Se Jonsered nyt lähtee kuiten käyntiin kohtuudella. Yleensä viimeistään viidennellä.
Moottorisahat
- Viestiketjun aloittaja cardaani
- Aloituspäivämäärä
2054 oli niitä viimeisiä. 2045:sta tehtiin vielä pitkälle vuosituhannen yli partnerina. Aidot jonssit oli vähän outoja ja teknisiä. Sen vuoksi ne lopetettiinkin.
Kaikki nykysahat lähtee käyntiin 3-7 jos ne on kunnossa. Tissi vähentää vedon pari ei sillä muuta virkaa ole. Se toimisi ehkä tehokkaammin aitona primerinä ja vähentäisi vedot yhteen kahteen. Jos lukumäärällä suurta merkitystä kokee olevan. Ero ei ole suuri kun pitää sahan kunnossa.
Kaikki nykysahat lähtee käyntiin 3-7 jos ne on kunnossa. Tissi vähentää vedon pari ei sillä muuta virkaa ole. Se toimisi ehkä tehokkaammin aitona primerinä ja vähentäisi vedot yhteen kahteen. Jos lukumäärällä suurta merkitystä kokee olevan. Ero ei ole suuri kun pitää sahan kunnossa.
Ei lähde. Osin syy eu ja päästönormit.
Janski
Latvassa lahoa.
En tiejä
. Mullon toi 42 husku ollu uudesta lähtien kylmänä helevetin huono lähteen käyntiin se kävi sillo aikanaan takuun piikkiin rempassaki mutta ei tilanne siitä miksikään muuttunut(saha ei ole minun hankkima ukkeli aikoinaan sen osti itelleen ja sitten periytynyt mulle). Sitä pitää ensin kylmänä ravistella kunnolla ja sitten heittää rukous yläkertaan ennen ku alakaa ryyppy päällä narusta kiskomaan mäihällä hörähtää jo alle 40 nykäsyn
. Sitten käy ja kukkuu loppu päivän moitteettomasti kerta nykäsyllä käyntiin ja tyhjä käyntiäki käydä ruputtelee vaikka maailman tappiin asti mitä isäukon husku ei tee mikä lie muutaman vuoden vanha isompi huski kylmänä lähtee hyvin mutta lämpimänä vähintääkki kax nykäsyä ja sitte ku ei siinä pysy tyhjäkäynti
siinä syntyy paljon ei lasten kuunneltavaa ku ukko kiskoo sitä uudestaan käyntiin ku jotain kuusta karsii ja pitää välissä siirtää oksia toisella kädellä sivuun sahan jäädessä "tyhjä käynnille". Nii ja mikä taika lienee tuossa mun sahassa se ravistelu mutta se ihan oikeasti auttaa jos ei sitä ravistele tai anna huikkaa niin se ei lähe käyntiin.
. Mullon toi 42 husku ollu uudesta lähtien kylmänä helevetin huono lähteen käyntiin se kävi sillo aikanaan takuun piikkiin rempassaki mutta ei tilanne siitä miksikään muuttunut(saha ei ole minun hankkima ukkeli aikoinaan sen osti itelleen ja sitten periytynyt mulle). Sitä pitää ensin kylmänä ravistella kunnolla ja sitten heittää rukous yläkertaan ennen ku alakaa ryyppy päällä narusta kiskomaan mäihällä hörähtää jo alle 40 nykäsyn. Sitten käy ja kukkuu loppu päivän moitteettomasti kerta nykäsyllä käyntiin ja tyhjä käyntiäki käydä ruputtelee vaikka maailman tappiin asti mitä isäukon husku ei tee mikä lie muutaman vuoden vanha isompi huski kylmänä lähtee hyvin mutta lämpimänä vähintääkki kax nykäsyä ja sitte ku ei siinä pysy tyhjäkäynti siinä syntyy paljon ei lasten kuunneltavaa ku ukko kiskoo sitä uudestaan käyntiin ku jotain kuusta karsii ja pitää välissä siirtää oksia toisella kädellä sivuun sahan jäädessä "tyhjä käynnille". Nii ja mikä taika lienee tuossa mun sahassa se ravistelu mutta se ihan oikeasti auttaa jos ei sitä ravistele tai anna huikkaa niin se ei lähe käyntiin. 
Jöngöbing lähtee ekalla 
Tuo vetonarun laitto ohje ei päde vanhoihin sahoihin - pienkoneisiin, ei niissä mitään narukelan ala olevaa jousikasettia ole. Eli parempi on kun ei mene nyppimään näistä kelaa pois, tulee jousi rämähtäen silmile ja uudelleen viritys on v....
Näistä poistetaan vioittunut naru ja pyöritetään vedon verran kelaa ’esi jännitys’, sitten sökötetään naru kopanreijästä ja sorkataan myös kelan reiästä + solmu. Topakka ote narusta ja annetaan kelautua sisään, sitten merkki naruun mihin tulee T-kahva. Joissain on tilaa jopa pyörittää naru kelalle sekä sököttää se kopan reiästä, näin ei tarvitse tehdä esi viritystä.
Tuo vetonarun laitto ohje ei päde vanhoihin sahoihin - pienkoneisiin, ei niissä mitään narukelan ala olevaa jousikasettia ole. Eli parempi on kun ei mene nyppimään näistä kelaa pois, tulee jousi rämähtäen silmile ja uudelleen viritys on v....
Näistä poistetaan vioittunut naru ja pyöritetään vedon verran kelaa ’esi jännitys’, sitten sökötetään naru kopanreijästä ja sorkataan myös kelan reiästä + solmu. Topakka ote narusta ja annetaan kelautua sisään, sitten merkki naruun mihin tulee T-kahva. Joissain on tilaa jopa pyörittää naru kelalle sekä sököttää se kopan reiästä, näin ei tarvitse tehdä esi viritystä.
Hulpio
Läski
Jos meinaa, että sahan pitää käydä kuumana hyvää, kevyttä tyhjäkäyntiä niin silloin tyhjäkäyntiseos pitää säätää niin laihalle ettei kylmänä käy yhtään ja on jopa vidumoinen saada käyntiin. Itellä huskyn 340 säädetty vähän välimaastoon, saattaa sammua kuumana tyhjää pitempään köydessään mutta lähtee suht hyvin käyntiin. Alle 10 nykäsyä nykyisin 
Janski
Latvassa lahoa.
Jos meinaa, että sahan pitää käydä kuumana hyvää, kevyttä tyhjäkäyntiä niin silloin tyhjäkäyntiseos pitää säätää niin laihalle ettei kylmänä käy yhtään ja on jopa vidumoinen saada käyntiin. Itellä huskyn 340 säädetty vähän välimaastoon, saattaa sammua kuumana tyhjää pitempään köydessään mutta lähtee suht hyvin käyntiin. Alle 10 nykäsyä nykyisin
Toi 42 käy tyhjääki just siitä hetkestä eteen päin kun sen vaan saatana saa eka käyntiin
Noin juuri, välimatkaa Iisamen Kiuruveden väliä. Kiuruvesi on kaupunki niinkuin Iisalmikin. Silloin se oli kirkonkylä kun minä sitä väliä höyläsin.
4wdman
Muutanansalkku
Jöngöbing lähtee ekalla
Tuo vetonarun laitto ohje ei päde vanhoihin sahoihin - pienkoneisiin, ei niissä mitään narukelan ala olevaa jousikasettia ole. Eli parempi on kun ei mene nyppimään näistä kelaa pois, tulee jousi rämähtäen silmile ja uudelleen viritys on v....
Näistä poistetaan vioittunut naru ja pyöritetään vedon verran kelaa ’esi jännitys’, sitten sökötetään naru kopanreijästä ja sorkataan myös kelan reiästä + solmu. Topakka ote narusta ja annetaan kelautua sisään, sitten merkki naruun mihin tulee T-kahva. Joissain on tilaa jopa pyörittää naru kelalle sekä sököttää se kopan reiästä, näin ei tarvitse tehdä esi viritystä.
Ne vanhatki sahat tarvii joskus puhistaa kokonaan sieltä jousesta lähtien ja ei siin oo mitään oikotietä. Pitää vaan miettiä jo purkaessa sitä jousta, ni kyl se takasinkin menee suht kivuttomasti.
Tuo pätee kyllä. Rikkaalla tyhjäkäynnillä saha käynnistyy paremmin. Käynnistäessä, vaikka puolikaasu päällä onkin, kaasuläppä on vain hivenen raollaan, imu kohtistuu suurimalta osalta tyhjäkäynti ja kiindytys kanavaan. Jos tosiaan säädetään laiha, hyvä kevyt käynti kuumana, vielä pienellä käyntinopeutella, tasainen hyrinä, käynnistys vaatii enämpi tempomista. Ihme kumma vaikka työhommissa saha käy täyskierroksilla ison osan tankillisen aikana, laihalla olevalla tyhjäkäynnillä saha kuluttaa vähemmän. Syy lienee siinä ettei kiihdytyskanava ruuttaa niin paljon polttoainetta mitä rikkaalla tyhjäkäynnillä. Tuollainen näpertelysahaus, sahataan jotain tarkasti, onnistuu paremmin kun saha rikkaalla tyhjäkäynnillä, lähtee tasaisesti kiihtymään ja voi viimeistellä näpräystä pienilläkin kierroksilla.Jos meinaa, että sahan pitää käydä kuumana hyvää, kevyttä tyhjäkäyntiä niin silloin tyhjäkäyntiseos pitää säätää niin laihalle ettei kylmänä käy yhtään ja on jopa vidumoinen saada käyntiin. Itellä huskyn 340 säädetty vähän välimaastoon, saattaa sammua kuumana tyhjää pitempään köydessään mutta lähtee suht hyvin käyntiin. Alle 10 nykäsyä nykyisin
Pieni epäilys tuosta @Janski ,n sahasta, siinähän on systeminä että ryypyn päälleveto lukitsee puolikaasun, läppäakselin päässä olevalla lätkällä. Jos se menee hahloonsa liian aikaisin jää ryyppyläppä hivenen raolleen, sitten saa kyllä nykiä. Sen vaivan pystyy kyllä korjaamaan pienellä vaivalla. Toinen epäilyksen paikka liittyy tuohon ravistelun tarpeeseen, onkohan tuossa sahassa vielä pensasuotatin sitä mallia jossa oli kuula sisällä, jos viltteri meinaa laskea heikosti pensaa läpi kuulan heiluminen ravistelee suotatinta.
Viimeksi muokattu:
Janski
Latvassa lahoa.
Tjaa ton ryyppy läpänpä minä tsekkaan
. Siitä pentsiini filtteristä en tiedä että millainen viritys se on.
Voisi olla hyväksi joskus napata sopivasta kaupasta uudenpuhuva pensaviltteri, nostaa ratalankakoukulla entinen täyttöaukolle, ottaa pois letkusta ja tökätä uusi tilalle. Ainakin se puoli olisi kunnossa. Kyllä nuo 42 - 242- 246 sahat kohtuutella normioloissa käynistyy. No tuuria ja kuunasentoa kaivataan jos pitemmän seisokin jälkeen alle viiten nykäisyn. Normaalisti 5-8 sillä välin, monesti olen mielenkiinnosta laskenut. Oikeita käynnistysnykäsyjä tarvitaan vähemmän jos alkuun vetää sellaisia tyhjävetoja hiljakseen, pari kolme, niitähän ei lasketaTjaa ton ryyppy läpänpä minä tsekkaan
Viimeksi muokattu:
Onko koko kaasari uusittu? Siitäpä lähtisin liikkeelle. Ei tarvikkeena ole edes kallis.
Sekoitus nostaa bensasäiliön painetta nosten polttoaineen helpommin kaasariin. Vikamahollisuuksia kaasarissa niin paljon miksi ei pidä aineita on lukuisia että helpompi vaihtaa uusi.
Ei toimi tuossa tapauksessa kierroksillakaan kun ei saisi bensaa. Booaa ja säätöjä ei saa kohdilleen. Mutta ajatuksena kyl oiva.
Wictor
Työntömittaaja
Kieltääkö EU suunnittelemasta toimivaa kaasutinta?
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.