Jotain fiksumpaa elektroniikkaa niissä täytyy olla. Tuo linkitetty lamppu ei taida sitä sisältää. GU5.3-kantaiset spotit tuon ainakin osaa.
Muuntaja 12V
- Viestiketjun aloittaja 1988
- Aloituspäivämäärä
Aikojen alussa kun ei ollut tehoelektroniikkaa, niin DC jännitteitä oikein saatu muunnettua viskusti ylös eikä alas, mikä aiheutti sen että joka kortteliin olisi pitänyt askartaa voimalaitos kun muuten siirto häviöt oisi kasvanut poskettomaksi. Vaihtosähkön jännitettä sen sijaan saatiin yksinkertaisella muuntajalla muutettua ylös/alas niin sen vuoksi se mahdollisti pidemmät siirtolinjat ja sen vuoksi se voitti kilpailun kun pohdittiin kumpis on parempi, ac vai dc. Edison kovasti liputti dc:n puolesta ja tappoi vaihtovirralla norsuja osoittaakseen sen vaarallisuuden ja muutenkin kusipäisteli Teslalle & muille ac ukoille.
nykysellään, kun on olemassa tehoelektroniikkaa, niin pitkät siirtoyhteydet, kuten esimerkiksi merikaapelit, kannattaa tehdä DC-linkeillä koska siten samasta letkusta saa enemmän tehoa läpi. Muistaakseni ero johtuu siitä, että vaihtosähkö virran ahtautumisen vuoksi haluaa kulkea vain johtimen pinnalla (joku viskumpi voi oikasta tän jos oon väärässä)
Ei se skin effect (eli elektronien kulku johtimen pinnalla) ole merkityksellinen noin matalilla taajuuksilla vaan kaapelin muut eli resistiiviset ja kapasitiiviset häviöt. Gigahertseillä elektronit sitten tykkää kulkea pinnassa niin esim piirilevyn kuparin karkeus vaikuttaa siirtolinjaan.
Wictor
Työntömittaaja
Nykyisinkin on Litz käytössä ja sen verran arvokasta tavaraa, ettei ihan joka paikkaan kehtaa laittaa.
Ton vuoksi siirtolinjan koostuu useista alumiini kaapelista yhden paksun sijaan, ts ilmiö on läsnä myös tossa. Tai joku muu ilmiö mikä johtaa samaan ratkaisuun liianpaljonvolttejayhessäpaikassa sovelluksissa mitä käytetään myös liianpaljonhertsejäyhessäpaikassa sovelluksissa.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
tiedonkeruubokseja usein syötän 24VDC teholähteellä matkojen päästä ja boksiin sisälle wide-input DC-muuttaja 9-36VDC tulojännitteellä nostaa jännitteen sopivaan tasoon vaikkapa takas 24VDC
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
lähteistä varmistamatta veikkaisin että tuossa eletään ihan tavanomaisisten loiskomponenttien kera eli rinnakkaisilla kaapeleilla saadaan enempi kapasitanssia induktanssiin verrsttunas (ihan hattuveikkaus). Varmaan se aika pitkälle lasketaan tarkkaan kun tiedetään kaapelin ominaisuudet ja pituus tarkkaan. Tokihan kompensointilaitokset aika perinne komponentein estokeloja konkkia ja säätölaitteet vaan maksanevat gigawattipelissa markkoja ja mantsikoita
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
sanoisin että tämä perustuu siihen, ettei kyseiset 12V lamput ole tarkaan 12VDC tai 12V tehollisarvolle vaan on ns 12 voltin järjestelmään tarkoitettuja jossa esim 14V oikeasti se jännite akkujen vuoksi tai maksimissaan 16 volttiakin.
Puhumalla, kyselemällä ja kokeilemalla asiat seleviää. Leivänpaahdin, fööni ja kahvinkeittimellä saa vastuksen kaapelia vastaavaksi. 6+3=9W näyttää sopivalta valoteholta…jää ylimenojännite 12V kieppeille. 1,2W:n polttimoilla heleppo rimmata…muuttaneko pakkanen arvoja. Hyvin valaisevat vaikka 10V:lla. Näyttäs muuntajalta sen pari volttia ~26==>~24 tippuvan kokonaisjännite kuorman kanssa. Hävinnekkö jännitettä impe-, kapasi-, balettitanssiin vai huonoon liukuominaisuuteen piuhan keskellä virran ees-taas vouhkastessa, ei oo mittareita…eikä sitä tekoälyä. Sille ois kyllä meijän kylällä käyttöö!
Tykännekö säköyhtiö, ku vejin kaapelin kotimökin kurkihirrestä pellon yli 110 kV:n pylyvääseen 6 m:n korkeuteen.
Ei ainakaan Tukes tykänny 10 v. sitten. Siinä kyllä sillon meni 230V…ainaki pistorasialta lähtiissä.
Eikä kyllä eukkokaa tykkää näistä demonstraatioista. Vuosia sitten rojotti keittiön pöyvällä 3 vrk. kaappipakastin jääkaapiksi muutettuna kaljapäkki sisällä kylymäkuormana. Lämpömittari ja kellokytkin muutettuna mittaamaan käyntiaikoja. Lisäksi halogeeni syttyi aina kun lähti mylly käyntiin. Siitäki selevittiin!
Vilipitön kiitos avuista ja rohkasusta!
Tykännekö säköyhtiö, ku vejin kaapelin kotimökin kurkihirrestä pellon yli 110 kV:n pylyvääseen 6 m:n korkeuteen.
Ei ainakaan Tukes tykänny 10 v. sitten. Siinä kyllä sillon meni 230V…ainaki pistorasialta lähtiissä.
Eikä kyllä eukkokaa tykkää näistä demonstraatioista. Vuosia sitten rojotti keittiön pöyvällä 3 vrk. kaappipakastin jääkaapiksi muutettuna kaljapäkki sisällä kylymäkuormana. Lämpömittari ja kellokytkin muutettuna mittaamaan käyntiaikoja. Lisäksi halogeeni syttyi aina kun lähti mylly käyntiin. Siitäki selevittiin!
Vilipitön kiitos avuista ja rohkasusta!
Vielä mielenkiinnosta kysyn, jos joku vaivautuisi uteliaisuuttani tyydyttämään.
Kysyin aikaisemmin ao. nettikaupasta sopivaa muuntajaa tapaukseeni. Ehdottivat tollasta 12V vakiojännitemuuntajaa.
Miten tollasella ”vakiojännitemuuntajalla” jännite käyttäytyy ledien (9W) yli ja kun kaapelin vastus on se 17ohmia?
Kysyin aikaisemmin ao. nettikaupasta sopivaa muuntajaa tapaukseeni. Ehdottivat tollasta 12V vakiojännitemuuntajaa.
Miten tollasella ”vakiojännitemuuntajalla” jännite käyttäytyy ledien (9W) yli ja kun kaapelin vastus on se 17ohmia?
Näin, jos kyseessä on ”raaka” ledi ilman oheiselektroniikkaa.
Jammu
Kansainvälinen sadonkorjaaja
yleensä ei, LED nauhassa on usein esim pari kolme LED-komponenttia sarjassa ja niille yhteinen etuvastus jolla sovitus vaikkapa 12VDC jännitteeseen.
Raaka LED on LED-komponentti, se voi olla jalallinen tai pintaliitos LED. TehoLEDit on useimmiten pintaliitosmallisia tai moduuleja jota pannaan jäähdytysprofiiliin ja napoihin tuodaan sähkö johtimilla. LED-nauhassa LED-komponentit juotettu nauhan kupariliuskoihin, liuskat johtaa hukkalämmön nauhan selkämyksestä esim. alumiiniseen LED-listaan. Jäähdytystarve riippuu tietenkin tehosta ja ympäristön lämpötilasta.
Miksi laittaa ledille sekä etuvastus, että myös vakiovirtalähde? Etuvastuksen ideana kun on säätää ledin virta sopivaksi, kun syöttämässä on (vakio)jännitelähde? Vakiovirtalähdettä käyttämällä esivastus voidaan tiputtaa pois.
Wictor
Työntömittaaja
No ei sitä tarvii vakiovirtalähteen kanssa laittaa, mut jos se siellä sattuu olemaan, niin ei haittaakaan vakiovirran kanssa.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.