Husqvarna Auto Tune, Sthil M-Tronic ja sahojen kehitys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Puuha
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ei näköjään ihan heittämällä antanut minunkaan muokata viestiketjun otsikkoa, mutta löytyihän se säätö sitten.
 
Stihli on jo kehittänyt moottorisahaan ruiskumoottosin. Tosin saha on vasta konseptiversio. Ja on siinä sahalla paljon muutakin erikoisuuksia, kuten hiilikuiturakenteita ja titaaninen äänenvaimennin esimerkiksi.
Sahan nimi on Carbon Concept ja lisätietoja siitä englanniksi tästä.
Ja vaikka tämä viesti onkin erittäin kaukana topicin aiheesta niin ehkä sallittakoon se nyt kun topicin aloittaja heitti ton ruiskumoottorin sahassa ;)

Ja jottai koko postaus olisi täyttä OT:ta niin jatketaan vielä Auto Tunella.
Tarvisi hommata itelle raivaussaha ja kun oma mielipide merkistä on mikä on (eikä aloiteta mitään merkkien välistä kinastelua tästäkään, jokaisella on oma mielipide) niin tuon Auto Tunen kokemukset kiinnostaa myös. Olisi erittäin houkuttelevaa jos raivaussahassa olisi Auto Tune. Mutta kun ei taida olla raivureissa vielä saatavilla sitä...

Kiitokset Borgille.

Tuossa tutkin tuota Stilhin projektia ja siinä kävi ilmi ettei tällaista tule markkinoille ainakaan nykyisen tietämyksen mukaan. Sinänsä vähän ihmeellinen kannanotto.

Ainakin Stilhillä on FS460CEMK mallissa M-Tronic ja Husqvarnalla näyttää tämä säätö keskittyvän vain ja ainoastaan mottorisahoihin. Voi olla että raivureissa M-Tronic ja Auto tune ovat käytännössä turhia sillä niiden käyttö keskittyy vain tiettyyn vuodenaikaan hyvin pitkälle. Tällöin ei myöskään säädön tarve ole niin suurta kuin moottorisahoissa. Sahoja käytetään kelissä kuin kelissä jolloin toiminnan takaamiseksi pitäisi olla joka päivä säätämässä tai aina kun uusi satsi omasekoitteista kaadetaan tankkiin.
 
Mikäli pienkoneet hiukankaan seuraavat auto- ja mp-moottoreiden kehitystä, niin sähkösääteiset kaasuttimet ovat vain lyhyen ajan ylimenovaihe kohti polttoaineen suihkutusta, oli se sitten suoraa tai epäsuoraa.
Melkoisen ongelmallisia ovat välimallit yleensä olleet.
 
Niin, kyllhän suunta on ollut tuo monella eri moottoripuolella. Tosin poikkeuksena lienee paikallismoottorit joista voitanee puhua näistä pienemmistä ruohonleikkureissa ja muissa.

Ongelmana lienee se että ruiskutuslaitteisto vaatii tilaa ja myös painaa. Sen vuoksi se ei ehkä tule tulevaisuudessa joka sahaluokkaan vaan ainoastaan isoimpiin. Etua ja tehoa haetaan muilla tavoilla. Husqvarnalla se lienee tuo X-Torq jolla saavutetaan pienemmät päästöt ja suurempi polttoaineen säästö. Tällaisilla rakenteilla ja moottoreiden kehittymisellä voidaan päästä näissä pienissä moottoreissa jopa helpommalla samoihin tai jopa parempiin lopputuloksiin kuin ruskutusmenetelmällä. Stilheihin en ole siinä mielessä tutustunut mikä on heidän vastaava järjestelmä moottoreiden rakenteissa, mutta epäilen sen liittyvät 2-MIX moottori nimikkeen alle.

X-Torqissa on ollut havaittavissa sellaisia ongelmia että jos männänrengas pääsee pyörimään tai muuten hajoamaan on se poikkeuksetta koko sylinterin sekä männään uusimisen vaativa vahinko. Tämä johtunee männän rakenteesta jossa on olemassa kaasujen ohjaukseen liittyvät kanavat, joiden vuoksi tuhot ovat aina laajat mikäli ylimääräisiä osia pääsee pyörimään moottorissa. Yleensä vahingot ovat liittyneet omasekoitteisiin bensoihin kun maailmalta kokemuksia on lukenut. Etanilipitoisuutta on pidetty yhtenä suurena syynä moottorissa tapahtuviin mekaanisiin vikoihin. Samoja ominaisuuksia on myös ollut Stilheissä joissa moottorin ilmahuuhtelu ominaisuus löytyy, tosin en ole kiinnittänyt huomiota missä epäillään syyt olevan.
 
Etanoli tuottaa ongelmia seospolttoaineissa siinä suhteessa että etanoli liuottaa sen öljykalvon hyvinkin helposti pois metalliosien pinnalta.
Ja omien seospolttoaineiden ikiaikainen ongelma on öljyn sekoitus polttoaineeseen. Tai lähinnä se ihminen siinä välissä... On itelläkin käynyt usein niin että ei ole muistanut joko oli öljyn sekoittanut bensan joukkoon. Eipä vielä ole mitään vahinkoa omien bensojen kanssa käynyt, mutta kaksinkertasia öljymääriä on varmasti ollut jokunen kanisterillinen.

Ja noi molemmat seikat aiheuttavat sen että nämä nykyaikaset kaksitahtikoneet kaikkines hienouksineen on enemmän vika-alttiita. Ja yleensä jonkin vian tullessa haukutaan eka kyseinen hienous koneessa ja sen jälkeen koko laitevalmistaja. Vaikka suurin osa vioista johtuu vain huonosta/väärästä polttoaineesta (liikaa etanolia liottamassa öljyä tai unohdettu vallan lisätä öljyä tai jopa liian suuresta öljymäärästä). Tosin tämän väittämän tueksi en voi antaa mitään faktaa. Tämä siis vain omaa kokemusta, kuultuja juttuja ja huhuja...

Husun X-Torq ja Stihlin 2-MIX (ovat siis samoja toimintoja periaatteeltaan, tosin en ole tutustunut tarkemmin kummankaan toimintaan) ovat hyviä keksintöjä kyllä. Niin kuin jo mainittu niin ovat kehitetty juuri vähentämään päästöjä jotta saavutetaan EU:n asettamat päästörajat ja samalla saatu polttoaineenkulutus tiputettua alemmas vaikka tehoja saadaan silti saman kokoisesta moottorista enemmän.
 
Ei ole kokemusta autotunesta eikä m-tronicista. Ja rehellisesti sanoen ei oikein kiinnostaisikaan mutta jonkinlainen pakko opetella jotakin koska näitä nyt enenevässä määrin on tyrkyllä halusi tai ei jos katselee kunnon sahaa.
Ituhippien eu hömppää missä ei ole järjen hiventä. Tuo vaan turhaa painoa ja tekniikka sahan käyttäjille. Samoin kuin ilmahuuhtelut eli äkstorkit ja kaksmiksit.
Stihlin kauppias jutteli että tuo tronickki siiirrettiin suoraan sahasta raivuriin eikä toiminut siinä käytössä ollenkaan. Sitä jotenkin modattiin raivuriin sopivaksi kun moka huomattiin. Alkusarjan mtronic raivurit oli siis kaikki sutta tehtaalta ulos tullessaan. Ei tullut jatkettua juttua siitä eteenpäin millä korjaussäädöllä tilhi tilkitsi nuo alkupään ongelmat.

Sahoja suositellaan käyttämään 98:lla enkä oikein ymmärrä miksi sinne e10 edes yrittää. Eihän etanoli bensan joukossa anna mitään lisäarvoa eli mahdollisimman vähän. Miksi eettinen höpöhöpö pitää metsään tuoda. Ei maailma moottorisahojen päästöihin kaadu.

Olen kanssa käsityksessä että sähkökaasarit on välikauden tuote. Ruiskuiksi menee pienkoneissakin. Sitä odotellessa saattaa olla viisainta pitää vanha perustekniikalla oleva kalusto työkunnossa ja antaa muiden testata nuo uutuudet.
 
X-torqin toimintaa olen ihmetellyt. Tallissa on kaksi 50 kuutioista Hussea, toinen ikimalli ja toinen muutaman vuoden ikäinen X-torq.
Mitään kehitystä ei ilman mittalaitteita voi havaita. Itseasiassa tuntuu, että uudempi kuluttaa enemmän, eikä tehoa tunnu olevan yhtään enempää. Ehkä päästöt ovat edes pienempiä?
 
Merkkien taistelu teho/paino/kulutus/päästösuhteista.
Kovakierroksisien 2t koneiden päästöt hankalia hallita, ja kun sahankin käyttökierrokset/väännön käyttö vaihtelee työstä riippuen ja sisältäen paljon täyskaasutuksia.
Halpa polttoaine 95e houkuttaa ihmisiä, mutta siinä on tosiaan vaaransa.
Melkoisen moni säätää kaasutintakin mutta kuka oikeasti tietää milloin säätö on just kohdallaan eri bensoilla, en minä ainakaan.
Tämänkin muuttujan nykytekniikka pyrkii pistamaan.
Jos vaan nämä uudet laitteet toimii niin minun puolesta hyvinkin tervetulleita muutoksia.
 
Molen tehnyt niin että ensin huiput niin että saha "laulaa" sitten alakierrokset kohdilleen että rääkäsee kierrokset nopsaan tappiin. Viimeistellään yläkierrokset laulamaan. Kohdan löytyessä ihan aavistuksen takaisin ja son sitten siinä. Jos tyhjäkäyntiin tarvitsee koskea, se tehdään viimeiseksi. Tyhjäkäynti yleensä juoruaa jos polttoaineessa on jotain poikkeavaa. Siihen kun ei tarvitse koskea kuin hyvin harvoin.

Nykyään säätö on jo sitten vähän ongelmallisempaa kun sahoihin on tullut kierroksenrajoittimet ja käytännössä silloin ei enää korvakuulolta saa sahaa säädettyä. Siksi useimmiten säädöt jää sitten rikkaalle ja polttoainetta kuluu enemmän kuin on tarvis. Olen ymmärtänyt että tuoreemmissa sahoissa on myös kaasareissa olemassa haitat säätöruuvveissa jolloin säätömahdollisuudet on rajattu niin että seos jää rikkaalle. Tällä halutaan välttää niitä tilanteita joissa jotkut kulkevat meisseli suussa metsässä kun kuulema sahaa ei tarvitse säätää. Siksi mm. Husqvarnassa on säätöruuvveille oma työkalu jonka ostaminen tuntuu olevan vähän hankalaa.

Monesti on myös niin että sahaa käytetään väärin. Sahat tarvitsevat toimintansa kannalta täyskaasua mahdollisimman paljon. Näin varmistuu jäähdytys niin ilmavirta sylinterin ulkopinnoilla kuin polttoaineen vaikutuksesta sylinterin sisällä.

Raivurit on sitten ihan oma maailmansa sillä niissä rasitukset ovat erilaisia moottoreille. Niistä harvemmin otetaan kaikkea saatavilla olevaa tehoa käyttöön. Niiden säädöistä en osaa sanoa kyllä yhtään mitään mutta uskoisin tämän myös olevan syy miksi M-Tronic ei toimi sellaisenaan raivureissa.
 
Olen säätäny sahan siten, että ensin seoksensäätöruuvista kiinnipäin niin kauan ku ottaa parhaat kierrokset, siitä 1/8-1/4 kierrosta takasin ja siinä on kaasarin perussäätö, loput niinko Puuha kertoi.
 
Joo, onhan niitä hyllyssä nippu mutta jostain syystä niitä ei oikein haluta myydä. Aikaisemmin ennen kuin edustaja paikkakunnalla vaihtui ei tällaisia ongelmia ollut. Kyseenalaisesti paras väitös oli ettei sahaa tarvitse säätää koskaan. Ei sen puoleen osia saa nykyään paljon helpommalla ja varastossa on kiitettävästi kulutusosia, aikaisemmin kaikki oli tilauksessa.

No kaikessa on puolensa. Tarkoitus lienee kuiten hyvä nykyisellä edustajalla.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös