Vanhan savupiipun kunnostus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja salla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
No joo...sinänsä kyllä huono esimerkki.
Mutta ku piipunkorjauksesta puhutaan niin tämänkin talon 70 vuotiasta piippua elvytetty vain katonlappeen yläpuolinen osuus, toki ollu koko ajan käytössäkin ettei piippu oo kylmillään edes kesällä, saunan savut ku menee sitäkautta kans pihalle....
Juu, kahdesta paikasta piippu porsii, joko ylä tai alapäästä. Molemmat ovat kosteudelle altiina. Ja jos pitkään on lumet päässeet hormiin on alapäässä mahdollisia vaurioita.
 
Entäs jos Puuha Petet tuli luettua jo silloin kun pojat olivat pieniä?
Samat fysiikan lait pätee vieläkin. Ne samat perus prinsiipit ovat tänä päivänä samat kuin 100 vuotta sitten. Ja jos ne kiinnostaa niistä kannattaa lukea, vaikka ne puuha-pete olisi jo luettu. Samalla voi oppia konvektioista kaikkea kivaa.
 
Ei muuta kuin kirjastoon, sieltä löytyy materiaalia tiedonnälkään.
Oletin, että täällä ajatellaan ääneen tietämyksen perusteella (tai vähintään [vankan] kokemuksen perusteella) - eikä huudella itsestäänselvyyksiä. Pidän kirjallisuuteen viittaamista tässä tilanteessa vähän absurdina. Ei se mitään, sorry!
 
Cityvihreä voi olla vaikka keltainen. Vegetaristi-Purrakin luultavasti vetäsee savupellin kokonaan auki, ja mahtaako uskaltaa kiinni panna ollenkaan, on sitä pelokasta ikäluokkaa. Kas häkä on tappavaa.
Hyvä kun tiiät Purran pelot. Puutahan Suomessa riittää, siis niillä joilla sitä itellä on. Voi poltella vapaalla teholla ja vaikka märkää, ei tarvii nuukailla eikä hormeja tukkia:)
 
Samat fysiikan lait pätee vieläkin. Ne samat perus prinsiipit ovat tänä päivänä samat kuin 100 vuotta sitten. Ja jos ne kiinnostaa niistä kannattaa lukea, vaikka ne puuha-pete olisi jo luettu. Samalla voi oppia konvektioista kaikkea kivaa.
Kerrohan nyt jos sulla kerrottavaa on. Me useimmat sivuutetaan nuo viitteet. Vasta referoinnin jälkeen luetaan ja tartutaan virhetulkintoihin;)
 
Oletin, että täällä ajatellaan ääneen tietämyksen perusteella (tai vähintään [vankan] kokemuksen perusteella) - eikä huudella itsestäänselvyyksiä. Pidän kirjallisuuteen viittaamista tässä tilanteessa vähän absurdina. Ei se mitään, sorry!
Tässä lisää itsestäänselvyyksiä kun niitä kerran kaipaat. Väännetään sitten rautalangasta.

Absurdissa sekä vulgaarissa kirjastossa 99,9% materiaali on lähdekriittisen tutkimuksen kestävää toisin kuin netissä oleva tieto jonka tarkoitusperät voivat olla muuta kuin eksaktin tiedon levittäminen.

Tai vastaavasti aiheen ohi jatkuva vittuilu tietyille mihin joillakin on kova taipumus kun ei vain muuten lähde aiheesta mitään.

Minun vaatimaton knowhow on vain pinta raapaisu tuohon kokonaisuuteen mikä sinua kiinnostaa.
 
Puutahan Suomessa riittää, siis niillä joilla sitä itellä on. Voi poltella vapaalla teholla ja vaikka märkää, ei tarvii nuukailla eikä hormeja tukkia:)
70ha huojuu puuta, että ei säästämisen takia tarvi pellillä vetoja säädellä. Mutta voi hommassa joku tolkku kuitenkin olla puun polton kanssakin.
 
Viimeksi muokattu:
No en kyllä märkää puuta polttais ja kyllä tulisijan täytyy vetää oikein ja piipunkin olla kunnossa jos on palovakuutus.
Se sitten eriasia mistä kukakin puun ottaa ja paljonko sitä menee mutta...voishan siinä tolkku olla juu
 
No en kyllä märkää puuta polttais ja kyllä tulisijan täytyy vetää oikein ja piipunkin olla kunnossa jos on palovakuutus.
Se sitten eriasia mistä kukakin puun ottaa ja paljonko sitä menee mutta...voishan siinä tolkku olla juu
Kuten Tommi jo tuolla aiemmin sanoi: Tulisija työntää, hormi vetää.

Jos ei hormi ei kerkeä vetää puskee tulisija savutkaasut sieltä mistä pääsevät helpoiten. ;)
 
juu mut ei liittyny tuohon märkäpuu polttoon tai kuntoon,mutta pääasia että hommat toimii,toivottavasti saa alkukysyjä myös lämmityksen laitettua.
 
Tätä olen pohtinut myös vaihtoehtona. Oliko sinulla seinämävahvuus mikä? Millin seinämä vai allekin?

Ainoa ongelma on siinä, että meillä hormipituus varmaan se reilu 7...8 m, eli yhdellä "kangella" ei pääse piipusta ulos :( Vaatisi hitsaamista ja ei omia välineitä.

Mielestäni hormin koko juurikin "yhdenkiven hormi", eipä kai noita juurikaan muita tuolloin rakenneltu tai siis vaihtoehdot on "yhdenkiven" tai "puolenkiven" hormi. Tuskin sitä nyt asuinrakennuksessa puolen kiven hormeja juurikaan suosittiin ennen vanhaan?

Vermikuliittia vai ei? Toisaalta kun paikalla ollut noin 250...300 mm savukaasuputki pannuhuoneessa ja jos jättäisi sen muuraamatta umpeen, niin jäähdyttävää sisäilmaa tulisi vanhan tiilipiipun ja sisäputken väliin...

Joku Högforssi se meilläkin oli aikoinaan ja juurikin valurautaa kun oli antrasiittikattila. 70-luvun lopussa alkoi tuo antrasiitin saaminen olla melko vaikeaa, siksi siitä piti luopua. Tai olisi saanut mutta 100 t erissä... :confused: Mutta eihän mikään hitsattu nykykattila juurikaan antrasiittia kestä. Vanhassa vara parempi.

Hys :oops:, eihän noin saa sanoa. Varto vaan kun on joku kohta oveen koputtamassa...


Kuulostaa ihan järkevältä. Tätä luokkaa sen kuvittelin olevan hieman vamnhemmissa kattiloissa.
Alkuperäinen piipun liittymä oli lattianrajassa. Nykyään on jossain 800mm:ssä, piikkasin uuden reiän piippuun, josta menee 114,3x2,0 putki läpi ja samasta tavarasta on ihan jyrkkä 90 asteen mutka ylöspäin. Tästä ylös jatkuu 110 RST/HST viemäriputkella, jonka seinämäpaksuus on 1,0mm. Tämä putki siis menee tuon edellisen kanssa sisäkkäin, jolloin kondenssi valuu alas. Tämä viemäriputki on Blücherin putkea jatkosmuhvin kanssa. Muhvi on tietenkin ylöspäin ja jätin tiivisteen pois. Putket ovat kierrätystavaraa, eli romukasasta pelastettu.

811.xxx.110.png


https://www.onninen.fi/blucher-muhviputki-hst-blucher-110x3000/p/ACR761

Laiton vermikuliitin, koska tuollainen ohutseinämäinen HST-putki alkaa hormissa suorastaan soimaan savukaasujen virtauksesta. Se öljypolttimen ääni kulkeutuu tuonne. Vermikuliittia menee yllättävän paljon. Kuiva hiekka lienee toimisi myös. Tuollaisista muhvillisista putkista on helppu kasata sisäputki. En muista laitoinko popniitillä niitä yhteen, ainakin pidemmissä hormeissa lienee syytä, ettei irtoa asennettaessa.

Hys :oops:, eihän noin saa sanoa. Varto vaan kun on joku kohta oveen koputtamassa...
Meillä on kaikki tehty itse, jopa lapsetkin.


Mun mielestäni näillä normaaleilla öljykattiloilla ei alle 120 asteen pääse savukaasujen lämmöissä. Topik tuolla muisteli 70 astetta, mutta minusta se ei voi pitää paikkaansa. Mulla on melkein samanlainen (edellinen malli) ja savukaasumittari näyttää nykyään 130 astetta. Kondenssiöljykattiloilla päästään alle 100 asteisiin savukaasuihin, mutta tietääkseni yksikään suomalainen kattilanvalmista ei sellaisia tee.
 
Alkuperäinen piipun liittymä oli lattianrajassa. Nykyään on jossain 800mm:ssä, piikkasin uuden reiän piippuun, josta menee 114,3x2,0 putki läpi ja samasta tavarasta on ihan jyrkkä 90 asteen mutka ylöspäin. Tästä ylös jatkuu 110 RST/HST viemäriputkella, jonka seinämäpaksuus on 1,0mm. Tämä putki siis menee tuon edellisen kanssa sisäkkäin, jolloin kondenssi valuu alas. Tämä viemäriputki on Blücherin putkea jatkosmuhvin kanssa. Muhvi on tietenkin ylöspäin ja jätin tiivisteen pois. Putket ovat kierrätystavaraa, eli romukasasta pelastettu.

811.xxx.110.png


https://www.onninen.fi/blucher-muhviputki-hst-blucher-110x3000/p/ACR761

Laiton vermikuliitin, koska tuollainen ohutseinämäinen HST-putki alkaa hormissa suorastaan soimaan savukaasujen virtauksesta. Se öljypolttimen ääni kulkeutuu tuonne. Vermikuliittia menee yllättävän paljon. Kuiva hiekka lienee toimisi myös. Tuollaisista muhvillisista putkista on helppu kasata sisäputki. En muista laitoinko popniitillä niitä yhteen, ainakin pidemmissä hormeissa lienee syytä, ettei irtoa asennettaessa.


Meillä on kaikki tehty itse, jopa lapsetkin.


Mun mielestäni näillä normaaleilla öljykattiloilla ei alle 120 asteen pääse savukaasujen lämmöissä. Topik tuolla muisteli 70 astetta, mutta minusta se ei voi pitää paikkaansa. Mulla on melkein samanlainen (edellinen malli) ja savukaasumittari näyttää nykyään 130 astetta. Kondenssiöljykattiloilla päästään alle 100 asteisiin savukaasuihin, mutta tietääkseni yksikään suomalainen kattilanvalmista ei sellaisia tee.
Ihan omasta kattilan mittarista tuon lämmön katsonut. Itsekkin suunnittelin putkelle veerkkoa ympärille ettei siihen polta itseään, tulee kattilan päältä vinoon. Mutta eipä tuo kuumen edes sen vertaa hyvin kestää putkea käsissä pitää. Täytyypä perehtyä uudelleen mittaukseen, mittarihan voi olla pipi, uudesta asti noin kyllä näyttänyt, mutta putken lämpö täytyy mitata erillis mittarilla.
 
Ihan omasta kattilan mittarista tuon lämmön katsonut. Itsekkin suunnittelin putkelle veerkkoa ympärille ettei siihen polta itseään, tulee kattilan päältä vinoon. Mutta eipä tuo kuumen edes sen vertaa hyvin kestää putkea käsissä pitää. Täytyypä perehtyä uudelleen mittaukseen, mittarihan voi olla pipi, uudesta asti noin kyllä näyttänyt, mutta putken lämpö täytyy mitata erillis mittarilla.
Tuolla ainakin puhutaan toista:


"Suosittelemme haponkestävää savuhormia savukaasujen tiivistymisen (kondensoitumisen) takia. Jos talossa on vuoraamaton tiilihormi, on huolehdittava, ettei savukaasujen lämpötila alita 160 °C:tta. Normaalitoimituksen mukaisessa kattilassa savukaasujen lämpötila on n. 160 °C. Mikäli lämpötilaa pitää nostaa, poistetaan konvektio-osassa olevan ylemmän savukaasuohjaimen (kuva 3, osanro 3.) takimmaisia levyjä. Yhden levyn poisto vaikuttaa n. 10 °C. HUOM! Mikäli Eco-17 Lux-T mallissa savuhormi yhdistetään kattilasta suoraan ylöspäin,on huolehdittava, ettei kondenssivesi valu kattilaan tai kattilan eristeisiin.Tämä estetään varustamalla kattilan ja savuhormin liitoskohta kondenssiveden poistoputkella. Jos tätä toimenpidettä ei suoriteta, saattaa kattilaan palaava vesi vaurioittaa tulipintoja."


https://jaspi.fi/wp-content/uploads/2016/05/ECO17-30_1115-.pdf
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös