Puun kasvunopeudesta riippuen, saman kosteusprosentin omaavat, saman kokoiset kappaleet, voivat poiketa toistensa painosta hyvinkin paljon, 30% ei ole painoerossa mitenkään tavatonta.
Polttopuiden kuivatus.
- Viestiketjun aloittaja Janski
- Aloituspäivämäärä
Puun kasvunopeudesta riippuen, saman kosteusprosentin omaavat, saman kokoiset kappaleet, voivat poiketa toistensa painosta hyvinkin paljon, 30% ei ole painoerossa mitenkään tavatonta.
Ei, vaan siten, että puu kuivuu painovoimaisesti solukkonsa kautta, eli taaplaus pystyyn, tyvipää alaspäin.Pitääkö pinota sydänpuu säätävasten, niinkuin ulkovuori täytyy tehdä
Pitääkö latvapuoli klappista sitten laittaa alaspäin, niin veden virtaussuunta pysyy samana
Tämä helpottaa kuivumisprosessia huomattavastiPitääkö latvapuoli klappista sitten laittaa alaspäin, niin veden virtaussuunta pysyy samana
Pitääkö latvapuoli klappista sitten laittaa alaspäin, niin veden virtaussuunta pysyy samana
Niinhän se tuon fysiikassa menee luonnostaan. Latvasta menee karhu sisälle ja alempaa sitten ulos.
Naapurkylässä on yks timpuri, joka katto ulkovuorilaudat vielä niin päin että ovat ns latva ylöspäin seinälläkin...Pitääkö pinota sydänpuu säätävasten, niinkuin ulkovuori täytyy tehdä
Mikko
Kansalainen
Alkaa mennä mustan magian puolelle
... Ite laittaisin vuorilaudat siten, että sadevesi valuu "myötäsukaan" lautaa myöden, eli riippuu sahaussuunnasta.Ja tämähän on oleellista polttopuiden kuivatuksen suhteen.
Alkaa mennä mustan magian puolelle
Ja tämähän on oleellista polttopuiden kuivatuksen suhteen.
Niin, pitää kattoa sekin, et tekeekö metrin halkoa miten päin, tyvi vaiko latvapää edellä katkoon ja halkaisijaan, ja klapin teossa sama, et kummasta päästä sitä aletaan silppuamaan pieneksi ....
Ja höyrylaivassa pitää jemmata oikein mutkaisia puita. Aikanaan erässä tervahöyryssä, en tähän hätään muista missä, oli oikein savolainen kippari ja lämmittäjä. Laiva oli tulossa Savonlinnan alapuolella Kommersalmeen, jossa on oikein tiukka, ehkä 120 asteen käännös pitkän suoran jälkeen, niin kippari huusi ruuppatorveen alakertaan, -Paappas Puavo viäriä puita pessään, oon mutka tuloossa...
Mutta toenperään, höyrykoneessa oikealla puitten latomistyylillä on merkittävä vaikutus palotapahtumaan. Väärin täytetyllä pesällä ei saada täysiä tehoja kattilasta irti. Pikkuserkku aina lämmittäessä myös valkkaa sellaisia oikein kiharaisia tiukkasyisia puita yöpuiksi. Laittaa kirjaimellisesti illalla laivan yöpuulle. Niitä kun laittaa pienellä vedolla yöksi pesään, niin aamulla matkaan lähtiessä on kattilassa vielä hyvä paine, voi aamulla laittaa tulet pesään, juoda aamukahvit ja lähteä heti melkein matkaan.
Giljotiinikoneessa, vaikka Nokassa (Esmessä) tai Klapituikossa, niistä on kokemusta, tulee huomattavasti vähemmän niitä puoliksi lohjenneita lisuja, kun syöttää rangan latva edeltä. Paksut vaan joutuu syöttämään tyvi edeltä, kun ei sitä tyveä jaksaisi käsissä kannatella.
Enpä muista kyllä tällaista anekdoottia yhdestäkään virallisesta läpyskästä mitä on käytetty höyryveturin kuljettajien tai lämmittäjien opetuksessa.
Jos tekisi tötterön kolmesta raudoitusverkosta metrin ovella, tasakertaan asti tulisi tasan 10 kuutiota ja halkaisijaksi metri. Siihen päälle tuommoinen:
johon sopivat levyt sen verran limittäin ettei tarvitse harjapeltiä. Mutta mikä olisi halpa, siisti ja kestävä levy?
johon sopivat levyt sen verran limittäin ettei tarvitse harjapeltiä. Mutta mikä olisi halpa, siisti ja kestävä levy?
Lisäämällä etureunaan yhden kakkosnelosen saisi katteesta yhteen suuntaan kaatavan, mutta sitten se täytyisi käytännössä nostaa kokonaisena pois uusintatäyttöä varten... Kai sen ehkä saisi farmitunkilla nostettua etureunasta sen verran auki että kuljetin mahtuu välistä.
Janski
Latvassa lahoa.
Minnoon niin tohelo karsimis hommissa että latva edellä jää pilke patun ruokkiminen tekemättä
Tunkki
Kansalainen
Tuon ohjeen kuulin VR:n työmieheltä, muisteli menneitä. Nyt jo noin yheksänkymppinen ukko, aloitteli työuraansa mm. halkojen kattilaan mättäjänä veturissa. Liekkö ollut hiljaista tietoa jos ei VR:n pumaskoista löydy
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.