kiinteä asema saa odotella taas vähän aikaa.

EDIT: Merkitään muistiin fiksulta vaikuttava RS422 full duplex korttiohje.

ESP32 RS422 | ESP32 Tutorial

Learn how to send/receive data via RS422 using ESP32, how to program ESP32 step by step. The detail instruction, code, wiring diagram, video tutorial, line-by-line code explanation are provided to help you quickly get started with ESP32.

esp32io.com

 

[borg]

Mitään en aiheesta oikeasti tiedä, mutta tuntuisi loogiselta, että half duplexissa loopback vaatisi toimiakseen jonkinlaisen puskurin, josta data lurautettaisiin sitten paluumatkalle, kun reitti avautuu paluusuuntaan. Full duplexissa bitti pääsee samantien paluukaistalle. En kuitenkaan pohdi asiaa enää sen enempää.

 

[Jammu]

joo tuo on itsellä jonkin perus RS-232 adapterin perustesti oikosulkea pinnit 2 ja 3 D-liittimessä tai karvapersemallin adapteripiuhassa RX ja TX ja pistää tekstiä terminaalilla menemään.

Half-duplexia testannee toisella vastaavalla palikalla kun avaa portit kummastakin termiteen tms

 

[JKAVS]

Tuo kiinankortti on sen verran halpa, että sillä voisi tehdä oman base stationin. Ardusimpleä en raaskinut ostaa kuin yhden traktorin ajouraopastusta varten. Tässä lähellä on kyllä asemia useampikin, mutta periaatteessa en haluaisi olla kenenkään muun varassa.

 

[oh1hih]

Itseä ehkä laiskana kiinnostaisi suht valmiiksi paketoidut toteutukset vaikka hiukan enempi maksaisikin..

 

[borg]

voisi tehdä oman base stationin

Itse tilasin kaksi korttia, joissa piirinä on LC29H-DA. Sen pitäisi toimia sekä roverina, että myös basena.
EDIT (13.9.2025): Tarkemmin Quectelin Application Notes-pumaskoita tekoälyllä peranneena en suosittele DA-varianttia base-käyttöön. Tekniset tiedot eivät rohkaise siihen.

Varsinainen baseksi tarkoitettu malli on LC29H-BS.

Ohessa osittainen listaus LC29H-piireistä.

Miten DA ja BS eroavat, en osaa tätä tarkemmin sanoa. Quecteliltä on saatavissa melkoinen määrä eri dokumentteja, jossakin niistä lienee asiasta kunnon selitykset.

 

[Jammu]

tyhmä kysymys mutta sen basen sijoituspaikka pitää olla ilmeisen tarkka, miten sen helpoiten sitten asemoi, jonkin tiedetyn rajapyykin avulla, rakennuksen nurkkaan vai miten?

Katselin että meiltä lähin on Orivedellä, mutta en vielä kaivanut ihan tarkkaa sijaintia että mikä sen paikka on, sijainnista päättelisin että on omakotitontilla, mielenkiinto herää mikä sellaisen käyttötarkoitus on, onko joku alan harrastaja, radioamatööri vai mikä kyseessä..

 

[borg]

miten sen helpoiten sitten asemoi,

Referenssiaseman annetaan seurata satelliitteja pitkä aika. Vaikkapa vuorokausi tai tunti. Se laskee keskiarvon ja siitä tulee tarkka sijainti.

 

[Jammu]

Referenssiaseman annetaan seurata satelliitteja pitkä aika. Vaikkapa vuorokausi tai tunti. Se laskee keskiarvon ja siitä tulee tarkka sijainti.

OK kiitos selvennyksestä.

Ei ihan täysin asiaan liity tarkalleen, mutta palkkaduunipaikalla välillä ollut mm kesällä vuokrattuna GPS paikannusta tarkentamaan "tukari" ja se vuokra joltakin aikaa noin 600 muistelen eli maastokartoituksia, koealoja varten käytössä.

Onhan perus GPS iltapäivisin, peitteisessä maastossa, pilvisellä säällä 'vähän kattellen' se tarkkuus.

Luulisi myös jossakin teoreettisessa tilanteessa olevan hyvä, että meillä on tarkaan GPS määriteltyjä pisteitä vaikka tuolla 15km hilalla ja sitten kun GPS häirintä kasvaa sellaiseksi niin vaihtoehtoisilla taajuuksilla noihin tarkkoihin pisteisiin saa sitten tehtyämaan tai tiettyjä alueita kattavan satelliiteista riippumattoman verkon. Toisaalta mikä sitten tarve olisi, kun dronetkin osaa jo metsästää tekoälyn ja maamerkkien turvin.

 

[borg]

Bluetoothkikkareita tuli.

Laitoin yhden kiinni USB-UART:iin ja käynnistin PuTTY:n.

Näpyttelin aiemmin linkittämäni videon mukaisia komentoja.

Oletusnopeus on 9600 baudia.

Kirjoitetaan: AT
Vastauksena: OK

Eli pelittää.

Seuraavat komennot pitää videon mukaan liittää terminaaliohjelmaan cut'n pastella, että komento ehtii (kikkare on hätäinen). Kirjoitetaan komennot Notepadiin, leikataan ja liimataan yhteysikkunaan. PuTTY:ssä näköjään hiiren oikea painallus liittää tekstin.

Sitten kyselin versiota, (3 kertaa)
AT+VERSION
Vastaus: AYMY V3.0

Asetetaan nimi:
AT+NAMElamron
Vastaus: OKsetname

Asetetaan liittämiskoodi (1234):
AT+PIN1234
Vastaus: OKsetPIN

Asetetaan nopeutta lisää (115200):
AT+BAUD8
Vastaus: OK115200

Tsekataan kännykällä olisiko bluetoothkikkare kantaman sisällä. Parisidoksen teko onnistui.

Tällainen moduuli on julkisivun puolelta. Näyttää olevan orikinaalimallia.

 

[borg]

Testailin bluetooth-yhteyttä tietokoneen kanssa. Roverissa tietokonetta tuskin käytän, mutta koneessa sattuu olemaan bluetooth ja Quectelin QGNSS asennettuna. Sillä pääsee aika hyvin jonkinmoiseen käsitykseen pelaako bluetooth-yhteys ylipäätään vai ei.

Tässä HC-O6 bluetoothmoduuli ja LC29HDA koekytkentälevyllä. GNSS-antenni on sisällä, joten tarkkuutta ei nyt olla hakemassa. Tavoitteena on vain saada bitti kulkemaan paikantimen ja tietokoneen välillä bluetoothin yli.

 

[borg]

Tietokone löysi "lamron" -nimisen bluetoothlaitteen valtavan pitkän etsintäajan jälkeen. Saattaa johtua koneen iästä, on jo yli 10 vuotta vanha. Kännykkä löytää HC-06:n lähes välittömästi.

Parisidoksen tekeminen onnistui. Laitehallintaan näytti ilmestyneen kaksi sarjaporttia lisää, COM5 ja COM6. Kävin asettamassa nopeudeksi 115200 ja kokeilin ensin porttia COM5.

QGNSS:ssä samat asetukset:

.... Ei tapahdu mitään. Ei kulje minkäälaista bittiä sikäli kun ymmärrän näkemääni (ei ole aina takeita).

No, kokeillaan nyt vielä se COM6. Samanlaiset asetukset sinne.

Olin lentää persauksilleni, sehän TOIMII:

Mutta koska antenni on sisällä pöydällä, niin tarkkuus on mitä sattuu. Mutta SE TOIMII BLUETOOTHIN YLI.

 

[nelikolie]

Ettei sieltä COM5:sesta vastais se sama AT-hässäkkä hitaammalla nopeudella koittaen vähän niinku
väärästä suunnasta säätämiseen? En o kyllä noiden kanssa pelannut, että ihan mutulla arpoen puhdas arvaus.

 

[borg]

Seuraavana pitää testailla olisiko kuvan akkumoduulista virtalähteeksi paikantimelle. Tuota voi ladata USB-C laturilla ja se antaa ulos 5V, kuten pitääkin. Jos tuon koteloisi samaan boksiin bluetooth-moduulin ja paikanninkortin kanssa, niin paikannuskepin elektroniikkaboksi olisi melko omavarainen sähkön suhteen.

Myös paikannuskepin 40 sentin jatkopätkä + lyhyt antennikaapeli tulivat tänään. Ihan asiallinen ja mukavan kevyt.

 

[oh1hih]

Tjoo...jonnet ei muista tai ei edes tiedä että aikoinaan kuntien palveluksessa oli ammattiryhmä mittamiehet, jotka kävivät mm. rakennusten paikat korot samoin kuin kaikki kunnan hallintaan kuuluvat maanrakennustyöt merkkaamassa. Työvälineet oli ihan jotain muuta kuin gepsit.
Tiepiireillä oli omansa ja valtion eri instansseillakin oli omat mittamiehet jotka instanssit sellaisia tarvitsivat.

Niin Jonne en tosiaan ole etten tietäisi, ja kyllä kotikaupungin organisaatiossa on edelleen mittamiehitys, nykyään vaan enimmän osan saavat tehtyä näillä satelliittivempaimilla, oliskohan ollut kokolailla koko 2000-luvun käytössä. Ja tarkkuuden kehittyessä on eri kohteissa satelliittivehkeet korvannut perinteiset. Muutta kyllä vielä suht pienellä aikaa on rakennuksen paikkaa perinteisin eväin osoitettu, tuo mein hallikin 20v takaisin, mutta uskoakseni on edelleen käytössä joissain kohteissa, niillä kun päästään millimetriluokkaan.

Täällä kyllä saa ostettua kaupungilta paikannuspalveluita omiinkin projekteihin, ja olen käyttänytkin palveluitaan.
Muttasiis se ei korvaa mitenkään omaa kykyä tehdä paikannusta kenttäolosuhteissa ja suunnitteluvaiheessa.

Minä katson tätä asiaa lähinnä kuituverkko/maanrakennus -yrittelijän silmin.
Eli ne "kepit" siellä työmaalla tarvitsee pystyttää itse.

Vaan itse asiaan, pistin merkille että alle 7km päässä olisi vissiin jonkin maajussin referenssiasema, joten sillä pääsee varmaankin alkuunsa..

Mitenkäs @borg noissa kikottimissa otetaan huomioon mittakepin pituus ja kallistus? Siis kun ei meitä lopulta sen antennin sijainti kiinnosta vaan missä tikun kärki on.