Sauna renkaiden päälle

ihmehitsari

ihmehitsari

vapaa ajattelija
Kipenen ajatusta pykätä jossain välissä kompakti hikihuone kevyehköstä, n 58mm paksusta höylähirrestä. Perin yksinkertainen rakenne mielessä, eli eteinen/pukuhuone ja sauna. Eristeetön lattia, ehkä vanerista, kiuas hormikiehuttimineen, ikkuna ja ovi. Yläpohjaan jotain eristettä, harjakatto. Leveyttä joku 220-250cm, pituutta ehkä 500 tai yli
Pellonreunalla olisi akseli, 16" ja 16 kankaiset kumit, lukkovanteelliset vanteet, jarrulliset navat. Tähän akseliin liimailisi Kempillä tarvittavan traktorivetoisen rungon ja sittenpä kehikkoa niskaan.

Suomihan on tietysti täynnä vastaavia ja niinpä tähän saa laittaa kuvia, ideoita ym asiaan liittyvää.
 
Mulla on yhdellä tutulla sellanen mikä lepää tolppien päällä ja kun siihen peruttaa peräkärryn alle ja poistaa tolpat,saunan voi viedä minkä tykkää.On todella cilli ja helppo kyhätä.
 
Joskus tuli tehtyä porukalla vähän köykäsempi versio...autotrailerilla se kumminkin mökille vietiin:hermot:....vähän ehkä laiton kuorma....E:bitti taas poikittain en tiiä näkyykö keskeneräinen sauna.
11042245.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Kevythirrestä syntyy nopeasti. Filmivaneri on hyvä lattiassa, jättää 10mm hirrestä irti, niin syntyy samalla tuuletusrako ja korvausilmakanava. Perinteisesti on ollut vesikouru keskellä lattiaa, mutta laittaisin toiseen reunaan. Ehkä sinne lauteiden alle. Kevytpiippu. Piippusäiliöllinen kius tai vesivaipallinen kotakiuas. Kiukaan alle teräksinen ns. alusta, joka on esim. 30mm irti lattiasta.
 
Mulla on kiukaan alusta pultattu lattiaan ja kiuas alustaan. Voi vetää vaikka tulet pesässä, ei kiuas karkaa nimismiehenkiharassa.

DSC_5168.webp
 
Tuo pöly on kyllä huomionarvoinen seikka. Voi olla fiksumpaa jättää raot tekemättä. Tulee kyllä sisään aika mitättömästä välistä. Oon huomannut, kun autossa on perälautanostin, eikä ole ihan vesitiivis...

Muuten tuohon rakenteeseen mennäkseni tekisin terassin koko sivuseinän matkalle. Alapäähän saranointi ja vaikka parilla venevinssillä nostaa pystyyn kuljetuksen ajaksi.
 
Omassa käytössä siirrossa muodustuvan pölyn huomioiminen on melko lailla sivuseikka. Voi olla että yksi-kaksi siirtoa elinaikanani. Mutta kohtuullisen vaivaton siirto-optio on oltava.
Joo, ja akselisto renkaineen jää kokonaan seinien alle. Eli hyödynnetään koko leveys.
 
V361 sanoi:
Sitte rakolattia lankusta, jollet erillistä septitankkia tee tai johda saunavesiä putkella kauemmas jolloin tietysti tarvii olla levylattia..
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos talvella aikoo saunoa, niin rakolattia ei toimi. Kylmä tulloo, kun löylyä heittäessä pyöräyttää ilman ympäri ja pakkasilmaa mukaan lattialta. Eristämätön lattiakin on paljon lämpimämpi. Yhdessä rakolattiasaunassa aikoinaan myöhään syksyllä ja talvella saunottiin. Matot piti lattialle laittaa, muuten ei lämpö piisannut.
 
