Paljonko se oikein keveni?
Omintakeiset rakenneratkaisut autoissa
- Viestiketjun aloittaja borg
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- epätavanomainen erikoinen omalaatuinen rakenneratkaisu
Useampia kiloja lähti, tuloksena kertakäyttökori, joka oli hermoja raastavaa korjailla, toki pyttyjäkin irtosi.
Ja kuskilla oli 30kg ylimääräistä...
Ehkä, mutta oli mittaakin pari metriä, sittemmin laihdutti rajustiJa kuskilla oli 30kg ylimääräistä...
Kaveri kans totes että helpoin tapa parantaa suorituskykyä on alkaa laihikselle kun vanha mini oli suht rauhallinen etenijä. Nykyisin siihen on yks turbotekniikka olemassa ja toiseen osien haalinta meneillään kun budjetti on mallia mahdollisimman halvalla.Ja kuskilla oli 30kg ylimääräistä...
Niin, samanmoinen hauskuus oli Rellu 17 ts mallissa, vain eri paikassa, ohjaukseen liittyvä kumminkin, meikäläisellä oli sellainen 70 luvun lopulla. Vein auton kirkonkylän huoltamolle jotta katsottaisiin etupyörien suuntaus. Huoltomies auton alle, alkoi kuulua, eihän tälle mitään voi kiinteät raidepäät, ei minkäänlaista mistä säätää. Sanoin, anna olla eihän tuo renkaita pahemmin syö ja kulkeekin suoraan, jäi siihen. Kysäisin sitten ihan kaupunkipaikassa, Iisalmessa Rellun huollossa, mies naurahti ja sanoi, ajappas tuonne halliin. Hallissa mies näytti miten etupyörät säädetään, hammastangon korkeutta säätämällä, alaspäin laskemalla tulee haritusta ylöspäin menee aurauksen suuntaan. Raidepäät kun oli mallia ei säädettävät, sama etuakselisto oli kylläkin 12- 15 mallin RelluissaTuo olis hauska viedä jonnekin paremmalle pajalle (niiden omasta mielestään) nelipyöräsuuntaukseen...
Sitä oppii joka päivä uutta, tuonkin kun olisi tiennyt niin sitähän olisi kokeiltu. Oli 70 luvun alussa kaksikin ensin sport 1,3 sitten Mexico . Mexicossa oli omituisuutta Anglian takapyöränlaakerit, merkkiliikkeen asentaja sitä ihmetteli, kun tehdään tämmöinen auto sitten siihen tämänmoiset laakerit.
Viimeksi muokattu:
Tessulandia
Kansalainen
Niin eipä ne laakerit taida paljoa Vooretissa vaihdella kun käy melkeen vetari perään kuin perään...
Jarrut ja välitykset sitten enempikin,on ehkä laakerit mitotettu että kestää.
Jarrut ja välitykset sitten enempikin,on ehkä laakerit mitotettu että kestää.
Kylläpä aikajana menisi toisin päin. Saab 92 valmistus alkoi -49 ja tuollaisen Fuldan valmistus -56, samana vuonna kuin Saab 92 valmistus loppui.
Saabit olivat kyllä aika omintakeisia rakenneratkaisultaan, virta avain oli keskitunnelissa ja läksi pois vasta kun pakki oli päällä eli ei ollut rattilukkoa. 96,ssa oli ohjaustanko kierossa keskilinjaan nähden ja vapaa kytkin kuin Warhburgissa, eli kunnosti kaasun niin kytkin meni päälle.
Mutta miksi Ladoissa oli virtalukko vasemmalla puolen ohjauspylvästä?
Mutta miksi Ladoissa oli virtalukko vasemmalla puolen ohjauspylvästä?
Janski
Latvassa lahoa.
Tuo vapaakytkin oli käytännössä kaikissa kakstahtareissa. Seosvoideltu kone kun ei kestä moottorijarrutusta. Kaasuläppä/-luisti kun on moottorijarrutuksessa kiinni, niin ei tule bensaa koneeseen, eikä silloin myöskään voitelua ja kone leikkaa kiinni. Vapaakytkin vapautti koneen käymään joutavaa moottorijarrutuksen asemasta.
Miks sitte foordissaki? Ainaki escort mk1, vai muistanko väärin..?No siksi ku viiateissaki
Eikös angliassa ollu vasemmalla
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.