Polttopuiden kuivatus.

[Josva]

Nyt puhun täysin muistin varaisesti, muistan kyllä pinojen ulkomuodon aukottomaan elävästi.

Lieksassa eräs metsuri oli tehnyt täysin epätieteellistä tutkimusta klapien ilmakuivauksesta vuosikymmenien ajalta, oli tehnyt erilaisia pinoja ja kirjannut ylös missä kuivuu parhaiten. Paras tulos saavutettiin seuraavanlaisessa pinossa vai läjäksikö sitä nyt kutsuisi.
X mallin riuku hässäköitä maassa pystyssä n,2m,n välein 4kpl. X,n ylä osa muodostaa V kirjaimen, tässä osassa on 6m,n pituisia riukuja pituus suunnassa harvakseltaan. Tämä syntynyt kaukalo täytetään märillä klapeilla kukurilleen ja peitetään tummalla pressulla, aurinko kuulemma lämmittää läjän ja kosteus haihtuu alaspäin!

 

[klapikalle]

Mielenkiintoinen myytti on tuo vesjhöyryn painuminen alas kylmetyttyään ja tullessaan raskaammaksi vettä klapikasasta sidottuaan. Jos tosiaan noin tapahtuu niin on hyvä, että niin tapahtuu vain halakopinolla. Jos niin tapahtus järven tai meren seljällä niin se vettä sitonut ilma raskaudessaan painuis taas alas veden pintaan, veshöyrymolekyylit osuis mahastan veden pintaan ja nousukiito epäonnistuis.. Siks olis mielenkiintosta saaha selevile miten ne sen veden vetovoimmasta irtautumisen tekee ne vesjhöyrypallukat meren seljällä

kerron esimerkin joka selventää klapiauman kuivumista trukkilavojen päällä ja samalla siitä voi päätellä miten ilma siellä liikkuu. jos liian lyhyen kuivaamisajan jälkeen alkaa viedä polttopuita sisälle, auman pinnassa on kuivia klapeja mutta auman alaosassa märkiä klapeja. mielestäni tämä todistaa sen että kuivuminen alkaa pinnasta ja etenee alaspäin. jos ilma virtaisi klapiaumassa ylöspäin tulisi pohjimmaisten klapien kuivua ensimmäiseksi ja ylempänä olevien viimeiseksi.

 

[LPR]

Eipä se maalikaan kuiva sisältä pinnalle päin, vaikka ilma virtaisi mihin suuntaan.

 

[klapikalle]

maali on paremminkin verrattavissa yksittäiseen klapiin.

 

[klapikalle]

siitä lienemme yhtä mieltä että ilman virtaus, alhainen ilmankosteus ja lämpö nopeuttaa sekä maalin että klapin kuivumista.

 

[LPR]

Väitän että kesäpäivän auringossa ilma on lämpimämpää ylhäällä tumman pressun alapuolella, kuin pinon alla varjossa maan pinnassa. Lämpötilareo saattaa olla jopa mitattavissa.

 

[klapikalle]

kuivausvaiheessa ei klapien päälle kannata laittaa pressua, se estää ilman virtauksen. kun klapi ovat jo melkein kuivia, sateen uhatessa kannattaa laittaa peite päälle ja sateen jälkeen sitten pois.

 

[LPR]

Jos ei pressua ole, niin lämmittää se auringon säteily niitä päällimmäisiä puitakin enemmän kuin pohjimmaisia. Kyllä se pintapuiden nopeampi kuivuminen johtuu suuremmasta lämpötilasta ja paremmasta ilman vaihtuvuudesta.

Tuo kuvailemasi alaspäin virtaus on ihan hyvin perusteltu ja varmasti toimiikin - laboratorio-olosuhteissa, jossa on tasainen lämpö ja ei lainkaan häiritseviä ilmanvirtausta, eikä valon ja varjon vaihteluita. Käytännössä harvalla on saavutettavissa tuollaisia polttopuun kuivaamiseen optimoituja sisätiloja, joten joudutaan tyytymään ihan ulkona kuivaamiseen auringon ja tuulen voimalla.

 

[klapikalle]

ulkona kuivaus käytössä. aurinkoisella lämpimällä alkukesän säällä, isossa aumassa sen vaan oikein tuntee miten kylmää ilmaa työntyy trikkilava alustasta joka suuntaan uskomattoman voimakkaasti. sen aistii muutamien metrien päähän jos on kohtuu tyyntä. voimakkaalla tuulella ilma tietysti menee enempi sivusuuntaan.

 

[Tessulandia]

Se on vaan että kuormalavat ei kauaa puiden eikä muidenkaan kamojen alla kestä,muutamassa vuodessa menee jalka läpi,joskus kun lavoja mullekkin tuli autokuormittain niin kaiken alle niita laittelin nyt niistä kohta vaan naulat jälellä heh.
Toki riippuu maastostakin ehkä,meillä kylmä koste savimaa niin tässä lahoaa kaikki,jos ei vajoa saveen niin kosteus huokuu maasta ja jos lepikko suojaa niin eipä kuiva mikään jollei heinää/lepikoita raivaa aina pois.
Tähän joenuomaan oikeen kaikki sumutkin tykkää painua,joillain paikkakunnilla ei kosteutta ole koskaan.

 

[jusape]

Se on vaan että kuormalavat ei kauaa puiden eikä muidenkaan kamojen alla kestä,muutamassa vuodessa menee jalka läpi,joskus kun lavoja mullekkin tuli autokuormittain niin kaiken alle niita laittelin nyt niistä kohta vaan naulat jälellä heh.
Toki riippuu maastostakin ehkä,meillä kylmä koste savimaa niin tässä lahoaa kaikki,jos ei vajoa saveen niin kosteus huokuu maasta ja jos lepikko suojaa niin eipä kuiva mikään jollei heinää/lepikoita raivaa aina pois.
Tähän joenuomaan oikeen kaikki sumutkin tykkää painua,joillain paikkakunnilla ei kosteutta ole koskaan.

