Merkittäviä keksintöjä ja tiedeuutisia

Noi kaasuseosasiat on kyllä ihmeellisiä miten ne vaikuttaa eri olosuhteissa. Ja miten tavallaan oudoillakin kaasuilla saadaan kompensoitua jotain muita.

Pitäis kyllä joskus päästä koeponnistamaan tuo Verne Global Finlandin (ent. Ficolo) The Air konesalin sali sammutuskokeen aikana.

Tekevät siis ihan hallitusti ja etukäteen ilmoitetusti kokeita, missä tiputtavat typellä happipitoisuuden ja tähän liittyen sitten suorittavat mittauksia suhteessa järjestelmän mittaamiin arvoihin.

Ensimmäisessä portaassa (muistaakseni 16%) ei ole vielä mitään varsinaisia rajoituksia, tiukemmassa tasossa (joku 13.5-14%) muistaakseni 30min kerrallaan ja kaksi henkilöä vaatimuksena. Käytännössä noi happipitoisuudet on sellaisia, että ensimmäisessä vaiheessa sähköpalo ei kykene leviämään, jälkimmäisessä vaiheessa sähköpalolla ei ole edellytyksiä. Happipitoisuuden laskusta huolimatta tuotanto pyörii täysillä vahingoittumilta osin, ja tuo happipitoisuuden muutos tehdään hallitusti.

Perinteisessä inert-kaasutyyppisessä sammutuksessa kaasut laukaistaan melko rajusti yhdellä kerralla, niin se tuppaa aiheuttamaan mm. äänenpaineen, joka rikkoo etenkin pyöriviä kovalevyjä ja kaasutyypistä johtuen voi aiheuttaa radikaaleja lämpötilamuutoksia. Näissä ei myöskään kontrolloida happipitoisuutta mitenkään (tai inert-kaasun hapensyöntikykyä), joten toimintaohjeet yleensä on kaasujen lauetessa välitöntä pakenemista tilasta (1.5min max).
 
Noissa kokeissa jos oleilee niin olisi ehkä hyvä olla joku kaveri matkassa paineilmalaittein. Sen happiloppuu tunteen tekee co2 tason kasvu elimistössä ja jos hapen määrä vain on liian pieni niin ensioire voi olla huimaus ja taju pois. Joskus penskana kokeiltiin helium-pallojen ja akuankan kans..

Vähän samasta syystä jos vapaasukeltaa tai pidättää muuten henkeä veden alla pitäisi olla joku valvomassa. Esim kova keuhkojen tuuletus ennen sukellusta voi johtaa siihen että se co2 tason nousu tulee myöhemmin kuin tajunnan meno. Ja syvemmälle vapaasukeltaessa voi käydä niin että isommassa paineessa happi riittää mutta matalalle tullessa osapaine tippuu ja tulee ns shallow water blackout.
 
Kerran oon kokeillut laitesukellusta . Oli pikkisen verran retee olo kun sellanen kiree kumihuppari ja oikein semmonen syvyysmittari ranteessa , puukko reidessä ja mitä lie .
Oikee Seims Pont viilinki !
No se kaveri kenen tamineet ne oli neuvo miten sen norkkelin ja happipullon kanssa pelata ja että alä mee liian syvälle jne. , muista ny enää etes kaikkea ... No sitä painovyötä tarjos kanssa mutten kai huolinu . Pelotti muutenkin niin saakelisti tai ainakin jännitti , toisin kuin oikea Seims Ponti tuskin konsaan .
Ja ei kun veteen sellaisen jyrkkäseinäisen kallion laidalle äkkisyvään kohtaan . Purskauttelin siinä ja uskaltauduin vetämään happea oikein pää veden alla .Hyvin skulaa !
Ei kun roheesti etiäpäin sano Mannerheimikin aikanaan . Tai alas .
Aloin vempoa itteeni sammakkomaisin elein pohjaa kohti melko jyrkässä kulmassa . Hetimiten piti kuitenkin tsiikata sitä ranneketta , jotta toimiiko /näkeekö siitä mitään siellä syvyyksissä .
Ja saakeli kun säikäytti . Se mittari näytti että ainakin viidessä metrissä parilla pikku veolla .
Syän hakkas , oli Pontit kaukana .
Äkkiä takas pintaan . Ei menny kauaa aikaa . Olin sukeltanut töpinöissäni lailla Sorsan .
Se saamarin mittari näytti hevon persettä .
Ois etes jonkun euhvorian saanu mutta ei ees .
Kyllä taas sais hävetä jos osais .
 
kymi sanoi:
Noi kaasuseosasiat on kyllä ihmeellisiä miten ne vaikuttaa eri olosuhteissa. Ja miten tavallaan oudoillakin kaasuilla saadaan kompensoitua jotain muita.

Pitäis kyllä joskus päästä koeponnistamaan tuo Verne Global Finlandin (ent. Ficolo) The Air konesalin sali sammutuskokeen aikana.

Tekevät siis ihan hallitusti ja etukäteen ilmoitetusti kokeita, missä tiputtavat typellä happipitoisuuden ja tähän liittyen sitten suorittavat mittauksia suhteessa järjestelmän mittaamiin arvoihin.

