Moottorisahat

Oisko 5v vanha mökille ostettu McCullop raivaussaha, lähtee käyntiin - toimii ryyppy puoli asennossa. Ei ota kierroksia kunnolla ennen kuin kallistaa oikealle ja sen jälkeen toimii n,2-3min ja uudelleen pitää kallistaa. Eilen vaihdoin uuden bensaletkun - tankin suodattimen ei muutosta, kaikki oireet viitaa bensapulaan joten bensa vaihdettu sekä laitettu sekaan sinoilia että mahdolliset pisarat liukenisi. Stefavika olisi mahdollista mutta se vaatisi ylös alas liikettä kun kampiakseli on pitkittäin, onko arvailuja mistä seuraavaksi vikaa etsisi? Kaasarin kalvot?
 
Tosiaan arvauksia, senkin vuoksi arvauksia koska tuollaista ei ole tullut purettua. Vasttaavanlainen vika oli naapurin stihlissä kun imppa letku oli murtunut. Vaan tuossa cullopissa impulssi tulee ilmeisesti kurkkukaulan vieressä olevasta kanavasta. Onko suuttimet sillä laitaa mihin pitää kallistaa, jos on, pumppukalvo ei saa nostettua kunnolla polttoainetta, joko impulssikanavassa, vuoto, tukos, tai pumppukalvossa jotain häikkää.
 
Viimeksi muokattu:
Oisko 5v vanha mökille ostettu McCullop raivaussaha, lähtee käyntiin - toimii ryyppy puoli asennossa. Ei ota kierroksia kunnolla ennen kuin kallistaa oikealle ja sen jälkeen toimii n,2-3min ja uudelleen pitää kallistaa. Eilen vaihdoin uuden bensaletkun - tankin suodattimen ei muutosta, kaikki oireet viitaa bensapulaan joten bensa vaihdettu sekä laitettu sekaan sinoilia että mahdolliset pisarat liukenisi. Stefavika olisi mahdollista mutta se vaatisi ylös alas liikettä kun kampiakseli on pitkittäin, onko arvailuja mistä seuraavaksi vikaa etsisi? Kaasarin kalvot?
kalvoille pisteet!
 
Vedelle ja lialle pisteet. Toki kiinan kalvot voi olla ala-arvoisia, kyllä pitäis moninkertaisesti kestää.
 
Jos on impulssiletku niin sille ääni. Näkyy olevan ainakin stihleissä lähes poikkeuksetta vikana jos ei käy tyhjäkäyntiä
 
Vedelle ja lialle pisteet. Toki kiinan kalvot voi olla ala-arvoisia, kyllä pitäis moninkertaisesti kestää.
Kyllä kalvojen pitäisi kestää, vaan ennen oli paremmin. Minulla on kaksi sahaa vuotelta 82 alkuperäisillä mustilla kalvoilla, ja toimivat erinomaisesti. Vaan nykyään niitäkin sopii epäillä.
 
Saha on mökillä joten vasta viikonloppuna sitä roplaan, nyt tuli mieleen että se tankin korkki täytyy seuraavaksi tutkia että millä zydeemillä se antaa korvausilmaa. Jos siinä onkin joku ventiili joka aukeaa jumista vasta sahaa kallistettaessa? Eli koe käytetään ilman korkkia / korkki erittäin löyhällä.
 
Käyntikuntoon saatettu tuo 380CD (77cc), "ei lähe enää käyntiin" sano jamppa ja ei ihme kun oli leipassu kiinni. No pytty oli onneksi ehjä. Samalla laskin pyttyä ~1,5mm, mäntään leikattu puolen millin pop up ja pakoaukko levennetty ~67 prosentin tietämille. Ei muita muutoksia, pakoputkikin on vakio ainakin vielä. Vielä pitää vaihtaa öljyletkut, oli lahoneet kokonaan pois. Ja uusia tärinäkumeja ainakin pari kappaletta.


 
Max kierrosluku sanotaan olevan 8500 Mike Acresin sivuilla 480:lle joka on käytännössä sama saha, tuo kiertää nyt vajaan 13000 ja ei oo laihalla ainakaan äänen perusteella. Vääntöäkin pitäis olla enemmän kuin vakiona kun on nostettu puristuksia ja pakoaukko on oikeastaan vakiota alempana. (Lieneekö tuo 8500 tieto sitten paikkansa pitävä, kuulostaa hyvin matalalta. Kuormitettunakin kiertää monet sahat enemmän)
 
Kerkesi unohtua että rouhin kaasarin kurkun pirralla selvästi isommaksi myös. Kyllä se 8500 on tosiaan maksimitehon kierrosluku, ihan huskun manuaalista selvisi. Tekoäly luuli löytäneensä jostain että 11000-11500 olis max kierrosluku vapaana
 
Husgvarna 77 oli noiten runkotärinävaimenuksella olevien esi isä. Sille ilmoitettiin kierosluvuksi 8000rpm Vaan se oli vielä kärkisytkällä, nuo nykyiset kiertää tietysti ylemmä. Kovasti arvostettu sahasarja alusta alkaen. 77 joutui jo jonottamaan, menekki oli niin kova. Sama tuli eteen kun ensimmäinen runkotärinävaimennettu 180 tuli. Kyllä sitä miehet ihaili, miten tärinätön, aivan kuin höyhenellä pyihkisi. Kiihtyvyys ainakin oli räväkämpi 380 cd ssä. En kyllä sillä paljoa ennättänyt sahata, pari viikkoa oli sahaliikkeestä lainassa. 380cd, tullessa 70 luvun alkupuolella, alkoi tulla jo joitakin keveämpiä sahoja,esm Jonsered 50 ja Husgvarna 140s joita kutsutiin, oravan säikyttelysahoiksi, ne hillitsi vähän näiten isompien kysyntää.
 
Viimeksi muokattu:
MacCulop raivausahan kierrosten keräämisen ongelma selvitetty äskön, bensatankin korkin Kiinalainen keksintömekanismi ei antanutkaan enää korvausilmaa tankiin. Vika korjattu poraamalla reikä korkin läpi.
 
MacCulop raivausahan kierrosten keräämisen ongelma selvitetty äskön, bensatankin korkin Kiinalainen keksintömekanismi ei antanutkaan enää korvausilmaa tankiin. Vika korjattu poraamalla reikä korkin läpi.
Oma apu paras apu. Eli kaasari on jaksanut hetken syöttää polttoainetta, vaan kun korvauilmaa ei tankiin tullut,niin laulu loppui.
 
Nostin vielä 380CD huuhteluita ettei ainakaan siitä jää kiinni, nyt ajoitukset on 104/123 ja imu 152. Vaikuttaa melko hurjalta peliltä. Kierroslukua jaksaa pitää 10k:n kahta puolta 28" laipan kanssa ~65cm kuusen sahuussa. Empire workshopin Less is more - periaatteeella tehty, sillä on mm. 2159 jonssi josta otettu yli 7hv ilman isompia kanavatöitä, huuhteluiden alapäätkin käytännössä vakiomallilla. Dynolla se testailee kaikki muutokset niin näkee kätevästi mikä vaikuttaa ja mikä ei.
 
Laitoin toisen 380CD käyntiin jonka ostin oulaisten romppeesta 20€, siihen piti laittaa vain kaasari ja bensaletku. Saa verrata samanlaiseen vakioon piristettyä. Kaasarissa oli kaasun ja ryypyn akseleissa luokkaa puoli milliä väljää, liekköhän jamppa vaihtanu väärän kaasarin akselit siihen? Mulla oli varaosasahassa ehjä kaasari niin laitoin sen vaan paikolleen.
 
Viime viikonloppuna oli paikallisilla huru-ukkopäivillä vähä ronskimpi sahakones. Oikee sähköstartilla ku skuutilla veivasivat masiinan vauhtipyörästä tulille. Hattua pitää nostaa ku vielä rollaattorin kanssakin puita sahaamassa koneen käyttäjä!
20260816_112155.webp

20260816_112117.webp
 
Jotenkin tuntuu että tuo sägenspezin ketju on huomattavasti normaalia raskaampi vetää, sen lisäksi että hampaat on niin kovia että viilat kuluu pilalle melkein kertateroituksella. Pitääköhän ne heittää järveen? Vaikuttaa siltä että leikkuuhampaan profiili on tavallista paksumpaa rautaa ja se aiheuttaa lastuille ahtautta.
 
Terähampaan paksuutella on suuri merkitys. Muistan kun nuorena poikana olin sahaesitteliän mukana metsätyömaalla, neuvomassa esiteliää miesten luo. Esiteltävä saha oli Homelite xl12. Kyllä sitä isojen sahojen miehetkin ihmetteli miten kevyesti saha leikkaa. Siinä matkan varrella hän sanoi, terällä on iso merkitys, katsoppas poika tätä. Hän oli viilannut kourut alapuolelta, että kouru ohenee, kaventanut myös kourun selkää. Sanoi vaan, kourun selkää ei saa kaventaa liikaa, jos keskelle jää sahaamaton kohta, terä on pilalla. Ohentamistakaan ei liikaa, pitäähän kourun kestää jos miehet kokeilee karsia kovia oksia. Viilauksestakin neuvoi, viilan täytyy kulkea suoraan, kuin putkeen työntäisi, samalla kiertävä liike, leikaa kierteen pois.
 
Viimeksi muokattu:

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös