MetsaManin pressuhalli projekti

Kovan hinnan on joutunut tavallinen maalainen maksamaan pressuhallien ja kuplahallien takia. Ennen ei suulit romahdelleet, silmällä ja sukupolvien kokemuksella näki mikä rakenne kestää. Nyt pitää olla pinkka insinöörin laskelmia että saa katoksen lupaan leiman. Monesti pyrokratia maksaa enemmän kuin itse katos...
 
Omien hallieni pudotetut lumet ovat tehneet puolitoista metriä korkean vallin seinävieriin, alkaa pressut olemaan sinkeällä alareunasta. Kunhan kevätaurinko alkaisi paistamaan niin hallin lämpötila nousee ja sulattaa vallin - pressun väliin yleensä raon? Tämän ilmiön takia olisi hyvä laittaa vanerit ala osiin ennen pressun asennusta, itse vedin kuormaliinat alaosaan vaakaan ja sitten vielä ristiin vinoreivaukseksi pituus suuntaista liikettä estämään, koska näitä pressuhalleja on kaatunut kuin korttitalo pituus suunassaan.
 
Tuolta näytti eilen.

IMG_20210223_175757.webp IMG_20210223_175642.webp
 
Eilen oli ns,harjanpurut, tuuli tuiskutti lunta harjan yli toiselle lappeelle. Tällainen toiselle lappeelle kinostunut tuiskulumi on tiivistä/ painavaa tavaraa. Lumikuormat katoilla eivät siis ole tasaisesti jakautuneet! Se on kiinteistön omistajan vastuulla huoltaa katot, vakuutusyhtiöt sekä valmistajat ovat aika tarkoin kiertäneet vastuunsa.

Eli jos epämääräisissä suojissa on arvotavaraa joka voi romahduksessa rikkoutua, kannattaa harkita lumikuormien keventämistä. Nyt on sen aika! Sitten olen nähnyt monta eteistä jotka on revenneet rakennuksesta irti kun pääkaton lappeen lumet valahtaa voimalla alemmalle katolle, se on aikamoinen tirsku kun muutama tonni lunta jumahtaa voimalla vasten alempaa kattoa. Ja osassa Suomea huomenna lumi vyöryt lähtee liikkeelle sään laihtuessa + asteille.
 
Se on omassa lompakossa se takuu. Itken sitten vasta kun on halli lintassa. Muistaakseni oli ohjeessa ettei saa mennä räpeltämään katolta lunta pois, täytyy tarkastaa ohjeet. Eikä saa anturan vierestä kelkka lunta pois.
 
Niinpä niin, ettei rätti repeä. Ja takuu ei korvaa lumikuormasta aiheutunutta romahdusta. Hyvin on vastuut kierretty!
 
Taitaa useimpien ohje olla tällainen:
Talvikäyttöä varten:
  • Tallin katto on pidettävä aina puhtaana. Varmista, että satanut lumi ei jää tallin katolle.
  • Tallin peite tulee olla kireällä. Peitteessä ei saa esiintyä ”pusseja” etenkään tallin yläosissa.
  • Tallin katto pysyy paremmin puhtaana peitteen ollessa kireällä.
  • Varmistettava, että tallin runko on kauttaaltaan suorassa. Jos talli on perustettu maata vasten, on riski, että tallin runko ei ole suorassa ja se heikentää rungon kestävyyttä.
  • Tallin kattoa ei saa missään tapauksessa tyhjentää lumesta sisäpuolelta peitettä työntämällä. Se voi olla hengenvaarallista.
  • Tyhjennys aina ulkokautta apuvälineellä, joka ei vahingoita peitettä.
  • Takuu ei kata lumikuorman takia romahtanutta tallia.
 
Sattuneesta syystä tehtaan tontin laidalla pressutalli. Sellanen "häävimpi". Eilen tyhjennettiin katto ja seinän vierille kasautunut lumi. Metrinen kinos singutti alaosan pressua jo aika tavalla. Vaikkei yhtään kunnon suvea käynyt, niin pressun päällä ollut lumi tiivistynyt kovaksi ja painavaksi, n 20cm paksuksi kerrokseksi.
Jatkovartisella kattokolalla oli aika näpeä vedellä alas. Pienen talon kokoinen pyöräkuormaaja työnsi lumet pois.
Kyllä arktiset olosuhteet vaativat oikeita rakenteita mikäli pysyväisluontoisia sääsuojia haluaa. Nämä pressutallit puolustavat paikkansa tilapäisratkaisuissa.
 
Venekatoksesta pudotin lumet. Olis varmaan tullut huomenna itsestäänkin, mutta kun alkoi satamaan vettä niin halusin varmistella. Kerran katuharjalla tökkäsin pressua sisältä, niin molemmat lappeet tyhjeni kerralla.
20210224_204153.webp
 
Niin, eihän noita pressutalleja ole suunniteltu kovinkaan kummoisile lumikuormille.
Jos vähänkään aattelee, että millaiset rakennemääräykset on saman kokoiselle kiinteälle rakennelmalle ....

Ei se paska hento kaariputki kestä millään määräänsä enempää.......
 
Niin, eihän noita pressutalleja ole suunniteltu kovinkaan kummoisile lumikuormille.
Jos vähänkään aattelee, että millaiset rakennemääräykset on saman kokoiselle kiinteälle rakennelmalle ....

Ei se paska hento kaariputki kestä millään määräänsä enempää.......
Tuo on tehty 22x100 laudasta kantillaan ja reivattu kunnolla. Katossa on 19x50 rimaruoteet ehkä 40 cm välein.
 
Tarkoitin niinku yleisesti noita kaupallisia, hennoilla metalliputkirungoilla olevia pressutalleja .....
Niissä vielä älyttömin on se kaariputkiraenne. Lumi ei tule katolta ja se mikä tulee, pakkaantuu seinä vasten. Kaarihallissa on tasakatto, johon lumi jää ja kaltevat seinät, mitä lumi painaa. Huonoin mahdollinen rakenne. Mullakin on 1/1 kattokulma, itseasiassa vähän jyrkempi, kun tein mutulla mittaamatta, ja suorat seinät. Kattolumet lentää pudotessaan kauemmas seinistä, eikä jää painamaan rakennusta. Nuo seiniä vasten olevat lumet on ihan satanutta lunta, eikä mitään tiukkaan pakkautunutta kattolunta. Lumi tippuu katolta pudottamatta. Yleensä jo 5 cm on tippunut pois. Nyt oli ehkä 20 cm pakkaslunta kertynyt ja ekaa kertaa kävin katuharjalla vähän avittamassa sisältä tökkäämällä. Kertatökkäyksella tyhjeni molemmat lappeet.
 
Siellä vaikuttaa olevan Tuusmeesniemellä kovat suunnittelut käynnissä, korvaavaksi rakenteeksi mietitään puurunkoista ja peltiverhoiltua hallia.

Suunnitelmissa on tehdä uudesta hallista hiukan isompi, (nyt 9,2x12m) noin 9 x 14m.
Minusta on näyttänyt siltä että hallitilalle on huutava pula, osa vehkeistä on pihalla jne..
Näkisin ettei ole tekemisen vaivan ja kustannusten kannalta paras paikka säästellä, vaan kannattaa ainakin laskea aika tarkkaan mitä ne lisäneliöt kustantaa, väitänpä ettei muutama lisämetri paljoa maksa.

Isompi kysymys on sitten hallin parustaminen, pressuhalli on ok laittaa sähköpylväitten päälle, mutta.. mielestäni ns. oikea halli tarvitsee oikean perustuksenkin.

Lisäks on kommentoitava aika paljon esiintynyttä kommentointia:
Ihmiset ovat esittäneet melkoisissa määrin ettei olisi ollut palokunnan soittohommat tollaisessa tapauksessa. Höpön löpön, siellä on kymppitonnien omaisuus alla ja sitä kuokittiin esiin, selkeä vahingontorjuntatehtävä..
 
Reunavahvisteisen laatan teköö ilman formujen laudoitusta ja tukee ulkopuolen kivijalan harkoilla ja styrokseilla, pönkäksi kaivuumaita, sitten valun kuivuttua nostelee harkot laatan päälle paikoilleen kivijalaksi.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös