Polttopuiden kuivatus.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Janski
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tunkki sanoi:
Tuon ohjeen kuulin VR:n työmieheltä, muisteli menneitä. Nyt jo noin yheksänkymppinen ukko, aloitteli työuraansa mm. halkojen kattilaan mättäjänä veturissa. Liekkö ollut hiljaista tietoa jos ei VR:n pumaskoista löydy
Klikkaa laajentaaksesi...

Tai sitten vaan ilkeä kuljettaja lämmittäjä paralle, piti pikku sulkeisia. :)
 
Kiitos tiedosta!

Joskus luin. että junat pysyivät taas aikataulussa kun sodan jälkeen koksia sai.

Luulin. että oli vain säännöstelyn aikainen juttu tuo puiden poltto.
 
Pikajunaveturi Hr1 (Ukko-Pekka) oli hiilikäyttöinen, mutta neljä niistä (1001, 1002, 1004 & 1005) kulki halkopolttoisena maalis-marraskuussa 1945. Ne eivät haloilla saaneet täyttä tehoa.
 
Suomessa on tällä hetkellä yksi halkoarinalla varustettu höyryveturi joka on liikennekelpoinen. Sekin aiemmin ollut hiiliarinalla varustettu.
 
1971 helmikuussa vapautuin armeijan leivistä. Aletiin savotta. Koivut tehtiin 2m pölleiksi, nimellä polttoranka. Kun kevät huhtikuun alku koitti polttorangoista ruvetiin tekemään halkoja Kainuunmäen asemmalla, Pohjois Savossa. Tehtiin 10 kappaletta 25m pitkää 2m korkeaa pinoa, puolen metrin tuuletusrako aina seuraavan pinon väliin. Kuoma-automies toi puuta sopivin välein työmaalle. Se oli hupaisa savotta,;) siinä sattui ja tapahtui, vitsit lenteli:p 4 miehen porukka kun oli työmaan kimpussa. Jotenkin muistelen pomon puhuneen jälkikäteen että ne halot on mennyt muualle, ei veturin polttoaineeksi. Höyryvetureita asemmalla kyllä kävi, eräänkin junan vaununpyörän alle kaveri ennätti pennin laittaa useampaan kertaan, lastausraide kun tärisi niin penni tahtoi tippua kiskolta:oops:
 
Tunkki sanoi:
Polttovaiheesta taitaa virallisesti kumminkin olla vaan se yks sääntö, että höyryjunan pesään koivuhalot pitää asetella tuohipuoli alaspäin. Tämä lienee hyvä ohje myös uunien lämmityksessä
Klikkaa laajentaaksesi...
Samaa sanoi Taivalkosken kunnantalon talonmies n. 60 vuotta sitten.
Liekö sitten usko, toivo vai rakkaus perusteena.
 
En tiedä miten päin ne puut laitettava, mutta osaamaton lämmittäjä ei kyllä täydellä höyryllä ajettaessa saa pidettyä täysiä paineita, oli kyseessä sitten laiva tai veturi. Eli kyllä sillä on selkeä merkitys, miten puu laitetaan pesään.
 
:raaps:pitääköhän tässä alakaa suunnitteleen käännettävä puuliiteri:raaps:. Pinuais puut ja kääntäs liiteriä 90° niin että kapulat pyörähtäs pystyyn kuivuskoha ne sitte paremmin :raaps:
 
Tutota duoda, näin maanläheisesti ajattelen pystyasennossa kuivaa paremmin?
Etenkin näin täysikuun aikaan kun kuun vetovoima oikein imaisee kapilaaripillin avittamana kosteutet puu pölökystä taivaan korkeuksiin.
 
Janski sanoi:
:raaps:pitääköhän tässä alakaa suunnitteleen käännettävä puuliiteri:raaps:. Pinuais puut ja kääntäs liiteriä 90° niin että kapulat pyörähtäs pystyyn kuivuskoha ne sitte paremmin :raaps:
Klikkaa laajentaaksesi...
Tee sellainen pyöritettävä, niin voi kääntää aina alimmaiset puut päälle kuivumaan. Vaikka kerran viikossa aina neljäsosa kierroksen pyöräyttää.
 
Tekee liiterin kaivurin kääntökehän päälle ja pyörittää liiteriä niin kovaa, että keskipakovoima ampuu kosteutet pölkystä pois. Tällöin puut pitää olla vaakatasossa ja unohtaa kuun vetovoima.
 
cardaani sanoi:
Tee sellainen pyöritettävä, niin voi kääntää aina alimmaiset puut päälle kuivumaan. Vaikka kerran viikossa aina neljäsosa kierroksen pyöräyttää.
Klikkaa laajentaaksesi...



:tuumaus:semmonen 30 heittoa vetävä verkosta väsätty "betoni Mylly" ajastuksella vuorokauden välein pyörähtää vartti kierroksen :). Automaattisella kosteus mittauksella ja optimaalinen kosteus ku saavutetaan automaatio tyhjentää myllyn siiloon mistä puut helppo käydä kanto kassiin keräämässä ja kantaa sisälle:peukku:
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Rekisteröidy

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös