2017 14-16.7.2017 Höyrylaivaregatta, Mikkeli

[LPR]

Suomen Höyrypursiseuran Saimaan Regatta on tänä vuonna pitkästä aikaa Mikkelissä. Paikalla on reilu parisenkymmentä aidolla höyrykoneella olevaa laivaa, joista suurin osa lämpiää koivuhalolla. Laivoihin pääsee tutustumaan, myös alakertaan ja yleensä joku laiva ajaa myös risteilyjä. Sunnuntaina pääsee seuraamaan halonottoa ja joissain laivoissa sekin on mielenkiintoinen tapahtuma höyryvinsseineen. Varmasti viihdettä koko rahan edestä, varsinkin kun sisäänpääsymaksua ei ole. http://www.steamship.fi/?lang=fi&newspage=122

Päijänteen Regatta on viikkoa aikaisemmin Jyväskylässä. http://www.steamship.fi/?lang=fi&newspage=124

 

[borg]

"Hyvät höyrypursiseuralaiset

Suomen Höyrypursiseura ry:n Saimaan regatta Mikkelissä 15.7.2017

Regattajärjestäjien ja Mikkelin kaupungin puolesta toivotamme höyrylaivat tervetulleeksi
regattaan 14.-16.7.2017 Mikkeliin.

Regatan ohjelma ja aikataulut

Perjantai 14.7
klo 15.00-> Laivojen kokoontuminen Ukonvedellä, joko Löydön rannassa tai
Heimarissa ja jälleennäkemisen riemua. Tarkka kokoontumispaikka
tiedotetaan myöhemmin.

Lauantai 15.7
klo 9.00 Kipparikokous
klo 10.30-> Regattapurjehdus Mikkelin satamaan
klo 12.00 Ensimmäinen laiva rantautuu Mikkelin satamaan
klo 13.00 Yhteisvihellys
klo 13.30-15.00 yleisöllä mahdollisuus tutustua laivoihin
klo 16.30-18.30 Mikkelin kaupungin Cocktail varustajille
Sunnuntai 16.7

klo 9.00-> Halkojen lastaaminen laivoihin ja hyvää kotimatkaa"

 

[LPR]

Paikalla ollaan, kuvia tulossa kunhan ehditään .

 

[LPR]

Muutama kuva lauantailta

Papinniemi

Oberon III

Ahti

Warkaus

Halla XVII

Trafin lippulaiva Saimaa, ollut koko ikänsä valtion eri merenkulkuvirastojen käytössä. (Luotsilaitos, Merenkulkuhallitus .... Tafi)

Kaima

Enso ja Enson trippeli, tai se mitä siitä kerralla ruudulle mahtuu.

 

[LPR]

Lisää kuvia

Peuranen

Lalli

Tihveräinen, Oopero ja Enso

Rivistöä ilta-auringossa

Ollin alakertaa... just laakeriremontista tulleet epäkeskot...

 

[Josva]

Hienoja menneen ajan kulkupelejä

Haave:
Höytiäinen tuo laivaton lutakko, saada sinne laiva koska ennenkin siellä sellainen ollut on. Järvi oli kulkuväylä kolmen kunnan välillä, Kontiolahti-Juuka-Polvijärvi. Tie / Automobiili vain vei vesiteitse matkaajat.

Miksi:
Yhdistämään konetekniikasta, historiasta, kotiseutu rakkaudesta kiinostuneet ihmiset. Laiva voisi tuoda elämän-vettä nyt niin kuihtuneelle järvelle sekä sen asuttajille.

 

[V361]

Laiva voisi tuoda elämän-vettä nyt niin kuihtuneelle järvelle sekä sen asuttajille.

Tota noin....sinne ei taida kanavaa mereltä olla, niin että uisge beathan rahtaaminen asujien iloksi sinne suoraan laivalla ilman kumipyörien avustusta taitaapi jäädä kyllä haaveeksi....

 

[Josva]

Saimaan / Höytiäisen eroittaa 50luvulla rakennettu vesivoimalaitos 9m korkeuserolla, tietenkään ei silloin rakennettu sulkua kun ei älytty vaatia! Tältä kohdin alus täytyisi nostaa usealla autonosturilla yläjuoksulle, tai haalata 0.5km tietä pitkin. Yritin 90 luvulla kerätä yhteisöä vaatimaan sulun rakentamista, tuloksetta

 

[LPR]

Höytiäisen pinnan laskuhan on aiheuttanut tuon suuren korkeuseron Pyhäselkään, alkujaanhan Höytiäinen laski Polvijärveen ja sieltä kautta Vuoksen vesistöön. Laskuoja, Höytiäisen kanava, oli kaivettu ja kanavassa oli kaksi sulkua patoineen. Pinnan lasku alkoi elokuusssa 1859 ja hiekkamaassa olevat patorakennelmien perustat olivat syöpyneet veden paineesta kanavanrakentajien huomaamatta ja jo 3. elokuuta patoja ei voitu enää sulkea. 4. elokuuta 1859 padot sortuivat kokonaan ja vesi virtasi, kunnes Puntarikoskessa tuli kallio vastaan. Vesi laski 9,5m. Pyhäselän pinta nousi hetkellisesti parisen metriä ja kuravelliä ja sameaa vettä riitti aina Haukivedelle Savonlinnan pohjoispuolelle saakka. Käsittääkseni silloin oli tarkoitus tehdä sulut Höytiäiselle, mutta se nyt vaan meni noin.

 

[Tunkki]

Mitenkähän monta noista höyryvehkeistä vielä haloilla höyrynsä keittelee. Eikös se Oiloni joissain öljylä lämmittele, entisaikain muistoja vähän lähemmäs nykyaikaa karistellen

 

[LPR]

Kyllä suurin osa on palautettu ammaatliikenteen öljypoltosta takasin halolle. Mikkelin regatan laivoista yhessä tais päristä genu tekemässä sähköä oilonille. Ja Warkaudessa on höyryhajotteinen poltin, ollu jo 50-luvulta, ellei jopa 40-luvulta siellä. Se poltin on itsessään niin erikoinen, että sen olemassaoloa pitää vaalia. Ei noita tosiaan enää montaa aja öljyllä koko Suomessa, suurin osa öljylaivosta on ammattiliikentteessä olevia matkustajalaivoja. Niistäkin joku on jo palautettu halolle. Lisäksi yks huvikäytössä oleva hinaaja ajaa höyrynkehittimellä. Siinä ois ilmeisesti ollu aikanaan niin iso kattilaremontti eessä, että siihen asennettiin Steamratori. Kattila on kuitenkin paikallaan, muttei käytössä. Ja meren puolella s/s Turso lämpiää hiilellä.

 

[Tunkki]

Niimpä. Siks vaan otin esille, että ite pidän aitona höyrylaivana vaan semmosta, jossa joudutaan oikeesti poikkeemaan niillä tietyillä halkojen tankkauspaikoilla matkan varrella. Hankalaahan se on mutta joka aitoon höyrylaivameininkiin ryhtyy se leikin kestäköön. Eli halakoja kattilaan ja kaikki öljypolttimet ja höyrynkehittimet pois. Niille omat olympialaiset niinku toopinkiurheilijoillekkii pitäs järestää

 

[V361]

Lisäksi yks huvikäytössä oleva hinaaja ajaa höyrynkehittimellä. Siinä ois ilmeisesti ollu aikanaan niin iso kattilaremontti eessä, että siihen asennettiin Steamratori.

Oliko siinä höyrynkehittimessä sitten vielä jotai ettei sen kanssa tarvitsisi olla niitä kattilapätevyyksiä....

 

[LPR]

Joo, kyl se pätevyysvaatimusjuttukin on, mut ei ollu vissiin tässä tapauksessa ratkaseva tekijä. Enkä muista kehittimen tehoa meneekö alle "vapaarajan". Myös ylöslämmitys on kehittimellä paljon nopeanpaa.

 

[Woima]

Erinomainen video Mikkelin regatasta.

 

[Josva]

Miten Trafi kengittää uusilla palo / pelaustautumis säännöksillä höyryaluksia?
Onko täysin mahdotonta kuljettaa maksavia asiakkaita?

 

[LPR]

Kyllä Trafi suhtautuu erittäin myötämielisesti höyrylaivoihin. Sekä ammatti- että huviliikenteessä. Nämä uudet tiukemmat palomääräykset koskevat etupäässä ulkomaanliikenteen laivoja käyttövoimasta riippumatta. Kotimaanliikenteen luokassa 1 (sisävedet ja suojaisat rannikkovedet) ei ole tapahyunut merkittäviä muutoksia. Paineastiakatsastuksissa Trafi tekee paljon yhteistyötä Höyrypursiseuran kanssa, koska alan aktiiveilla harrastajilla on parempi tietämys vanhoista höyrykoneista ja -kattiloista kuin nyky ammattialuksiin koulutetuilla merenkuluntarkastajilla.