Schaeff HR26/3 ja siihen liittyvät projektit ym.

Viestiketju:
Schaeff HR26/3 ja siihen liittyvät projektit ym.

topik sanoi:
Muistampa, kun joskus muutama vuosi sitten tämä kärry valmistui ja oli jossain kuvia esillä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, joskus 09 tai niillä main tuli tehtyä. Kuvablogissa oli kuvia ja masipalstalla juttua.
Kerkesi siinä Hakin kuormaajakin olla kun erään raivaussavotan urakaksi otin. 3000 ostin ja 3200 möin. Vieläkin harmittaa kun tuli myytyä.
Tämän lavettiprojektin tiimoilta ostettujen rautojen mukana sain vireillä olevaan metsätelikärryprojektiin runkopalkkitavaraa. Sitäkin pitäsi joskus edistää. Tosin polttopuuta on nyt useamman vuoden tarpeet että ei sikäli kiirettä
 
jusape sanoi:
Monissa maatalouskärryissä on jotain 4mm levystä kantattua C-profiilia, palkkikorkeuden ollessa n.200mm.
Tosin, esim vilja tai maakuormalla, siellä on myös kippilavan runko-C palkki ja kuorma jakautuu tasaisesti koko palkkien matkalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ne ratkeaakin vasta kipatessa, jos on liian hennosta tavarasta tehty.
 
Täällä ketjussa on kehitelty aika kokeellista fysiikkaa =).
 
Joku hetki rälläköintiä taas. Leikkelin karikoiden korvakot pois.
Samoilla lämmöillä irrotin renkaat. Jostain jos saisi 180 cm pätkän 150x150x10 putkipalkkia nin elo olisi hieman helpompaa. Saisi nuo navat yhden putken päihin.

20181018_171607.jpg 20181018_174725.jpg
 
Mul olis n.3m 160x160x10 palkkia...... mut on kaukana..... ja ehkä omaakin tarvetta voi olla.... joskus....
 
Voihan hevonkikkeli. Kokeilin puntarilla että keveneekö vetolenkki siirtämällä kauhaa lavetin varaan akselin taakse. Tein saman kokeen grammapuntarilla ja laudan pätkällä, rulla renkaan tilalla, puntari vetolenkin kohdalla. vesilaseja kuormaksi, ensimmäiseen vesilasiin ikäänkuin peräpainoksi enemmän kuormaa. Akselin taakse siirtämällä lasi vetolenkin paino vähenee. Joo, kyllä se niin oli että arkijärki oli teoriaa edellä.
 
tommi sanoi:
Voihan hevonkikkeli. Kokeilin puntarilla että keveneekö vetolenkki siirtämällä kauhaa lavetin varaan akselin taakse. Tein saman kokeen grammapuntarilla ja laudan pätkällä, rulla renkaan tilalla, puntari vetolenkin kohdalla. vesilaseja kuormaksi, ensimmäiseen vesilasiin ikäänkuin peräpainoksi enemmän kuormaa. Akselin taakse siirtämällä lasi vetolenkin paino vähenee. Joo, kyllä se niin oli että arkijärki oli teoriaa edellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olenko nyt ymmärtänyt oikein?

Ajatellaan kaksi tapausta oheisen peräkärryn lastille.

rented-excavator.jpg

1.) Kauha on puomia kohottavan sylinterin varassa 1cm korkeudella kärryn pohjasta. Aisapaino mitataan.
2.) Kauha lasketaan sentin alaspäin ja sylinteristä paineet pois. Kauha makaa kärryn pohjaa vasten. Aisapaino mitataan.

Olen ymmärtänyt, että haluat kertoa, että tapauksessa 2 vetoaisa kevenee.

Ajatellaan kahta eri tavalla leikattua kappaletta.

1.) Kappale on sahattu kuvan mukaisesti. Leikkausura on merkityksettömän ohut, mutta estää voimien kulun.
jäykkä.gif


Punnitaan voimat, jotka kohdistuvat tukipisteisiin A ja B.

2.) Sahataan kappale eri tavalla.
rento.gif


Punnitaan taas tukivoimat pisteissä A ja B.

Onko kuorma 2 kevyempi pisteessä A kuin kuorma 1?
 
Ei muuta selitystä ole itse lavetin mittaukseen ole kuin painopisteen muutos taaksepäin. Johtui luultavasti kauhan korkeudesta, ja kun se laskettiin alas, puomiston painopiste siirsi kokonaisuuden painopistettä taaksepäin. Grammapuntarilla tein laudanpätkillä lisää empiirisiä tutkimuksia: Jos oikein tarkasti asettelee samanpainoiset kappaleet samalla korkeudella laudan päälle, grammamittarin lukema ei muutu.
 
Olipa niin mieltä kutkuttava asia tämä vetokoukun painotus jotta pyhäaamun ratoksi tein empiirisiä tutkimuksia.
Toistin kokeen n 20 kertaa ja aina samansuuntainen tulos n 10g tarkkuudella.

.20181021_082812.jpg 20181021_083034.jpg 20181021_083059.jpg
 
Nyt on paneuduttu aiheeseen ihan ruohonjuuri tasolla.
Kun tietää mitä on tekemässä ei tule susikappaleita niin usein.
Kahvit tuli kyllä näytölle kun kuvat näin, mutta kommenttini ei ole missään nimessä negatiivinen kun asiaa vähän miettii.
 
Juurikin meinasin edellisellä sivulla ku oli asiasta vääntöö, että mitä sitä vesilaseilla kokeilee, pitää mennä ostamaan lelukaivinkone ja painottaa sitä riittävästi, jolloin saa liki oikeilla vipusuhteilla tehtyä kokeet...
Tai toinen vaihtoehto on sitte rakentaa tällainen

Toiminnassa yllämainittu projekti...
 
No nyt aletaan olla sillä tieteenteon tasolla, jota pidän asianmukaisena.:)
 
En pysty olemaan kysymättä mikä on Tommin fysiikanopintotausta?

Borgin havaintoesitys oli hyvä..
 
Tähän voitaisiin nyt sitten seuraavaksi piirtää vapaakappalekuva, johon sijoitetaan tämä rasko jaettuna kappaleena ja yhtenä kappaleena. Tukivoimat molemmissa tapauksissa laskemalla voitaisiin päätyä hämmästyttävään tulokseen... :D
 
Väittäisin silti, että silmää ja kättä monenlaisille hommille löytyy reilusti keskimääräistä enemmän.
 
Liekkö metsämän kaivamassa, kun ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään?
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Takaisin
Ylös