radio- ohjattu minipillari

[minipillari]

Terve!
Olen seuraillut läheltä joskus 70 luvun alussa 4-kanavaisen ( ehkä futaba) radio- ohjaimen asennusta ja sitten lentokoneen lentoa. Olin alle 10v, kone oli punainen ja siinä oli 6.5 kuution O.S. Siinäpä kaikki mitä muistan.
Nyt, hiukan vanhempana tuli yhtäkkiä tarve ohjata radiolla 4 kpl luistikaraventtiiliä. lisäksi jos radioissa toimintoja on, voisi soveltaa jonkunlaisa hätä- seissiä sekä esim. työvaloja.
Kyseessä on ilman kuljettajan paikkaa oleva ( tuleva) 1X1.5 metrin kengänjäljellä varustettu pieni telakone. Hidas, mutta voimakas. Toimintoja tulee 4 kpl, oik. tela, vas. tela, puomin nosto sekä kauha. Jokaiselle on pienikarainen propoventtiili. rakennan venttiilien päähän lineaarisen työntö/ veto- tangon josta oletettu servo sitten säätelee. tarvittava isku on plus/miinus 2.8 milliä. Olen tavaillut prosyyreitä ym. ja havainnut että nyky- servoissa voima riittää tuohon todella ruhtinaallisesti. haluan nimenomaan mekaanisen ohjauksen venttiileille, syitä on monia, mm. venttiilivahvistimien poissaolo, 24 voltin jännitteen mahdoton saanti jne.. en halua pelata sähköohjauksella. Sen sijaan istutan servot niille syntyviin asiallisiin telineisiin ja nautin nykyaikaisesta hyvästä ja tarkasta radio- ohjauksesta. Riskejä koitin arvioida ja jos joku tohtii lennättää helikopteria taikka konetta yleisönäytöksissä niin kyllä tuon etanan riskit ovat olemattomat.
Mutta tarvin hiukan apuja. taikka jos mahdollista niin vastauksia: Mitä ne muut toiminnat ovat? ymmärrän 4 propo-tikkua mutta mitä muita on esim. 6 tai 8 kanavaisessa radiossa? Missä ne säätimet ovat? Mitä merkkejä voisi suositella tällaiseen hiukan säällekin alttiina olevalle hommalle? Onko olemassa vesitiiviitä mutta edullisia servoja?
Millaiset laitteet noin yleensä käyvät ristiin? ( vastaanottimet, servot jne..) Voiko vastaanotin ja servot toimia koneen 12 voltin virralla? Ovatko vivut lepoasennossa keskittävät?
Tiedän että vipujen ja servojen keskinäistä suhdetta ja liikemäärää voi nykyään ohjelmoida. Voiko semmoista tehdä, että servo osaisi hypätä aina suuntaa vaihdettaessa venttiili deadbandin yli? eli kokeilemalla löytyy ehkä puolen millin isku jossa ei tapahdu mitään. Tämä riippuu venttilin karasta mutta minulla kaikissa on tuo deadband. Näissä on ollut venttiilin karan takaisinkytkentä ja vahvistimessa on ollut se hyppy vakiona, eli sunnanvaihto nollan yli on ollut viiveetön ja tasainen ( venttiili: Rexroth 4WRE 6 + karan tyypit)
Miten pakkanen vaikuttaa systeemiin? Jos jännitettä riittää, niin voiko ulkona säilytetty vast.otin/ servot toimia? Onko nykyään enää lineaarisia servoja, joita näin 70 luvulla Graupnerin esitteessä? Tosin kääntyvällä vivullakin olevat ovat projektissani ok. Venttiilin liikutustappi on hyvin laakeroitu magneetin sisälle. hankalaa on ainaostaan tehdä 6 millin öljytiivis tangon ulos vienti. Mutta 6 millin matalakitkaisia varrentiivisteitä saa ja teen öljynpitävän poksin sille tangolle. tankoon sarana ja servon työntötanko siihen ja toisesta päästä servon vivun pienisäteisimpään reikään. luulen että liikematka ja tarvittava iskunpituus saadaan aika hyvin passattua. Silloin voimaakin on moninkarteisesti yli tarpeen. Mistä voin lukea tämän päivän arkijuttuja nykyaikaisista servo- ohjauksista? Youtuben maailmanmestari- akrobaatteja katsoessa en opi mitään!

 

[4wdman]

Mitä ite oon seurannu tota poikien radio-ohjattujen harrastusta ni vivut ovat lepoasennossa keskittäviä ja pakkanen vaan lyhentää akun toiminta-aikaa, mut jos on jatkuva ajonaikainen virransaanti ni nehän pelaa niinkauan ku lähetin toimii.

 

[Wolfman]

Useampikanavaisissa loput toiminnot ovat joko kierrettävillä nupeilla tai kytkimillä (esim. 2- tai 3-asentoisilla). Esim. lentävissä laitteissa kierrettävät nupit laskusiivekkeille yms. ja kytkin laskutelineille. Servot toimivat pääsääntöisesti ristiin eri merkeillä eli signaalit ovat samat, käyttöjännite + asennon ohjaus PWM-signaalilla. Fyysiset liittimet eroavat joidenkin merkkien kohdalla. Lähetin/vastaanotin pitää yleensä olla samaa merkkiä eikä siltikään kaikki mallit toimi ristiin.

Osassa nykylaitteista on mahdollista ohjelmoida vastaanottimeen "safemode" eli servoille tietyt asennot joihin ne menevät jos vastaanotin kadottaa signaalin, tuota käytetään esim. lentävissä laitteissa ohjaamaan servot niin että laite tulee alas mahdollisimman hitaasti ja pienillä vaurioilla.

Ohjaimessa on yleensä tikuissa lepoasento keskellä, ohjaimen mallista riippuen voi mukana tulla vaihtopaloja joilla keskitys on esim. 30% kohdalla (peruutuksella varustettu auto tms. ja "seis" tuohon 30% kohdalle) tai sitten kitka"jarru" jolla tikku ei keskitä itse.

Edit: Ai niin, radioiden hankinnassa kannattaa katsoa se taajuusalue jos haluaa noudattaa pykäliä. Jos oikein muistan niin nykysäädöksillä taajuusalueita on 3 (27Mhz, 35Mhz ja 72Mhz) joista joku (72Mhz ?) taisi olla varattu vain lentäville laitteille. Tuo kannattaa varmistaa laitteita hankkiessa vaikka eipä tuota kai kovin aktiivisesti valvota.

 

[minipillari]

Kiitoksia vastauksista. Tietoa tarvitsee lisää, kunha osaisi kysyä. radio- ohjauksen perusjutut on jotenkin tajunnassa, tuo pwm on tuttu ajatus jne. Mutta nykylaitteiston ominaisuudet, niissä olen sen 40 vuotta ( vain) jäljessä. Onhan olemassa myös varsinaisia työkone- radio- ohjauksia, hetroinikkia ja muuta merkkiä, mutta mutta.. ovat ihan saavuttamattomissa , kun tätä koneharrastusta vedetään lapsiperheen yhteisellä tilillä, niin on oppinut ajattelemaan että jos ei tässä kuussa, niin sitten ensikuussa taikka kesällä..
Miten servot? On digitaalista taikka analogista. Analogisia vahvoja on kataloogeissa noin 30-50 euron hintaisia ja digitaaliset näköjään kalliimpia. Jos olisi hyvä analogiservo, niin missä se digi-veli päihittää sen?
Ono vinkkiä, miten voisi korvata akkupaketin siellä koneen päässä. Onko laitteita jotka käytävät suoraan esim. 12v jännitettä, taikka 14v se taitaa olla kun laturi lataa.
Kun silloin 70 luvulla se lainassa oleva Graupnerin paksu kirja syöpyi näköaistin kautta aivoihin pysyvästi niin siellä taisi olla semmoisia servoja joissa oli suoraan kulkeva korvakko yläpinnassa ja se teki viivasuoraa liiketta servon päästä päähän. Semmoisia ei taida enää olla?

 

[minipillari]

Yksi kaveri sanoi että käytä auton nopeussäätimiä ja aja niillä virtaa propoihin suoraan.. ajatus hyvä, mutta.... pitäisi saada magneetteihin 0-12v tai max ehkä 15v portaattomasti, mutta virtaa vain max 1.5A, taikka virtaahan siinä säädetään, jännite nousee siinä siivellä tarpeen mukaan. Mitä olen moottorien säätimien speksejä tajunnut niin tuo jännite on niille liikaa, mutta tuo virta pelkkä pieraisu, eli ovat kovalle virralle mutta pienelle jännitteelle tehty?
venttiilit on palasina mutta vielä ehjiä. muutettavissa sekä sähkölle että mekaaniselle lineaariselle käytölle. Kun teen niihin sen säätöpuikon ja sille öljynpitävänläpiviennin niin mahdollisesti magneettia ei ole enää mahdollista kasata, eli saattaa joutua sorvaamaan/ hitsaamaan/ juottamaan että saa muutettua. Siksi vieleä viimeiset utelut että tietääkö kukaan onko laitetta joka liitettäisiin vastaanottimeen ja joka voisi hoidella tuommoista virtaa ja jännitettä? Jos semmoista ei löydy, niin frankenstein-menetelmällä alkaa syntyä propo-hybridi jota lennokin servo ohjaa..... Kun magneetin sielu poistetaan poistuu myös kevyempi keskitysjousi, mutta isommat pääjouset jäävät vielä karan päihin. Niissä isommissa ei ole esijännitystä vaan ovat tarkasti keskittäviä, eli kun venttiili on kasassa, on kara vapaa, mutta käytännössä ilman esipuristusta. magneettien jouset ovat olemassa ehkä vain pitämässä magneetin työntötappia kiini pienillä virroilla, jolloin dither saattaisi aiheuttaa irtikäyntiä ja vielä lisää sirinää / kulumista. Kun jossain testauksessa ym. tuommoista vensua ja vahvaria yhdessä ajaa pöydällä, niin aika piipitykset kujerrukset se pitää, kun karan liikkeesä pitävä värinä on tehty aika voimakkaaksi herkkyyden saamiseksi. Semmoinen dither jäisi pois jos jollain moottorisäätimellä ajaa. Mutta ei sitä tarvita, en tarvitse mitään alle 1% toistotarkkuuksia, kun oma käsi vispaa 10% kuitenkin koko ajan.
jos siellä on vielä voimia kertoilla radio- ohjaimien käytännön juttuja, niin antaa tulla. Pankaa tarinaa niinkuin opettaisitte 6 - vuotiasta tekemään radio-ohjattua laitetta ( paitsi se 6- vuotias tajuaa nopeammin)
Jos joku miettii että miksi tuo tonttu ei aja sitten niillä vahvareilla... niin homma meni niin että peruskorjauksessa poispuretun valssaimen hydraullikan sai ostaa kilohinnalla.. mutta sähköpuolen ja automaation poispuretusta tavarasta vastaava ei piruuttaankaan pannut " romutettu" merkkiä niihin vahvarikaappeihin.. perrrrr. näin ne kaapit sitten romukentällä läjässä myöhemmin. Digitaaliset vahvarit astui tilalle.

 

[Wolfman]

Akkupaketin saa korvattua vastaripäässä helposti, sopiva jännitteenalentaja väliin pudottamaan se 12-14V vastarille ja servoille sopivaksi. Halvimmillaan noita löytyy Hong Kong / Biltema yms. hyllystä autotarvikepuolelta, tupakansytytin liitännällä ja lähtöjännite valittavissa kytkimestä jollain välillä portaittain. Laadusta ei tosin ole takeita mutta ne muutamat joita olen kokeillut antoivat tasaista jännitettä eikä laturin aiheuttama häiriöhurina tullut pahemmin läpi, max. virta kannattaa tarkistaa että riittää. Vähän laadukkaammatkin ovat kohtuuhintaisia, sopivalla ulostulojännitteellä olevan löytäminen voi viedä hetken aikaa. http://www.elektrolinna.fi/kauppa/index.php?ryhma=D0156D170 Tuolta vaikka tuo SDC1220 voisi käydä, kannattaa katsoa että ainakin luvataan olevan reguloitu niin jännite voi jopa olla tasaista.