LPR sanoi:
Jos talvella aikoo saunoa, niin rakolattia ei toimi. Kylmä tulloo, kun löylyä heittäessä pyöräyttää ilman ympäri ja pakkasilmaa mukaan lattialta. Eristämätön lattiakin on paljon lämpimämpi. Yhdessä rakolattiasaunassa aikoinaan myöhään syksyllä ja talvella saunottiin. Matot piti lattialle laittaa, muuten ei lämpö piisannut.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämähän on tosi, itekkin huomasin eräässä rakolattiasaunassa talvella...mutta kesällä siellä sai tosi hyvät "hapekkaat" löylyt, eli saunassa pystyi olemaan vaikka kuinka ja kauan...
 
jusape sanoi:
Jos ite tekisin, lattia höylätystä laudasta pienin ilmarakosin ......
Klikkaa laajentaaksesi...
Rakolattia on kyllä ihan vihoviimeinen mitä kannattaa saunaan laittaa vaikka visuaalisesti kiehtoo myös ilmanvaihdon kannalta. Paree pontatusta lankusta tehdä ja kaato rännille sopevasti tippanokalla hoitaen sen ilmanvaihdon sitten toisin. Kestää paljon paremmin aikaa kuin rakolattia. Rakolattian ongelma kun on ettei lattiamateriaali pääse koskaan oikeasti kuivumaan kunnolla kun alta pääsee kosteus nousemaan.

Lämpö kyllä saunassa pysyy vaikka rakolattia olisikin. Jollei niin jotain muuta on ratkaisuissa pielessä. Nouseehan lämpö ylöspäin kevyempänä ja jos alalaude ei ole samalla korkeudella kuin kiukaan yläosa niin varmasti kylmä tulee. Saunassahan alalaude tulisi olla vähintään yhtä korkealla kuin mihin kiuas yltää, mieluusti ylempänä.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta tuosta saunahommasta muuten sitten, vesien kanssahan ei tartte juuri sen kummemmin alkaa edes ihmettelemään kunhan ei vie kovin lähelle vesistöä. Vähäiset pesuvedet kun saa laskea ihan nurmikolle. Toki voi olla syytä olla jonkinlainen säiliö piiloon mistä sitten sopevaan paikkaan laskee vedet maahan imeytystä varten.

Kiukaan kivien päälle on syytä laittaa metalliverkko pitämään kivet siellä kiukaassa. Ei tarvitse kummoinen heitto olla niin päälimmäiset kivet lähtevät kiukaalta.

Saunasatu on kattoeristeeksi riittävä sekä kustannustehokas sisäpuolelle kattomateriaalin alle ja toki välikatolla kannattaa huolehtia riittävästi tuuletuksesta.
 
Puuha sanoi:
Rakolattian ongelma kun on ettei lattiamateriaali pääse koskaan oikeasti kuivumaan kunnolla kun alta pääsee kosteus nousemaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Riippuu rakenteesta. Jos siellä on 30-50 sentin ilmatila alla, varmasti kuivuu. Erään saunan rakolattia on tehty syrjälleen asetetuista kakkosnelosista, on ne siellä vuodesta -85 kestäneet. Tosin tekijä teki lattian ajatuksen kanssa eikä vaan husertanut. Niskaset on 4x6 höylättyä, jossa yläpinta on höylätty loivan harjakaton muotoon ja alareunaan on ajettu sirkkelillä "tippanokka" eli alareunaan molemmilla puolille ajettu sirkkellillä pieni ura jonka terävä reuna toimii tippanokkana. Samoin lattialankut on höylätty, yläpinta on kyl tasanen, yläreunat pyöristetty muistaaksen r5, alareunoihin on ajettu samanlaiset tippanokat molemmille sivuille. Lankut asennettu valeeseen mitoitusta varten, sitten laitettu hetkeks 90 asteen lämpöön (teki itse sellaisen putkijutskan vanhasta isosta ilmastointitorvesta johon mahtui joku parikytä lankkua kerrallaan, tehty ihan puutavaran konekuivausta varten kun tarvitsee oman metsän puista tehtyjä lankkuja kuivata huonekalukuivaksi) ja kun sieltä lankku kuumana ulos, altaaseen jossa on ohennettua tervaa. Kuuma lankku jäähtyessään imee sisuksiisna ohutta tervaa ihan huolella. SItten ritilän päälle kuivumaan, pensselillä uusi tervakerros muutaman päivän päästä. Asennuksen aikana reiulsti tervaa joka liitoksen väliin. Huoltona lattian reilu tervaus kerran vuodessa, myös kannatinvasat tervataan. Tolla hoidolla se ei kyllä lahoa ihan ensimmäisen sadan vuoden aikana....
Kyseessä on kundin itse tekemä käsin omista tukeista veistetty savusauna, pohjan kaivoi lapiolla ja ajoi siihen talvella kelkkareellä 10 mottia sellasta 30-50 mm kivee imeytyskentäksi, lattiavasat noin 50 senttiä ylempänä kun tää kivipinta. Seinänvierustojen kasvusto pidetään kurissa että ilma varmasti kiertää siellä alla.
 
V361 sanoi:
Riippuu rakenteesta. Jos siellä on 30-50 sentin ilmatila alla, varmasti kuivuu. Erään saunan rakolattia on tehty syrjälleen asetetuista kakkosnelosista, on ne siellä vuodesta -85 kestäneet. Tosin tekijä teki lattian ajatuksen kanssa eikä vaan husertanut. Niskaset on 4x6 höylättyä, jossa yläpinta on höylätty loivan harjakaton muotoon ja alareunaan on ajettu sirkkelillä "tippanokka" eli alareunaan molemmilla puolille ajettu sirkkellillä pieni ura jonka terävä reuna toimii tippanokkana. Samoin lattialankut on höylätty, yläpinta on kyl tasanen, yläreunat pyöristetty muistaaksen r5, alareunoihin on ajettu samanlaiset tippanokat molemmille sivuille. Lankut asennettu valeeseen mitoitusta varten, sitten laitettu hetkeks 90 asteen lämpöön (teki itse sellaisen putkijutskan vanhasta isosta ilmastointitorvesta johon mahtui joku parikytä lankkua kerrallaan, tehty ihan puutavaran konekuivausta varten kun tarvitsee oman metsän puista tehtyjä lankkuja kuivata huonekalukuivaksi) ja kun sieltä lankku kuumana ulos, altaaseen jossa on ohennettua tervaa. Kuuma lankku jäähtyessään imee sisuksiisna ohutta tervaa ihan huolella. SItten ritilän päälle kuivumaan, pensselillä uusi tervakerros muutaman päivän päästä. Asennuksen aikana reiulsti tervaa joka liitoksen väliin. Huoltona lattian reilu tervaus kerran vuodessa, myös kannatinvasat tervataan. Tolla hoidolla se ei kyllä lahoa ihan ensimmäisen sadan vuoden aikana....
Kyseessä on kundin itse tekemä käsin omista tukeista veistetty savusauna, pohjan kaivoi lapiolla ja ajoi siihen talvella kelkkareellä 10 mottia sellasta 30-50 mm kivee imeytyskentäksi, lattiavasat noin 50 senttiä ylempänä kun tää kivipinta. Seinänvierustojen kasvusto pidetään kurissa että ilma varmasti kiertää siellä alla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hankala siirrettävä tuo kymmenen kuutiota kiviä saunan mukana. :paniikki:
 
Aattelen niin, että mitä ei kosteudelta pysty 100% suojamaan, tehdään mahdollisimman ilmavaksi ja nopeasti kuivuvaksi. Ikuista ei tarvi tehä eikä sellaista joka vaatii alinomaista huolenpitoa. Lisäksi kustannustehokas ja rakenteellisesti yksinkertainen, eri osat (kuten esim lattia) helposti kunnostettavissa olevia.
Vanerilattia kiehtoo sen takia että kahdella levyllä saisi melko helposti kaadon ja jonkintapaisen viemäröinnin keskelle. Seinänvieret vielä avoimiksi että jää mahdollisimman vähän kosteutta pitäviä liitoksia.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Rekisteröidy

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös