Ryppyjä rakkaudessa.

kkuula

Kansalainen
KK Plus ADpack
Nyt tuli ryppyjä raisun mäntään! Tuossa kesän ajeluiden aikana oli pieniä viitteitä lämpöleikkautumisesta mutta silti mopo toimi moitteetta. Onneksi kurkistin missä kunnossa mäntä ja pytty on, tästä saattaaselvitä pytyn hoonauksella ja uudella männällä.
Nyt kaivattaisiin valistuneita arvauksia mikä oli vikana? No Mäntä kävi liian kuumana eli jostain syystä lian suuri lämpökuorma, Heinäkuun alkupuolella oli hellekeliä ja ajettiin muutama tunti josta kilometritolkulla täysillä.
Seokset on palotilan, tulpan ja käyttäytymisen perusteella riittävän rikkaalla eikä männän laessa näy mitään ylilämmön merkkejä. Eli mäntä on laajetunut lähinnä tuosta männänrenkaiden alapuolelta hieman liikaa. Sylinterissä on vakioon nähden reilusti isommat kanavat ja kaasutin oli 16mm ja yhdistelmä ottaa hienosti paljon vakiota enemmän kierroksia vaikka tässä on avaamaton vakiopakoputki.
Veikkaukseni on että pakoputki on liian ahdas ja tästä johtuen lämpökuorma varsinkin pakoaukon puolella on kasvanut liian isoksi mikä aiheutti leikkaantumisen.
Mittasin sylinterin ja männän välyksen ja sain mittavälineilläni välykseksi noin 0,04-0,06mm mikä ollee melkolailla optimaalinen välys. Tässä sylinteri oli suunnilleen nimellismitassa ja mäntä välyksenverran alikokoa.

Videolla selostus tapahtuneesta.

 
Voisin kuvitella että uudella männällä ja pytyn hoonauksella tulee hyvä:peukku:
Hiukan ahdas on ehkä ollut tuo.
Ja nätti Raisu on sinulla :peukku:
 
Juu sylinterin vauriot vaikuttaisivat hyvin vähäisiltä ja toivonkin että hoonaus riittäisi.

Milläs hapolla nuo männän jäämät saisi tuolta pytystä poistettua?

Edit: Näyttäisi suolahappo olevan sopivaa ja toinen vaihtehto viemärinavaus rakeet tai litkut.
Suolahappo voinee olla liian ärjyä valurautasylinterille? Entä viemärinavausaineen nopeus?
 
Viimeksi muokattu:
Joku tyyppivika Minarellissa oli, leikkasi kiinni syystä jota en muista? Kestävin Suomalaisten mopojen moottori oli mielestäni Puch jota käytti Tunturi, Solifferissa oli Tomos jossa oli joitain tyyppivikoja.
Puchin kumikaulauset imusarajat ’super spotrt’ malleissa aiheutuvat pykiessään ilmavodon, joten ping kaasuttimen seokset meni sekaisin. Laiha seos aiheutti sitten ylikuumenemista ja kiinileikkautuminen oli näin tässäkin moottorissa toden näköistä, jos ja kun ajettiin kovaa käytettiin yleensä risiinöljy pohjaista 2t öljyä. Tämä öljy vaati kunnollisen ravistelun saostumisen johdosta, joten tankkiin kaadettiinkin seosbensaa vain käytettävä määrä.

Minarelliin sai sitten jonkun ylikoon pytyn- männän, tämä viritys sai Helkama Raisun kulkemaan muita kovempaa. Raisu oli myös ensimmäinen mopo jota voitiin kutsua Trial pyöräksi, runko oli vahva / jäykkä eikä veltto niin kuin Solifer SM,ssä.
Näti mopo sulla :peuk:
 
Suolahappoa muistelen (en ole varma asiasta) mikroautomiesten käyttäneen alumiini jälkien irrottamiseen pytystä, liuoksen vahvuudesta ei ole tietoa.
 
Joku tyyppivika Minarellissa oli, leikkasi kiinni syystä jota en muista? Kestävin Suomalaisten mopojen moottori oli mielestäni Puch jota käytti Tunturi, Solifferissa oli Tomos jossa oli joitain tyyppivikoja.
Puchin kumikaulauset imusarajat ’super spotrt’ malleissa aiheutuvat pykiessään ilmavodon, joten ping kaasuttimen seokset meni sekaisin. Laiha seos aiheutti sitten ylikuumenemista ja kiinileikkautuminen oli näin tässäkin moottorissa toden näköistä, jos ja kun ajettiin kovaa käytettiin yleensä risiinöljy pohjaista 2t öljyä. Tämä öljy vaati kunnollisen ravistelun saostumisen johdosta, joten tankkiin kaadettiinkin seosbensaa vain käytettävä määrä.

