Emäspuikolla hitsaus

Yleisajattelija

Kansalainen
Tein uuden ketjun, kun emäspuikolla hitsaus on aivan eri asia kuin rutiilipuikolla hitsaaminen.

Kunnostelin vanhan kiertoilmauunin emäspuikkojen (Esab OK48.00) hitsauspuikkojen kuivamiskokeilua varten. Tuossa uunissa on vielä vain 250 asteen termostaatti, joten ensimmäinen kuivauskokeilu muutamalla 3.25mm puikolla piti tehdä 100 astetta liian alhaisella lämmöllä. Uusi 400 asteen termostaatti on kyllä tulossa Kiinasta. Parin tunnin kuivauksella 250 asteessa oli ihmeitä tekevä vaikutus hitsauksen laatuun. Sytytyksessä en huomannut eroa kuivaamattamaan puikkoon verrattuna. Kuivattu emäspuikko palaa kuitenkin huomattavasti nopeammin ja räiskeitä tulee vähemmän. Ratkaiseva ero näkyy vasta kuonan hakkaamisen jälkeen, palko on aivan eri näköinen kuin kuivaamattomalla puikolla ja jälki on nyt sellaista kuin pitää.

Kokeeksi tein parinkymmenen neliösentin täytön 6mm levynpalaan. Täyttö on kuivallakin puikolla tarkkaa touhua, mutta palko muodostuu huomattavasti tasaisemmaksi eikä kuonasulkeumia tule ollenkaan. Myös valokaari on huomattavasti vakaampi ja tasainen valo mahdollistaa paremman näkyvyyden viereiseen palkoon. Myös viereisen palon sulaminen on huomattavasti tasaisempaa. Parin millin täyttö onnistui kertalaakista, kuivaamattomilla puikoilla tuota olisi pitänyt paikkailla puolenkymmentä kertaa,

Puikot on säilytetty huoneenlämmössä eivätkä ne ole kastuneet missään vaiheessa. Paketti on myös avattu muovikääröstä vain pari viikkoa sitten, joten tuon kuivempia ne eivät voi olla ilman eriilistä kuivausta.

Muoks: Eräs ihmeellinen lisähuomio on se, ettei kuivatun puikon jämä enää kuumene punahehkuun. Tämä kertoo siitä, että sähköisessä johtavuudessa valokaaren osuus ylimenovastuksesta on suurempi kuivatullla puikolla.
 
Viimeksi muokattu:
Kai tämäkin "metallurginen kokeilu" kuuluu tähän ketjuun:



Kyllä maailmassa on monta ihmeellistä asiaa!

Muoks: Tuolla on mitattu oikein tieteellisesti kuparin käyttö valuraudan hitsauksen lisäaineena ja näyttäisi toimivan varsin kohtuullisesti:

 
Viimeksi muokattu:
Tuolla Wes hitsaa heinäkärrin aisaa. Käyttää ihmeellistä pyöritysliikettä vetäessään saumaa. Onko tuo oikea tekniikka? (12.25 kohdalla)

 
Viimeksi muokattu:
Ei tuo ihan pahimmasta päästä ole. Jos aikoo levittää hitsiä, niin jonkinlaista liikettähän siinä pitää tehdä. Oleellista on, ettei kuonaa karkaisi hitsin edelle ja jäisi sulkeumaksi hitsiin. Riittävällä virralla kuonasulkeumien riski kyllä vähenee.

Parempi olisi hitsata alapienat useammalla palolla, jos tarvitsee kookkaampaa hitsiä.
 
Ei tuo ihan pahimmasta päästä ole. Jos aikoo levittää hitsiä, niin jonkinlaista liikettähän siinä pitää tehdä. Oleellista on, ettei kuonaa karkaisi hitsin edelle ja jäisi sulkeumaksi hitsiin. Riittävällä virralla kuonasulkeumien riski kyllä vähenee.

Parempi olisi hitsata alapienat useammalla palolla, jos tarvitsee kookkaampaa hitsiä.
On on menossa rankakärrin ehjäys, joten kokeilin tuota "pyöritystekniikkaa" vaaka-pienahitsaukseen (onkohan tuo oikea termi, toinen levy on levy siis pystyssa ja hitsataan vaakasuutainen alakulma). Etuna on parempi esilämmitys, mutta kuonanpoisto ei onnistu muuten kuin työntämällä. Normaalissa U-liikkeessä on ongelmana epämuotoisen uran pohjan sulatus, jota on vaikea hallita jos/kun puikon asento muuttuu sauman edetessä.

Emäspuikkojen uunitus on kyllä enemmän kun sata jänistä, hitsattavuudessa ei ole eroa mutta saumassa sitäkin enemmän.

Edellinen hitsari tässä rankakärryssä on ollut kyllä erikoinen seppä, kun hitsisaumasta on kiinni ehkä 20%.....
 
Mulle sattui jäämään nurkkiin muutama kilo 2mm rutiilipuikkoja ja yritin niitä hitsata invertterillä kaikilla eri asetuksilla sekä AC että DC mutta ei niillä saumaa saanut minkäännököstö, sitten kokeiltiin kaverin 99€ muuntajalla ja en muista eläissäni että niin helppoa olisi ollut hitsaminen! Ihan itsestään tuli nättiä jälkeä, sitä en tiedä tarttuko raudat mutta ero oli merkittävä.
 
Mulle sattui jäämään nurkkiin muutama kilo 2mm rutiilipuikkoja ja yritin niitä hitsata invertterillä kaikilla eri asetuksilla sekä AC että DC mutta ei niillä saumaa saanut minkäännököstö, sitten kokeiltiin kaverin 99€ muuntajalla ja en muista eläissäni että niin helppoa olisi ollut hitsaminen! Ihan itsestään tuli nättiä jälkeä, sitä en tiedä tarttuko raudat mutta ero oli merkittävä.
Kokeilitko vaihtaa napaisuutta?
 
Joo, rutiilipuikoilla vaihtelee tuo suositeltu napaisuus, joissakin puikkoon miinus. paketissa yleensä kerrottu muodossa DC -/+.
En tiedä sitten miten iso vaikutus on.
Kuulemma ohuita peltejä hitsatessa kannattaa laittaa miinus puikkoon, lämmittäis peltiä vähenmän ja puikkoa enemmän? En oo vielä niin paljon kokeillu että vois sanoa toimiiko paremmin
 
Saman huomannut joskus, että 70 luvun Valovirta muuntajalla oli hyvä hitsata noilla ok 46. Mutta tän päivän invertterillä palaa paljon huonommin.
 

Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.

Luo käyttäjätili

Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.

Kirjaudu sisään

Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.

Takaisin
Ylös