Sähkön hinta ja sivukulut.

[topik]

Kyllä se raha ohjaa kaikkea.

 

[Juh44]

Viimeisen 25v aikana on suljettu aivan tajuton määrä lauhdevoimaa ja yhdistettyä sähkön ja kaukolämmöntuotantoa...

 

[iso.kunkku]

Sairaita hintoja ne heittelee taas hatustaan. Eipä tuota voi oikeen millään perustella ku sähkönmyyjien voittojen maksimoinnilla.

Onneks ei ole sähköautoa tai sähkölämmitystä

 

[Juh44]

Sairaita hintoja ne heittelee taas hatustaan. Eipä tuota voi oikeen millään perustella ku sähkönmyyjien voittojen maksimoinnilla.

Onneks ei ole sähköautoa tai sähkölämmitystä

Kysynnän ja tarjonnan laki...

 

[topik]

Hinta muodostuu pitkälti siitä mitä siitä maksetaan, ja millä siitä sähköstä luovutaan. Sähkön tuottaja ei suoraan sitä määritä markkinat sen määrittää.

 

[sakkuli]

päivällä näyttää maksavan paljon, mut ei toi yölläkää iha ilmasta oo
no, ei väliä, muutama kalliimpi hetki kaada mailmaa, kyl sitä kohta taas on halpoja hetkiä että naatiskellaan niistä sitte.

 

[V361]

Kyllähän se niin on että ropeliroopet ja panelipaavot pistää sähkön talvihinnan korkeelle ja nostaa muutenkin sähkön hintaa ylöspäin, koska nopeasti käyttöön otettavaa säätövoimaa tarvitaan joka tapauksessa ja sen rakentaminen ylläpitoineen ei oo halpaa.
Yksikään ropeli- tai panelivirma ei oo ilmoitanut että tekevät säätövoiman, vetyjutut ovat muuhun käyttöön tällä hetkellä suunniteltuja, vaikka se olisi helpoin sähkön varastointimuoto, ei tarvittaisi akkurakentamista ympäristöhaittoineen.

 

[Juh44]

Kyllähän se niin on että ropeliroopet ja panelipaavot pistää sähkön talvihinnan korkeelle ja nostaa muutenkin sähkön hintaa ylöspäin, koska nopeasti käyttöön otettavaa säätövoimaa tarvitaan joka tapauksessa ja sen rakentaminen ylläpitoineen ei oo halpaa.
Yksikään ropeli- tai panelivirma ei oo ilmoitanut että tekevät säätövoiman, vetyjutut ovat muuhun käyttöön tällä hetkellä suunniteltuja, vaikka se olisi helpoin sähkön varastointimuoto, ei tarvittaisi akkurakentamista ympäristöhaittoineen.

Pumppuvoimala olisi se paras varastokeino.

 

[V361]

Pumppuvoimala olisi se paras varastokeino.

Ympäristövaikutukset on haitta, muuten kyllä..

 

[tommi]

Käytännössä huonompi sähkön omavaraisuus ollut +30 vuotta sitten:

Al yhteenveto

1990-luvulla Suomen sähköntuotannon omavaraisuusaste vaihteli, mutta oli pääosin korkea, ja nettotuonnin osuus kokonaiskulutuksesta jäi yleensä matalaksi, usein noin 2–10 prosentin välille.
Tässä keskeisiä huomioita 1990-luvun sähköomavaraisuudesta:
Tuonnin rooli: Suomi hyödynsi 1990-luvulla edullista tuontisähköä erityisesti Venäjältä (entinen Neuvostoliitto) sekä Pohjoismaista.
Omavaraisuusaste: Vaikka sähköä tuotiin, suurin osa kulutuksesta katettiin kotimaisella tuotannolla. Esimerkiksi 1990-luvun puolivälissä ja lopussa nettotuonti vaihteli eri vuosina, mutta omavaraisuus oli vahva.
Kehitys: 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa sähkön nettotuonnilla katettiin kulutuksesta enää noin 2 prosenttia vuosittain, mikä tarkoittaa erittäin korkeaa (n. 98 %) omavaraisuusastetta kyseisinä vuosina.

Suomen sähköntuotannon omavaraisuus on kasvanut merkittävästi 2020-luvulla, ja maa on muuttunut lähes täysin omavaraiseksi sähkön suhteen, kiitos erityisesti tuulivoiman nopean rakentamisen ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalan valmistumisen.
Sähkön omavaraisuusaste (kotimainen tuotanto vs. kulutus):
2023: Kotimaisella tuotannolla katettiin lähes 98 % Suomen sähkön kulutuksesta.
2024: Tuotanto jatkui korkeana, ja kotimainen tuotanto kattoi noin 96 % tarpeesta (nettotuonnin osuus oli hyvin pieni).
2020-luvun alku (2020–2022): Omavaraisuusaste oli alhaisempi (noin 80–90 % tasolla), mutta kasvoi jyrkästi vuosikymmenen puoliväliä kohti.
Keskeiset huomiot 2020-luvulta:
Tuulivoiman kasvu: Tuulivoima on ohittanut vesivoiman ja on noussut yhdeksi suurimmista tuotantomuodoista (n. 25 % tuotannosta vuonna 2024).
Ydinvoima: Suurin yksittäinen tuotantomuoto, jonka osuus on noin 39–42 %.
Fossiilittomuus: Vuonna 2024 peräti 95 % sähkön tuotannosta oli fossiilitonta.
Nettoviejä: Suomi on muuttunut sähkön nettotuojasta nettoviejäksi, mikä tarkoittaa, että vuositasolla tuotamme enemmän kuin kulutamme, vaikka lyhytaikaista tuontia rajasiirtoyhteyksien kautta tapahtuukin.

 

[Puuha]

Eli ressittömämpää on elää pörssisähkössä tietämättä miksi hinta muodostuu kunhan vaan maksaa laskun mitä ei voi ennakoida etukäteen kulutuksen mukaan.

En tiedä miksi aiheuttaa ressiä kun vuositasolla säästöä tulee +300euroa+korkotuotot.

Seku lasketin tekoälylle 4 vuoden pörssisähkön kustannukset ja paljonko on tuottoa tullut sijoittamalla. Noin 5 minuuttia raksutti (muuttujia oli vähän enemmän samassa kyselyssä) keskihinnaksi sai 7,05c/kWh sisältäen marginaalin ja vuotuinen pääoman kasvu on 12,8% sähkölaskuihin varattavasta kuukausittaisesta pääomasta ja kokonaistuotto tälle ajalle on yli 50%. Ja kyllä, näin 4 vuodessa omaisuutta on varattuna tämän sähkölaskuihin lähes koko vuodeksi verot huomioituna vaikken lisäisi pääomaa yhtään.

Anekdoottina 2024 vuonna tammikuun sähkönhinta oli lähes yhtä korkea kuin kuluvan vuoden tammikuu. Eroa oli toteutuneen hinnan osalta +0,35c/kWh kuluvaan vuoteen.

 

[tommi]

Eiköhän sähkön hinnan ole käytännössä pitänyt ennen tasaisena tuonti ryssälästä ja Ruotsista kiinteillä hinnoilla, vaikka omaa tuotantoa ei ole ollut silloinkaan huippukulutusaikohin?

 

[Puuha]

Kerro tuo naapurin 3-vuotiaalle sähkökiukaalle.

Liekkö kivien ladonnalla jotain merkitystä kestoon? Tai näin kiukaiden ohjekirjoissa kerrotaa.

Just heivasin ulos 35 vuotta vanhan hetivalmiin Harvian kiukaan. En siksi että olisi sähköosiltaan rikki vaan varaosien saanti on hankalaa jo. Kannen osien kanssa oli saatavuus ongelmaa ilmeisesti niiden valmistuksen loputtua.

 

[Puuha]

Eiköhän sähkön hinnan ole käytännössä pitänyt ennen tasaisena tuonti ryssälästä ja Ruotsista kiinteillä hinnoilla, vaikka omaa tuotantoa ei ole ollut silloinkaan huippukulutusaikohin?

Ei pörssisähkö ole koskaan ollut tasaista. Aina on ollut heittelyä. Joskus isompaa joskus tasaisempaa.

 

[Puuha]

Viimeisen 25v aikana on suljettu aivan tajuton määrä lauhdevoimaa ja yhdistettyä sähkön ja kaukolämmöntuotantoa...

Sulku perustuu poliittisiin päätöksiin joilla mm turpeesta tehtiin kannattamatonta chp laitoksille, eikä näin laitteiston ylläpitoa kannattanut tehdä muutos töiden ollessa kohtuuttomat.

 

[Juh44]

Liekkö kivien ladonnalla jotain merkitystä kestoon? Tai näin kiukaiden ohjekirjoissa kerrotaa.

Just heivasin ulos 35 vuotta vanhan hetivalmiin Harvian kiukaan. En siksi että olisi sähköosiltaan rikki vaan varaosien saanti on hankalaa jo. Kannen osien kanssa oli saatavuus ongelmaa ilmeisesti niiden valmistuksen loputtua.

On varmasti ja käytön määrällä myös.
Mun pointti oli lähinnä se että ei se vastuskaan ole ikuinen.
Myös lattialämmitys kaapeleita menee sököksi. (Joo useimmiten asennusvirhe)

 

[tommi]

Ei pörssisähkö ole koskaan ollut tasaista. Aina on ollut heittelyä. Joskus isompaa joskus tasaisempaa.

1998 Suomi liittynyt pörssiin https://fi.wikipedia.org/wiki/Nord_Pool. Al näköjään koodattu pitämään huonona muuta kuin pörssisysteemiä:

AI-yhteenveto



Ennen sähkömarkkinoiden vapautumista ja sähköpörssin (Nord Pool) tuloa 1990-luvun puolivälissä Suomen sähkömarkkinat olivat hyvin erilaiset. Sähkökauppa perustui pitkälti alueelliseen monopoliin, kiinteisiin hintoihin ja vahvaan julkiseen omistukseen.
Tässä keskeiset erot sähkön myynnissä ennen vuotta 1995:

• Paikalliset monopolit: Sähkönmyynti ja -jakelu olivat usein saman paikallisen sähkölaitoksen tai kunnallisen yhtiön vastuulla. Kuluttaja ei voinut kilpailuttaa sähkösopimustaan, vaan sähkö ostettiin aina siltä yhtiöltä, jonka jakelualueella asui.
• Kuntaomisteiset yhtiöt: Valtaosa sähkölaitoksista oli kuntien omistuksessa.
• Hintasääntely: Sähkön hinta ei määräytynyt kysynnän ja tarjonnan mukaan, vaan paikalliset sähkölaitokset määrittivät hinnat, joita viranomaiset usein säännöstelivät. Hinnat olivat kiinteitä, eivätkä ne vaihdelleet tunneittain.
• Suoramyynti: Tuottajat (kuten Imatran Voima Oy) myivät sähkön suoraan suurasiakkaille (teollisuus) tai paikallisille sähkölaitoksille, jotka jakelivat sen edelleen kotitalouksille.
• Ei kilpailua: Kuluttajilla ei ollut valinnanvaraa, ja sähkösopimuksen vaihtaminen oli mahdotonta.

 

[tommi]

...vai johtuiko kysymyksen asettelusta:

AI-yhteenveto



1990-luvulla sähkön hinta yksityiskäytössä oli suhteessa tuloihin huomattavasti edullisempaa ja vakaampaa kuin 2020-luvun energiakriisin aikana, ja hinta laski reaalisesti 90-luvun kuluessa
. Sähkömarkkinoiden vapautuminen (sähkömarkkinalaki 1995) alkoi 1990-luvun puolivälissä, mikä loi pohjan nykyiselle, usein ailahtelevammalle hinnoittelulle, mutta tuolloin sähkö oli pitkään halpaa.
Tässä keskeiset havainnot 1990-luvun sähkön hinnasta suhteessa tuloihin:

• Edullinen hintataso: 1990-luvun puolivälissä, kun sähkömarkkinat avautuivat, sähkön hinta oli kuluttajille edullista.
• Hinnan kehitys: Sähkön hinta pienkäyttäjille laski 90-luvun aikana, esimerkiksi vuonna 1994 tapahtuneiden muutosten myötä hinnat laskivat edelleen.
• Tulotaso vs. Sähkön hinta: Vaikka 1990-luvun alku oli Suomessa syvän laman aikaa, sähkön hinnan osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista oli maltillinen verrattuna nykypäivän (2020-luvun) huippuhintoihin.
• Siirto ja energia erilleen: 1990-luvun puolivälissä alkoi muutos, jossa sähkön siirto ja myynti erotettiin toisistaan, mikä selkeytti hinnoittelua, mutta piti sähkön kokonaishinnan kohtuullisena.

 

[Puuha]

On varmasti ja käytön määrällä myös.
Mun pointti oli lähinnä se että ei se vastuskaan ole ikuinen.
Myös lattialämmitys kaapeleita menee sököksi. (Joo useimmiten asennusvirhe)

Älä nyt käy höpäjäämään. Ei ikuinen ole, muttei se hajoa tuosta nuin vaan itsekseen, se vaatii aina ulkopuolisen syyn. Vastusten takuut kun ovat 15-30 vuotta valmistusvirheiden osalta. Lattialämmityskaapeli rikkoutuu 99% asennusvirheen vuoksi.

 

[LPR]

Sähkön hinnan piti halventua ja tasaantua, kun Aurora Line valmistui. P...nmarjat, päinvastoin kävi.