Minarelliin sai sitten jonkun ylikoon pytyn- männän, tämä viritys sai Helkama Raisun kulkemaan muita kovempaa. Raisu oli myös ensimmäinen mopo jota voitiin kutsua Trial pyöräksi, runko oli vahva / jäykkä eikä veltto niin kuin Solifer SM,ssä.
Näti mopo sulla :peuk:
runko vahva / jäykkä :epätieto: ainakin viritetyissä Raisuissa etu ja takapyörä kulki eri jälkeä.
 
Milläs hapolla nuo männän jäämät saisi tuolta pytystä poistettua?

Paikallinen pienkonekorjaaja kehui pallohooniaan - siinä on joustavien vaijerivarsien päässä pallon muotoisia teriä. Ei kaiketi vahingoita tai kuluta kovakromia niin helposti kuin hiomakivihooni, joka taas sopii hyvin sileäksi kiillottuneen, mutta puhtaan sylinterin hoonaukseen.

Ei välttämättä ole maailman parhaita materiaaleja mopon männässä. Ihan siksi lämpölaajenee ja leikkaa kiinni.
 
Kyl tää raisun runko on melko pehmonen tosin ei ne muut aikalaiset ainakaan parempia ollut paitsi sanovat tunturi trialissa olleen parempi runko.
Rungon heikkous johtuu silloisen lain asettamasta painorjasta jota vastaa valmistajat joutuivat taistelemaan.
Kyl näihin jo 80-luvulla alkoi saamaan monenmoisia virityssylintereitä. Itsell ollut aikoinaa niin tunturin puch koneessa kuin raisun minarellissa ns "III-virityssarja" ja oli kyllä äreitä pyttyjä kumpikin.
 
mul oli yhes Raisussa peeveen kone ja 80cm3 tietenkin :) siinä olikin renkaat X asennossa kun takaa tai edestä katsoi.
 
Mitäs mieltä raati on tuosta männän välyksestä? Tässä oli mittausken perusteella noin 0,04mm eli pytty oli hoonattu nimellismittaan 38,8mm ja mäntä oli 37,76mm Onko liian vähän näin kuumana käyvään koneeseen? Vakioon tuo neljä satasta ollee sopiva.
 
En osaa sanoa, mut traktoripuolella kymmenys - 0.15 helmassa, n.100mm männissä
Lakiosa pitää olla vielä väljempi.
 
Mielestäni on kyllä niukka välys. Tuplaten isompi mäntä, välys laesta sylinteriin lienee pikemminkin 0,4mm. Helmasta ei ole tullut mittailtua muuten kuin että sopii, Nikasil-pinnoitetut sylinterit ja uudet männät...
 
Lakiosa pitää kuumuuden takia olla huomattavasti väljempi kuin helmaosa.
TurboNuffissa lakiosa n.1mm sylinteriä pienempi. Helmasta jokin puolet tuosta.....
 
No niin nyt loppui arpominen välysten kanssa :) eli tuolla KV foorumilla linkattiin minarellin korjausopas ja siinä on mittausohje ja välykset.
http://www.motocross50.it/manualep6/Senza titolo-16.html

Eli jos oikein tulkitsin niin valurautapyttyn kanssa 0,08-0,09mm mitattuna kuvan mukaan heti toisen männänrenkaan alapuolelta. Tuo mun mittaus oli männän helmasta sentti tai pari alareunasta ylöspäin. Mäntä kun ei ole täydellisen sylinterin muotoinen niin pitää käydä jokupäivä mittaamassa uudelleen tuon ohjeen mukaan ja pohtia sitten oliko liian tiukka.
 
Tuo 8 satkua kuulostaa jo paremmalta.

Veikkaan että koska mäntä on hieman kartio niin tuo välys on tuon minarellin ohjeen mukaan mitattuna tässä minunkin männässä tuon speksin mukainen 8-9 satasta ja silti helmasta mitattuna tuo 4 satasta välystä.

Nyt on kompakysymys mistä kohtaa männän halkaisija pitää mitata jotta saadaan määritettyä männ oikea halakaisija?
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös