Lunta Lunta

Olisko kokonaisuudessa ja pitkällä tähtäimellä paras korjata ongelma, eikä sen seurauksia. Eli uusia katto kunnollisin tukirakentein korkeammalle, ettei ole kuopassa mihin lumi kertyy ja rakenne kestää lumikuorman.
 
Viimeksi muokattu:
No hommatkaa muutama korkealaitainen ahkio tai muu ja sitten narulla vedätte niitä eestaas. Vanerista sorvatut pyörät kääntöpisteissä. Kaikista hulluinta tuossa on just sen satakilosen ukon liikkua eestaas kun lumen liikkuminen vain tarpeen.
Sehän voisi toimiakkin,osalla kattoa. Sähkövinssi, kahteen suuntaan vetävä vanerikaukalon luona, vastapuolella rissa. Kola ja lapiohommia kyllä jää siltikin, imanvaihto piippuja sun muita esteitä aika lailla. Tuo ahkio olisi saatava ajettua siinä kourun luona hivenen kourun päälle että tyhjenee automaatisesti ettei sitä tarvis enää muilla konstein tyhjentää. Arvata saattaa millainen lumenkerääjä tuollainen 2,5 ha katto on, pienetä tasakatolta sopiva lumituisku jopa vähentää lunta, vaan tuolainen kenttä, siihenhän paikoin kerää ihan kinoksia:(
 
Eikö voisi ajaa lingolla reunasta.
Et näköjään tiedä lumepudotuksesta mitään.
Linkoaminen ja muukin katon tyhjennys aloitetaan aina keskeltä reunoille, jos aloitetaan reunoilta niin että keskelle jää kökö, se on hyvin herkästi lattiatasolla.....kolme hallin kattoa nähnyt alhaalla kun kolattu reunoilta muutama metri ja sitte "jatketaan huomenna"....yöllä katto alas.
Reunoilla tasakaton kantavuus on suurin.
Isolla katolla tulee ongelmaksi se, ettei lumi lennä lingollakaan kerralla reunan yli vaan läjittyy johonkin kohtaan ja paino lisääntyy rajusti.
Ongelmahan ratkeaisi kun tehtäisiin kuten piha-alueilla, joka sateen jäljiltä lingottaisiin myös katto, tai sitten todella tehokas höyrykehitin, toki varmistaa ensin että syöksytorvet on sulat. Mutta eihän sitä tehdä...kun se maksaa....
 
Hiihtohissin näköinen vaijerisysteemi olisi helpohko tehdä eikä maksaisi mahdottomia. Vaijeriin kiinni rautarinkuloita joidenkin metrien välein, lumikoliin koukut millä saa kolan rinkulaan kiinni. Vaijerisysteemi kierrättää kolat räystään yli ja tuo takaisin. Runsaasti kolia katolle ja kolan tultua täyteen kävelyttää kolan lähimpään kohtaan vaijeria ja lykkää vaijerin vietäväksi, samalla ottaa vaijerista tyhjän kolan.
 
Olisko kokonaiauudessa ja pitkällä tähtäimellä paras korjata ongelma, eikä sen seurauksia. Eli uusia katto kunnollisin tukirakentein korkeammalle, ettei ole kuopassa mihin lumi kertyy ja rakenne kestää lumikuorman.
Ei ole mahdollista, tämä keskiö on tehtaan sydän jota ei voi pysäyttää remontin ajaksi. Tai 1000 ihmistä jää työttömäksi!
Viime remontissa etsimme ratkaisua vahvistaa rakenteita ilman tuotannon pysäyttämistä, emmekä niitä löytäneet. Linkittämässäni kuvassa vahvistetaan kantavaa profiilia asentamalla toinen alla olevan päälle kriittisissä paikoissa.
 
Tommosessa jos se on alunperin perseillään niin on paha lähteä mitään tekemään.
Toki jos pystyisi sellaisen ehdotuksen tekemään, että laittaisi hiljalleen kesän aikana terästolpituksen pystyyn lattiasta katon läpi ja sitten sinne sen tolpituksen varaan saataisiin nykykaton vahvistukset. Tällaisen ehkä pystyisi tekemään ilman että puljaa tarttee kylmäksi laittaa, mutta hankalaa tietysti on.
Toki kun homma on se ettei tehtaan tuotantoa saa häiritä niin paha siellä on mitään tehdä....sitten kolataan kattoa....
 
Jos seinien kantavuus riittää, niin ei kait sitä vanhaa katoa pois tarvii purkaa alta ja tuotantoa häiritä. Puolipallon muotoinen holvikatto kantanee itse itsensä ilman keskituentoja, kunhan on riittävän korkea.
 
Ja monet työttömät riskit karjut ja emakot maksavat rahaa päästäkseen bodaamaan .
Voi nyt juppien kevät ..
 
Et näköjään tiedä lumepudotuksesta mitään.
Linkoaminen ja muukin katon tyhjennys aloitetaan aina keskeltä reunoille, jos aloitetaan reunoilta niin että keskelle jää kökö, se on hyvin herkästi lattiatasolla.....kolme hallin kattoa nähnyt alhaalla kun kolattu reunoilta muutama metri ja sitte "jatketaan huomenna"....yöllä katto alas.
Reunoilla tasakaton kantavuus on suurin.
Isolla katolla tulee ongelmaksi se, ettei lumi lennä lingollakaan kerralla reunan yli vaan läjittyy johonkin kohtaan ja paino lisääntyy rajusti.
Ongelmahan ratkeaisi kun tehtäisiin kuten piha-alueilla, joka sateen jäljiltä lingottaisiin myös katto, tai sitten todella tehokas höyrykehitin, toki varmistaa ensin että syöksytorvet on sulat. Mutta eihän sitä tehdä...kun se maksaa....
Siis yhtäkkiä sen keskellä olevan lumen massa kasvaa ja katto romahtaa. Juokse järveen. Tuskin sillä kolallakaan sieltä keskeltä kattoa haetaan lunta ja sitten vasta tyhjennetään reunat. :facepalm:
Jos siitä pudotuskohdalta kolaa vaikka 10x10 alan. Sitten linkoaa siihen seuraavan 10x10 alan. Sillä välin kun toinen kolaa, niin linkonainen linkoaa kolmannen 10x10 alan siihen edelliseen. Ja seuraavaksi linkoaa uudelleen juuri lingotut lumet siihen kolanaisen 10x10 läntille. Homma on puuhastelua, mutta tehokkaampaa kuin kolaaminen. Kun alaa alkaa olla vapaana, niin linkoja voi olla kuin leikkuupuimureita CCCP filmissä konsaan, eikä yhdelläkään 10x10 m alalla ole enempää kuin yhden 10x10m lumet kerrallaan. Kerralla prosessoitavan alan koon saa sovittaa uskalluksen ja tarpeen mukaan.
 
Ei niin hirveänkäään kauan aikaa sitten olisi ollut urheiluseuroista tulossa kohtuusummalla paljon vetreitä talkoolaisia .
Nyt niille pitää olla sisätreeni paikat tai menee mielenterveys .
Ammattiliitto nyt pistää ainakin kampoihin jos jotain pitäisi järjen kanssa tehdä .
Ja työttömät livahtavat linnaan mieluummin kuin lumitöihin . Vankia ei saa työllistää "paskaduunilla", että se eheytyy punavihreällä metodilla .
Paljon on perseellään asioita rakennustekniikan lisäksikin .
 
Siis yhtäkkiä sen keskellä olevan lumen massa kasvaa ja katto romahtaa.
Ei se massa mihinkään kasva, sepysyy kyllä ennallaan, mutta kattorakenteisiin kohdistuvat jännitykset kohdistuvat erilailla kuin silloin jos katolla on tasainen kuormitus, mille ne on laskettu.
Sitä en tiedä onkos sitten paskaa vai ei, mutta ainakin kymmeniä vuosia kattoja tyhjennellyt ammattilainen näin kertoili kun sellaisen muutaman tuhannen neliön hallinkattoa käy lumitalvina linkoamassa, ihan sillä on iso telavetoinen Honda. Jos se ei yllä heittämään lunta kerrasta alas, ei ota hommaa....
Itse olen tosiaan nähnyt kolme kattoa alhaalla, kaikista oli reunat tyhjätty ja kuorma jäänyt keskelle tasakattoa....jos se olisi ollut kiinni pelkästä painosta, olisi niiden pitänyt romahtaa jo paljon aiemmin.
 
Ei se massa mihinkään kasva, sepysyy kyllä ennallaan, mutta kattorakenteisiin kohdistuvat jännitykset kohdistuvat erilailla kuin silloin jos katolla on tasainen kuormitus, mille ne on laskettu.
Sitä en tiedä onkos sitten paskaa vai ei, mutta ainakin kymmeniä vuosia kattoja tyhjennellyt ammattilainen näin kertoili kun sellaisen muutaman tuhannen neliön hallinkattoa käy lumitalvina linkoamassa, ihan sillä on iso telavetoinen Honda. Jos se ei yllä heittämään lunta kerrasta alas, ei ota hommaa....
Itse olen tosiaan nähnyt kolme kattoa alhaalla, kaikista oli reunat tyhjätty ja kuorma jäänyt keskelle tasakattoa....jos se olisi ollut kiinni pelkästä painosta, olisi niiden pitänyt romahtaa jo paljon aiemmin.
Onhan noita vanhempia harjakattoisia rakennuksiakin romahtanut, kun toiselta lappeelta on lumet pudonnut tai pudotettu. Tulee vinokuorma, mitä rakenteet ei kestä, vaikka lumikuorma katolla on pienempi.
 
Yhden parivuotta vanhan peltihallinkin tiedän kun oli toiselle lappeelle laitettu lumiesteet, toiselle ei.
Toinen lape tyhjeni ja halli romahti, alle jäi puimuri, traktori, henkilöauto, työkoneita. HAllin valmistajan työporukan pystyttämä, oli yhdet vinotuet unohtunu kuormasta eikä niitä sitten oltu tultu myöhemmin asentamaan....
 
Rakennussuunnittelijan vois pyytää kaveriksi kolaileen.
Eipä se auta, koska alkuperäisen osuuden suunnittelija ei voinut tietää, että ympärille ehkä joskus rakennetaan laajennukset, jotka tulevat olemaan korkeampia, kuin alkuperäinen osa. Ja laajennusten suunnittelijat eivät voi sille mitään, jos alkuperäinen osa on matalampi ja aasiakas vaatii laajennuksista korkeampia.

Mutta lämmityskaapelien-/putkien levittely olisi kokonaisedullisin. Lämmöt päälle pariksi viikoksi aina kun lunta alkaa olemaan liikaa. Kolaamisesta syntyvät kattovauriotkin jäävät pois. Kaupunkien keskustoissakin on isoja alueita, jotka pidetään lumettomina ja jäättöminä koko talven. Ei tarvitse aurata, viedä kuorma-autoilla lumia pois, hiekoittaa, pestä keväällä hiekkoja pois, eikä kärsiä hiekkapölystä. Jos lumenkaatopaikka on vähänkin kauempana, tämä on halvin ratkaisu.
 
Eikös tuollaisia tasakattoja ole rakennettu ulkopuolisilla kannattimilla. Ristikkopalkit seinältä seinälle ja siitä ripustaa kattoa roikkumaan. Hankalaa ja kallista, mutta saa tehdas pyöriä alla. Ja jos seinät ei kestä, niin uudet pilarit ulkoseinien ulkopuolelle.
jotain tuohon tyyliin:

E9A4B7B3-639D-4DF1-B123-9F7D75841DA1.webp
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös