Rakennamme senttimetritason paikantimen huokealla (RTK GNSS)

Mielenkiintoinen juttu.
Tosin harvoin muut kuin maajussit tarttee ihan noin tarkkaa paikannusta, se Karttaselain plussan (kännykästä/tabletista/muusta vastaanottimesta riippuen) alle puolen metrin tarkkuus riittää tavalliselle marjanpoimijalle kyllä hyvin.
Itsellä siinä mielessä ei kiinnostusta alkaa rakennella kun naapurista saa maamittauslaitoksen tarkkuuslaitteen käyttäjineen (nainen) lainaan tarvittaessa, parit rajapyykit käyty etsimässä.
 
Kahden sentin tarkkuudella saa tehtyä vaikka mittauksia. Saa mitattua vaikka rakennuksen pohjat.

Oletko borg kokeillut, mikä on tarkkuus korkeussuunnassa?
 
se Karttaselain plussan (kännykästä/tabletista/muusta vastaanottimesta riippuen) alle puolen metrin tarkkuus riittää tavalliselle marjanpoimijalle kyllä hyvin.

FINPOS-käyttäjänä voi käyttää DGNSS-korjausdataa. Sillä ei pääse RTK-korjausta vastaavaan tarkkuuteen, mutta parhaimmillaan jotain plus miinus puoli metriä on mahdollista.

Rohkenen epäillä tavallisen kännykkäpaikannuksen ”puolen metrin tarkkuutta”. Miksi ylipäätään tuo FINPOS DGNSS olisi olemassa, jos samaan päästäisiin tavan kännykällä? Hyvällä tuurilla saattaa avoimella paikalla päästä parin metrin epävarmuuteen ilman mitään korjausta, mutta ilmakehän häiriöitä ei voi kompensoida ilman korjaussignaaleita. Metsässä paikannukseen tulee helposti 5-10 metrin epävarmuus.
 
Oletko borg kokeillut, mikä on tarkkuus korkeussuunnassa?
En ole, mutta se on tiettävästi huonompi kuin vaakasuunnassa ja riippuu mm. antennin laadusta ja olosuhteista.

IMG_2305.webp
 
Viimeksi muokattu:
Saattaa silti olla tarkka korkeuseron suhteen, vaikka korkeus merenpinnasta olisi epätarkka. :)
Mulla oli Huaway tabletti joka päivitti itsensä mykäksi Trumpin ensimmäisen kauppasodan alettua. Se näytti tuolin ja pöydän korkeuseron ainakin silmämäöröisesti oikein, harmittaa kun ei tullut mitattua mitään tarkemmin.

Minähän käytän metsässä jatkuvasti Androidia. Tulee melko harvoin enää niitä 10m heittoja, ja häiriöt on lyhytaikaisia.
Silloin osa signaaleista varmaankin pätkii, ja sijainti hyppii ärsyttävästi. Pätkikö sateliitti- vai kännykkäsignaali sitä en osa sanoa.
Useimmiten tarkkuus on myös puiden alla sama, sen parin metrin sisällä, joka on tabletin näytöltä katsottaessa käytännössä täplän alla.
Viime vuonna heitti usein kun 3G verkkoa purettiin. 5G on sen nyt ilmeisesti korvannut kun sama laite on taas tarkka.
 
Nykyiset 5G-matkapuhelimet ja tabletit tiettävästi käyttävät myös matkapuhelinverkon mobiilisignaalin kulkuaikaa tarkentamaan paikan laskentaa. Lisäksi käytetään myös mobiililaitteen inertiasensoreita. Näillä voidaan paikata hetkellisiä häiriöitä GNSS-signaaleissa.
 
Oikeuksia saattaa joutua odottelemaan, sillä joku käsittelee hakemukset. Tein hakemuksen maanantaina, eikä ainakaan tiistain aikana vielä mitään tapahtunut.
Tänä aamuna tuli ilmoitus, että 3kk käyttöoikeus on myönnetty. 😀

”Käyttöoikeus on voimassa 3 kuukautta. Käyttäjä saa automaattisen muistutussähköpostiviestin yhtä viikkoa ennen käyttöoikeuden päättymistä.

Palvelun käyttämiseksi tarvittavat NTRIP-tiedot:

osoite: opencaster.nls.fi
portti: 2101 (tai 2105 TLS)
tunnus ja salasana ovat aiemmin luomasi

Käytettäväksi suositellaan mountpointia VRS-FKP, joka luo virtuaalitukiaseman käyttäjän lähettämään sijaintiin perustuen käyttäjän sijaintiin. VRS-FKP-OLD toimii samoin, mutta lähettää datan vain järjestelmille GPS+GLO. SINGLE lähettää lähimmän tukiaseman datan. Katso lisätietoja https://www.maanmittauslaitos.fi/finpos

Samalla tunnuksella pystyt käyttämään myös SSR-mountpointeja, ks. opencaster.nls.fi:2104


Nuo SSR mountpointit ovat uutta tekniikkaa, joka toimii vain tietyissä paikantimissa. Olen ymmärtänyt, että sellaisia saa menemällä rahapaali selässä kauppaan.
 
Viimeksi muokattu:
Rohkenen epäillä tavallisen kännykkäpaikannuksen ”puolen metrin tarkkuutta”.
Ei se vauhdissa eli liikkeessä ollessa niin tarkka olekkaan, mutta kun o sateliittia taivaalla tarpeeksi ja paikoillaan ollessa nappaat paikannuksen päälle, päästään kyl hyvin likelle, puolen metrin ja metrin välille, ihan verrattuna maamittauslaitoksen tarkkuusgepsiin. Tosiaan 5G pitää olla päällä.
Riippuu myös puhelimesta, itellä Samsung Xcover seiska. Emännän Samppa joku Aviiskakkonen on paljon epätarkempi paikannuksien suhteen....
 
Paikantimen käyttäminen Android-tabletin tai puhelimen (Apple ei käy) kanssa vaatii seuraavaa:

1) puhelimen tai tabletin, jossa on itsessään SIM-kortti tai nettiä on saatavissa jakamalla se toisesta mobiililaitteesta
2) OTG-piuha, jolla UART:in saa kytkettyä tabletin sarjaporttiin (siihen sitten kytketään paikanninmoduuli ja antenni aikaisemmin viestiketjussa esitetyn mukaan)
3) tarvitaan jokin ohjelma, joka toimii välivouhkana paikantimen, mobiililaitteen ja NTRIP mount pointin välillä. Tämä ohjelma "valehtelee" mobiililaitteelle paikkatiedon ja laitteen sisäinen paikannin siis ohitetaan. (GNSS Master)
4) Android-laite pitää asettaa kehittäjätilaan, jotta se hyväksyy paikkatietoa muualta kuin omasta sisäisestä paikantimestaan
5) Kehittäjätilan asetuksissa valitaan käytettävä paikannustietoa "valehteleva" ohjelma (mock location)
5) lopullista navigointia esittävä ohjelmisto, esim. Karttaselain Plus

OTG-piuha on USB-johto, jolla UART kytketään mobiililaitteen sarjaporttiin. UART ja paikannin saavat sitten virtansa mobiililaitteesta.

Kohdassa 3 mainittuja ohjelmia on useampiakin, mutta aika selkeä äppi on GNSS Master. Se pitää asentaa Google Playsta.

Kehittäjätilaan asettamisen tapa riippunee laitteesta, mutta vanhassa Samsung Galaxy- tabletissa se onnistui menemällä asetuksiin, etsimällä sieltä Tietoja laitteesta > ohjelmiston tiedot >koontiversio. Sitten Koontiversio-sanaa piti sitkeästi näppäillä sormella, kunnes muutaman painalluksen jälkeen tuli vastauksia, että jos painelet vielä muutaman kerran, saat kehittäjätilan päälle. Näin tapahtui ja sen jälkeen kehittäjätilan asetukset ilmestyivät omana kohtanaan asetusten menuun. Kehittäjävalikosta etsitään sitten kohta, jossa "mock location" asetus tehdään ja valitaan huijausohjelmaksi GNSS Master (tai jokin muu, jos löytyy jokin parempi)

sovelluskeh-mocklocation.webp


Seuraavaksi pitää GNSS Masteriin tehdä asiaankuuluvat asetukset. Nuolella merkityt ovat oleelliset kohdat. Ensimmäisessä kytketään paikanninmoduuli mobiililaitteeseen ja saadaan sen tietovirta kulkemaan. Toisessa tehdään NTRIP-korjausasetukset, eli määritellään mount point ja liikennöinti sen kanssa. Muihin kohtiin ei juuri tarvitse koskea.

GNSS Master päävalikko.webp


Paikanninmoduuli on kytketty OSB-piuhan ja UART:in välityksellä ja tieto liikkuu:

paikannin kytketty.webp


Seuraavassa näkyy Maanmittauslaitoksen FINPOS-palvelusta saatujen RTK-tunnusten asetukset NTRIP-korjaustiedoksi. Sain systeemin pelittämään näillä tiedoilla:

MLS-NTRIP-asetukset.webp


Lopputuloksena Karttaselain näyttää paikan 0,02 metrin tarkkuudella. Tekniikka vielä pitäisi kenties paketoida hieman paremmin käytännön käyttöä varten. Nyt sen käsittelyssä on hieman haasteita.

karttaselain-näkymä.webp
 
OTG-piuha on siis yksinkertaisin tapa liittää paikannin mobiililaitteeseen. Haittapuolena on piuha ja se, etteivät vanhemmat mobiililaitteet osaa ladata itseään virtapankista samalla, kun OTG-piuhalla ruokitaan ulkoista paikanninta.

Ratkaisu tähän olisi paikantimen liittäminen bluetoothilla. Androidissa tuo mock location-mahdollisuus toimii myös bluetoothin kautta. Bluetoothin kyhääminen onnistuu mm. esp32-kehitysalustalla. Tällaisen saatan joskus tehdä, jos aikaa ja intoa riittää.
 
Perustuuko esim. kaivinkoneiden 3D mittatieto tällaiseen vastaavaan menetelmään?
Kyllä. RTK on yleisesti käytetty ratkaisu ja varsin pätevä. Näihin päiviin asti ollut vain hinnaltaan tavan tallaajan ulottumattomissa. Maanmittarin RTK-kapineet ovat liikkuneet hinnaltaan helposti kymmenissä tuhansissa.
 
Siinä tuo korkeustietokin on melko tarkka.
Onko niissä sitten sitä varten omaa laitteistoa vielä?
 
Joskus ainakin kaivinkoneessa oli yhdistelmä laitteita.
Tuo GPS paikannukseen, laser tason määrittämiseen ja vielä puomissa antureita kertomassa kauhan kärjen paikan suhteessa tuohon tasoon.
 
Harvemmin enää laseria näkyy pyörivän näillä uudemmilla työmailla jossa varmasti se uusimmat laitteet on käytössä. Mittatikussakin yleensä samanlainen antenni.

OTG-piuha on siis yksinkertaisin tapa liittää paikannin mobiililaitteeseen. Haittapuolena on piuha ja se, etteivät vanhemmat mobiililaitteet osaa ladata itseään virtapankista samalla, kun OTG-piuhalla ruokitaan ulkoista paikanninta.

Ratkaisu tähän olisi paikantimen liittäminen bluetoothilla. Androidissa tuo mock location-mahdollisuus toimii myös bluetoothin kautta. Bluetoothin kyhääminen onnistuu mm. esp32-kehitysalustalla. Tällaisen saatan joskus tehdä, jos aikaa ja intoa riittää.
Olisiko langattomalla latauksella oleva laite vaihtoehtona niin saisi kumminkin tiedonsiirron pysymään varmalla pohjalla?
 
Saakohan sen hintaluokan vehkeitä ja systeemiä jo että sais öökkeribudjetilla jonkun sorttisen mittalaitteen masennettua...
 
Ilmeisesti LC29H:n Bluetooth-liitäntä mobiililaitteeseen on mahdollista toteuttaa hyvinkin helposti, ilman ohjelmoitavaa mikrokontrolleria, kuten esp32. Langallinen TTL-UART korvataan vain bluetooth-moduulilla HC-06, joka maksaa halvimmillaan vain pari euroa.

HC-06.webp




Tilasin tuollaisen. Parin kolmen viikon päästä pääsee kokeilemaan, syntyykö jotain vaiko sitten ei.
 

Liitetiedostot

Viimeksi muokattu:
Koska laite on havaittu toimivaksi, mutta mekaanisesti vielä hieman hajanaiseksi, niin tilasin myös kepin, jonka yläpäähän ruuvataan antenni ja alapää nojaa maahan.

keppi.webp

Kepin korkeus on vain 150 senttiä, joka on vähänlaisesti. Tilasin siis myös 40 sentin jatkon, jonka avulla antennin saa nostettua pään yläpuolelle.


40cmjatko.webp


Tuohon 40 sentin jatkoon saa kännykän ripustettua tällaisella fillaritelineellä juuri katseen korkeudelle. Samanlaisella tarrakiinnitteisellä lätkällä voi kiinnittää myös pienen laitekotelon, johon paikanninmoduulin, yms. hilut saa koteloitua.



fillaritelineitä.webp
 
Löytyi tällainenkin sivusto, joka listaa ilmaisia RTK-NTRIP mountpointteja:


Onocoy.com on kryptorahan avulla laajenemaan pyrkivä palvelu referenssiasemille ja NTRIP-dataa tarvitseville:

 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös