Josva
Joopati joo, jaapati jaa
- Liittynyt
- 11 Kesäkuu 2016
- Viestit
- 17,749
Tuon mitä ne persut on ketjun innoittamana avaan tällaisen jutustelun, keskityy lähinnä ihmisen henkiseen kasvuun tai kasvamattomuuteen.
Punk tuli ja sattui juurikin oikeaan aikaan 1970 luvun jälkipuoliskolle kun olin itse nuori, se oli kapinaa hallitsevia oloja- vääryyttä vastaan.
Olin kasvanut uskonnonuhrina ja ensitöikseen haistatin sille pitkät "ei ollut läpihuutojuttu" sitten kapinoin luonnon sikamaisen tuhoamisen estämiseksi"vesakkomyrkytykset". Tedit oli pahimpia koulukiusaajia ja menin aina väliin kun näin niiden touhut "sain turpiini", sitten oli tämä poliisijuttu jossa sain pistoolisankarit aisoihin "sakkoja kylläkin". Tuli lähtö armeijaan, tein mitä käskettiin mutta en alistunut älytömään simputukseen en omakohtaiseen sekä puutuin toisillekkin tehtävään "sain siitä paljon rangaistuksia" Alokas ajan jälkeen määräsivät kuitenkin aliupseeerikouluun josta kieltäydyin "suuri isoherra otti puhuteluun miksi näin" Työelämässä yrittivät sitten pakottaa kommunismiin "sanoin että pitäkää nisminne enkä saanut hyviä urakoita" En koskaan ole ollut pyrkyri enkä ehdolla mihinkään "valitsivat silti pääluottamusmieheksi" Kun työnantaja yritys meinasi kaatua mahdottomuuteensa pyysivät auttamaan "autoin minkä voin" .....
Näin jälkikäteen ajatellen Punk on kutonut juurensa syvälle elämääni, niin syvälle ettei niitä saa ikinä kitkettyä pois. Mietinkin miksi nykyaikana ei ole enää nuorisokultuureita, tai onhan noita älyvapaita elokapinallisia. Yrittiväthän ne vihreät alkutaipaleella tehdä minustakin ryhmänjohtajan, mutta kun kun kuuntelin punaisella isolla persialaisella matolla jooga asenossa ringissä istuvien punaviiniä litkivien ja ruohoa polttavien juttuja, totesin että nämä tyypit eivät elä reaalimaailmassa ja läksin pois.
Tämä on vain höpäjöintiä näin saunan lämpiämistä odotellessa, eli punk onkin ollut oikeudenmukaisuuden puolesta taistelua vaikka se oli vain musiikkia. Ei ole ollenkaan helppoa elämää ollut, on luvattu tapaa "sanoin senkus vaan joutaahan jo täältä" kun se ei hetkauttanut uhatiin tapaa vaimo - lapset. Se uhkaus kävikin jo iholle joka sai jonkin itsessäni ennen tuntemattoman pedon heräämään, no linassa istui uhkaajat enkä minä. Mutta ei kun saunaan.
Punk tuli ja sattui juurikin oikeaan aikaan 1970 luvun jälkipuoliskolle kun olin itse nuori, se oli kapinaa hallitsevia oloja- vääryyttä vastaan.
Olin kasvanut uskonnonuhrina ja ensitöikseen haistatin sille pitkät "ei ollut läpihuutojuttu" sitten kapinoin luonnon sikamaisen tuhoamisen estämiseksi"vesakkomyrkytykset". Tedit oli pahimpia koulukiusaajia ja menin aina väliin kun näin niiden touhut "sain turpiini", sitten oli tämä poliisijuttu jossa sain pistoolisankarit aisoihin "sakkoja kylläkin". Tuli lähtö armeijaan, tein mitä käskettiin mutta en alistunut älytömään simputukseen en omakohtaiseen sekä puutuin toisillekkin tehtävään "sain siitä paljon rangaistuksia" Alokas ajan jälkeen määräsivät kuitenkin aliupseeerikouluun josta kieltäydyin "suuri isoherra otti puhuteluun miksi näin" Työelämässä yrittivät sitten pakottaa kommunismiin "sanoin että pitäkää nisminne enkä saanut hyviä urakoita" En koskaan ole ollut pyrkyri enkä ehdolla mihinkään "valitsivat silti pääluottamusmieheksi" Kun työnantaja yritys meinasi kaatua mahdottomuuteensa pyysivät auttamaan "autoin minkä voin" .....
Näin jälkikäteen ajatellen Punk on kutonut juurensa syvälle elämääni, niin syvälle ettei niitä saa ikinä kitkettyä pois. Mietinkin miksi nykyaikana ei ole enää nuorisokultuureita, tai onhan noita älyvapaita elokapinallisia. Yrittiväthän ne vihreät alkutaipaleella tehdä minustakin ryhmänjohtajan, mutta kun kun kuuntelin punaisella isolla persialaisella matolla jooga asenossa ringissä istuvien punaviiniä litkivien ja ruohoa polttavien juttuja, totesin että nämä tyypit eivät elä reaalimaailmassa ja läksin pois.
Tämä on vain höpäjöintiä näin saunan lämpiämistä odotellessa, eli punk onkin ollut oikeudenmukaisuuden puolesta taistelua vaikka se oli vain musiikkia. Ei ole ollenkaan helppoa elämää ollut, on luvattu tapaa "sanoin senkus vaan joutaahan jo täältä" kun se ei hetkauttanut uhatiin tapaa vaimo - lapset. Se uhkaus kävikin jo iholle joka sai jonkin itsessäni ennen tuntemattoman pedon heräämään, no linassa istui uhkaajat enkä minä. Mutta ei kun saunaan.