Kestää ne , täälläkin ollut varmaan jo yli 10v olleet vanhimmat "trukkilavat" käytössä klapisäkkien ja häkkien alla .....

 

[LPR]

Kestää ne , täälläkin ollut varmaan jo yli 10v olleet vanhimmat "trukkilavat" käytössä klapisäkkien ja häkkien alla .....

Riippuu tosiaan paikasta. Kyllä lahoaa nopeasti sopivassa kosteassa multamaassa, mikä kasvaa heinää. Jonkun tavaran alla ollut, niin ei kyllä paria vuotta pitempään kestä. Varsinkaan jotkut kertalavat, mitkä on tehty mistälie kiinalaisesta lepästä.

 

[jusape]

Riippuu tosiaan paikasta. Kyllä lahoaa nopeasti sopivassa kosteassa multamaassa, mikä kasvaa heinää. Jonkun tavaran alla ollut, niin ei kyllä paria vuotta pitempään kestä. Varsinkaan jotkut kertalavat, mitkä on tehty mistälie kiinalaisesta lepästä.

Alle kun laittaa puut = vanhat tukevat sähköpylväät , niin lavat on sen 20-25cm irti maasta = kestää hyvinkin 10 vuotta käyttöä.
Lavat ei siis ole sijoitettuna suoraan maata vasten koskaan, toinen alusmatskuvaihoehto on kivet nurkkien alle, kolmas on ne halpiskertakäyttölavat....

 

[LPR]

Alle kun laittaa puut = vanhat tukevat sähköpylväät , niin lavat on sen 20-25cm irti maasta = kestää hyvinkin 10 vuotta käyttöä.
Lavat ei siis ole sijoitettuna suoraan maata vasten koskaan, toinen alusmatskuvaihoehto on kivet nurkkien alle, kolmas on ne halpiskertakäyttölavat....

Se onkin ihan eri asia, kun ei maata vasten ole. Lavoja kun saa hakemalla, niin en ole sen kummemmin säästellyt.

 

[kymi]

Alle kun laittaa puut = vanhat tukevat sähköpylväät , niin lavat on sen 20-25cm irti maasta = kestää hyvinkin 10 vuotta käyttöä.
Lavat ei siis ole sijoitettuna suoraan maata vasten koskaan, toinen alusmatskuvaihoehto on kivet nurkkien alle, kolmas on ne halpiskertakäyttölavat....

Mistä nuo (mahdollisesti vanhat) sähköpylväät nyt ilmestyi märän maan ja trukkilavan väliin?

 

[3.152]

Meinasin tehdä rakoliiterin seinää vasten trukkilavoista pohjan ja alle vielä talaspuut.
Työkaveri lahjoitti kattopeltiä josta kyhään pinolle katon. Paikka on aurinkoinen ja ilmakin vaihtuu. Mitenkähän kävis jos jättäisin aumaan kuivatuksen välistä ja laittaiski suoraan pinoon...? Homehtuukohan vai mitä mieltä kansa??

 

[cardaani]

Meinasin tehdä rakoliiterin seinää vasten trukkilavoista pohjan ja alle vielä talaspuut.
Työkaveri lahjoitti kattopeltiä josta kyhään pinolle katon. Paikka on aurinkoinen ja ilmakin vaihtuu. Mitenkähän kävis jos jättäisin aumaan kuivatuksen välistä ja laittaiski suoraan pinoon...? Homehtuukohan vai mitä mieltä kansa??

Luultavasti kuivaa hyvinkin. Riippuu monta pinoa tulee vierekkäin. Hyvällä paikalla saattaa kolmekin ~33cm virekkäistä klapipinoa kuivaa ilman suurempaa tuuletusväliä. Huonolla paikalla kuivaa ehkä yksi.

Näin sitä on puita pinottu vuosisadat.

 

[Ultimate Welder]

Mistä nuo (mahdollisesti vanhat) sähköpylväät nyt ilmestyi märän maan ja trukkilavan väliin?

Kuivahjärveltä.

 

[Josva]

Vaihtolavojen kesto on ollut yleensä 2x pinot eli 4-5 v, sitten rovioon ja tulta alle!

 

[V361]

Mitenkähän kävis jos jättäisin aumaan kuivatuksen välistä ja laittaiski suoraan pinoon...? Homehtuukohan vai mitä mieltä kansa??

Jos on tuulinen paikka niin menee useempikin pino rinnakkain, kunhan ei laita ihan kiini toisiinsa, Mulla sellanen kohtuu paikka mihin tuulet osuu kahdelta suunnalta hyvin ja muuten sitte heikosti, niin olen aloittanut silleen että teen kahta pinoo yhtäaikaa, noin puoli klapin mittaa on pinojen väli, tällöin pystyy tukemaan pinoja toisiinsa "väliklapeilla" ja jättää uloimmasta pinosta sitte törröttään seuraavaa pinoa varten se tukiklapi. Näin pinoja on ollut rinnan 7-10 ja hyvin ovat kuivuneet. Tosin kuivamista on varmaan auttanut myös se, ettei sitä koko pinomäärää ole tehty kerralla vaan useimmiten parin kuukauden aikana, kun ilta-viikonloppuhommina klapeja on tehty, eikä se rankakaan ihan kaatotuoretta ole....
Yhtenä vuonna naapuri teki raudotusverkoista väännettyihin tötteröihin kymmenen lavallista klapia kuusten juurelle. Homehtu muute aika hyvin, kun ei sinne tuuli sopinu...