Ensimmäisessä portaassa (muistaakseni 16%) ei ole vielä mitään varsinaisia rajoituksia, tiukemmassa tasossa (joku 13.5-14%) muistaakseni 30min kerrallaan ja kaksi henkilöä vaatimuksena. Käytännössä noi happipitoisuudet on sellaisia, että ensimmäisessä vaiheessa sähköpalo ei kykene leviämään, jälkimmäisessä vaiheessa sähköpalolla ei ole edellytyksiä. Happipitoisuuden laskusta huolimatta tuotanto pyörii täysillä vahingoittumilta osin, ja tuo happipitoisuuden muutos tehdään hallitusti.

Perinteisessä inert-kaasutyyppisessä sammutuksessa kaasut laukaistaan melko rajusti yhdellä kerralla, niin se tuppaa aiheuttamaan mm. äänenpaineen, joka rikkoo etenkin pyöriviä kovalevyjä ja kaasutyypistä johtuen voi aiheuttaa radikaaleja lämpötilamuutoksia. Näissä ei myöskään kontrolloida happipitoisuutta mitenkään (tai inert-kaasun hapensyöntikykyä), joten toimintaohjeet yleensä on kaasujen lauetessa välitöntä pakenemista tilasta (1.5min max).
Klikkaa laajentaaksesi...

Inergen on myös erikoinen kaasuseos, jolla tuli sammuu, mutta ukkelit eivät.

Kaasusammutusjärjestelmien erityisasiantuntija - Ota yhteyttä!

Kaasusammutusjärjestelmä suojaa liiketoimintaa, kriittisiä tiloja, laitteita, dataa, arvokkaita esineitä ja materiaaleja. Kysy lisää!
agisfs.fi agisfs.fi
 
Jos laitesukellus kiinnostaa niin suosittelen vahvasti ohjattua introa tai peruskurssia niin oppii miten toimitaan ja päästään vielä kotiakin. Esim. Sukeltajantauti ei ole välitön riski paineilmalla matalalla sukeltaessa vaan keuhkorepeämä..
 
Joo vahvasti samaa mieltä, kurssin kautta sukeltelemaan ja aina parin kanssa veteen.
Itse täytyy osata tarkistaa ja varmistaa laitteiden toimivuus jo maalla.
 
Tuosta fuusioenergiasta on jaksettu puhua niin kaunan kuin muistan ja aina se on pelastamassa maailman ilmaisella ja saasteettomalla energialla.
Kysyn vaan kuka tulee rakentamaan ja pyörittämään järeää gigawattien fuusiovoimalaitosta ilmaiseksi? Ehkä joku päivä saavat kehitettyä noista fuusiovoimalaitoksista halvempia mitä nykyiset voimalaitokset ovat mutta epäilen hieman koska niiden tekniikka on vaikuttaa kertaluokkaa monimutkaisemmalta verrattuna esimerkiksi perinteiseen ydinvoimalaan. Ja ei ne voimalaitokset sittenkään ilmaiseksi tuota sitä sähköä.
 
kkuula sanoi:
Tuosta fuusioenergiasta on jaksettu puhua niin kaunan kuin muistan ja aina se on pelastamassa maailman ilmaisella ja saasteettomalla energialla.
Kysyn vaan kuka tulee rakentamaan ja pyörittämään järeää gigawattien fuusiovoimalaitosta ilmaiseksi? Ehkä joku päivä saavat kehitettyä noista fuusiovoimalaitoksista halvempia mitä nykyiset voimalaitokset ovat mutta epäilen hieman koska niiden tekniikka on vaikuttaa kertaluokkaa monimutkaisemmalta verrattuna esimerkiksi perinteiseen ydinvoimalaan. Ja ei ne voimalaitokset sittenkään ilmaiseksi tuota sitä sähköä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaan pakko sitä on väkisin ajaa eteenpäin kun ei se itse itseään valmiiksi tee vaikka kuinka istuttaisiin odottelemaan.
 
Ydinvoimaloissa on vissiin aika paljon henkilökuntaa, tulleneeko siitäkin jo merkittävä kustannus energian hintaan?
 
AJS sanoi:
Oliko fuusio reaktorin polttoaine turvallisempaa, kuin nykyisten fissiolaitosten.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ykskivi

Ykskivi  Viesti ketjussa 'Ykskivi palveluksessanne!'

alfred_j_kwak sanoi:
Kerrotko fuusioreaktorin polttoaineista ja mistä niitä saadaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Fuusioreaktori käyttää pääasiassa vedyn isotooppeja, deuteriumia ja tritiumia, polttoaineenaan.

1. **Deuterium (D):**
- **Lähde:** Deuteriumia löytyy luonnollisesti vedestä. Sitä on merivedessä suhteellisen runsaasti, noin yksi deuteriumatomi jokaista 6 500 tavallista vetyatomia kohden. Tämä tarkoittaa, että se on käytännössä ehtymätön energianlähde.

2. **Tritium (T):**
- **Lähde:** Tritium ei esiinny luonnostaan suuressa määrin, koska se on radioaktiivinen ja sen puoliintumisaika on lyhyt (noin 12 vuotta)...
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Rekisteröidy

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös