Vostok-rannekello

[borg]

80-/90-lukujen taitteessa Tukholmassa joku tyyppi kaupitteli neukkurannekelloa, merkkiä Vostok. Pitihän se sitten ostaa, kun se sopi mainiosti ladakuskin ranteeseen. Kello on varmaan jossakin kotipaikalla nykyään tai sitten olen sen tyystin hukannut. Se oli aika liki tämän näköinen:



Noita vostokkeja näkyy olevan etenkin nyt neukkulan hajoamisen jälkeen valmistettu vaikka minkä näköisellä kellotaululla, mutta tuo minun oli ihan USSR / CCCP-mallia. Se oli ihan kunnon malmikuorilla, painava kuin mikä. Huvittavana yksityiskohtana jäin kerran se ranteessani "kiinni" metallinpaljastimessa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Turvatarkastaja otatti pois lompakon, vyön, avaimet... jne. ja ramppasin käämin läpi edestakaisin. Ehdotin, että jospa se on tuo kello... "Ei tämä kelloihin reagoi"-sanoi kaveri. Vostokkiinpas reagoi . Kunnon hankinta, raudassa on raha tallessa!

Olen aina joskus uteliaisuuksissani katsellut Ebaysta venäläisiä kelloja, Vostokeja löytyy, samoin 24 tunnin taululla varustettuja Raketa-kelloja.

Tuollainen 24h Raketa olisi ihan mielenkiintoinen kello, jos nykyään kelloa käyttäisin. Mutta rannekello on jäänyt kymmenisen vuotta sitten pois pukeutumisestani, kännykästä kun näkee aina ajan.

 

[refy]

Mulla oli armeija-aikaan Raketa ranteessa, ja meinasi mennä Pahkajärvellä hyökkäyksen tulivalmistelu ihan ketuilleen, vaikka kellot oli juuri hetkeä ennen synkattu patteriston kanssa. Tuppasi liipotin sekoamaan, jos tuli liian äkkinäisiä liikkeitä.

Vaihdoin seuraavalla lomalla vähin äänin Leijonan tilalle, ja loppusota sujui voitokkaasti. Myöhemmin vasta aloin miettiä, olisko tuohon mokomaan valmistajan toimesta sisäänrakennettu joku häirintämekanismi?

 

[kuussatanen]

Mulla ei ole ollut neukkukelloa, mut broidi osti itselleen Murmanskista sellaisen. Se oli vähän kovan onnen vehje, vaikka pysyikin ajassa ihan hyvin.
Nimittäin velipoika työskenteli kuorma-autoilijan apumiehenä ja asettaessaan nostokouraa kiven ympärille päätti höppänä kuski vääntää vivusta ja niin rannekellosta tuli tosiaan nimensä veroinen, sillä koko tiuku painui broidin ranteen sisään. Lopetti käymästäkin.

Noh, velipoika ei kuitenkaan lekurireissujen jälkeen jäänyt käsivammaiseksi ja vak.yhtiökin suostui hankkimaan japskikellon tilalle, sillä neukkulaatua ei silloin maastamme saanut.

Käytän kyllä itsekin rannekelloa, mutta mun kellot ovat kokonaan muovikuorisia ja kukapa hallitsisi muovin kanssa räpeltelyn paremmin kuin japski.

 

[borg]

... rannekello tosiaan, huh!

 

[kuussatanen]

Jänteitä ei mennyt poikki mut hermoja meni, mut tupet säilyivät ehjinä, sillä käsi parani liki ennalleen.

Mut on perhepiirissä sattunut muitakin rannekelloturmia! Faijan ranne paloi pahasti akkuhommissa, kun Tissot kosketti yhtä aikaa Volvon runkoon ja akun plussaan.

Käyttäkää muovikelloja, hyvät masinistit!
Mulle blondi hommasi Casion, jonka näkyvät osat viisareita, lasia ja numeroita lukuunottamatta ovat mustaa muovia. Tosi siro ja kevyt, eikä ahista hikisissäkään olosuhteissa. Näkyy hyvin hämärässäkin. Omiaan vähentämään vammoja moninaisissa konehommissa.
Jutelkaa asiasta sidosryhmänne kanssa ennen synttäreitänne!

 

[borg]

Tekniikan Maailmassa oli joskus 70-80 luvuilla kuva jonkun testaajan ranteesta sen jälkeen kun kellon metalliranneke oli johdattanut elektroneja karkuteille akun navasta. Karun näköinen kuva. Jäi iäksi mieleen.

 

[kuussatanen]

Palaneita ranteita on Suomessakin useita. Samoin sormia, sillä varsinaisia sähkäreitä lukuunottamatta kansa ei yleensä tiedä, mikä riski killuttimien käyttämisessä piilee. Oli mullakin aikoinaan kihlasormus ekana työpäivänäni sähköfirmassa, mut sitten kollegat hoksivat tilanteen ja kirkastivat asian minullekin.

 

[jusape]

Mulla on ollu vuodesta -81 asti taskunauris, Leijona, 12vuotispäivänä sain.
Kaks kertaa menny "vetoakseli" poikki ja kerran lasi uusittu, tosin noin viiteentoista vuoteen ei enää ole jatkuvasti taskussa mukana ollut, aktiivikäytössä....

 

[kuussatanen]

Rannekello on yleistynyt maassamme melko vähän aikaa sitten.
Kuulemma vielä 50-luvulle tultaessa nuorukainen saattoi saada taskunauriin rippilahjaksi, mutta rannesellainen oli harvinaisuus. Kyse ei lie ollut hinnasta, vaan rannekellon ajateltiin olevan tiellä ja helposti rikkoutuva työskennellessä.
Ja tovi sitten naisen rannekello oli hiirenpillun kokoinen ja itse kello ranteessa oli käännettynä valtimon puolelle, muistatteko?

 

[jussi]

CCCP rannekelloja myytiin erään pienen Suomalaisen kalastajakylän telakalla 80- luvun loppupuolella. Liittyi kolmen ison laivan (kalatehtaan) vastakauppoihin.
Samalla myytiin kiikareita ja alumiiniveneitä.
Varsinkin veneet olivat eksoottisen oloisia. Jollen väärin muista niin niihin olisi saanut marinoidun mossen koneen.

 

[Ultimate Welder]

Talon vinttiä kolutessani löysin esihistoriallisen patterirannekellon, näyttö ilmeisesti ledeillä tms, pirun painava on, patterikin omassa kotelossa rannekkeessa.Täytyy ettiä missä lojuu ja räpsäistä kuva...