Paineilmasäiliön koeponnistuspaine

[Juskaks]

Eikös virallisessa koeponnistuksessa myös mitata säiliön tilavuuden muutos ja sille olisi joku raja? Muistelisin että sukellushommissa joku kertoi että pullojen painekoe tehdään vesialtaassa ja siitä mitattaisiin se tilavuuden kasvu myös?

 

[KooJoo]

Enpä ole tuotakaan kuullut. Millähän laboratorioinstrumentilla ne mittaisivat sukelluspullojen tilavuuden kasvun? Jos nyt oletetaan että ne muutaman nanometrin pullistuvat keskeltä.

 

[JKAVS]

Kyllähän se varmasti enemmän kuin nanometrejä pullistuu, mutta koetusnesteen kokoonpuristuminen taitaa olla merkittävämpi ilmiö noilla paineilla.

 

[Jarkko]

Millähän laboratorioinstrumentilla ne mittaisivat sukelluspullojen tilavuuden kasvun?

Ei mitään hajua oikeasta tavasta, mutta jos mä mittaisin, laittaisin pullon täyteen vettä. Ilman ylipainetta. Sitten paineletku kiinni ja paine tehtäisiin ilmalla. Jos ilmaletkun irrotuksen jälkeen vesi ei enää ylläkään liittimen tasolle, tilavuus on kasvanut.

 

[jusape]

Ei mitään hajua oikeasta tavasta, mutta jos mä mittaisin, laittaisin pullon täyteen vettä. Ilman ylipainetta. Sitten paineletku kiinni ja paine tehtäisiin ilmalla. Jos ilmaletkun irrotuksen jälkeen vesi ei enää ylläkään liittimen tasolle, tilavuus on kasvanut.

Kyllähän metalli venyy myötörajaansa asti, palautuen alkuperäismittaan.
Jos myötöraja ylitetään, jää pysyvä muodonmuutos.

 

[KooJoo]

Jarkon ideaa jalostaen, jos sukelluspulloon ruuvaa kiinni mittakipon, jossa läpinäkyvä mitta-asteikko, niin siitä näkee paljonko pinta laskee eli sukelluspullo pullistuu, silloin kun koeponnistuspaine tehdään ilmalla/typellä. Veden kompressibiliteetin pystyy laskemaan yhtälöstä pois, joten jäljelle jäävä erotus on tilavuuden kasvua.

Eli mahdollista kyllä. Sitä en tiedä mittaavatko sukelluspullojen koeponnistuksessa tuon, tuntuu vähän yliampuvalta jotenkin.

 

[paska]

Ettei sitte veteen kaasun liukeneminen samalla vähän lisää veen tilavuutta?

 

[KooJoo]

Niin siinä on tuokin vielä sotkemassa.

 

[LPR]

Ja nestekin puristuu aavistuksen kokoon suuressa paineessa. Hyvin vähän kylläkin.

 

[JKAVS]

Löytyi tuollainen mittakuva kaasupullolle:

Siitä otetuilla mitoilla laskien pullon pituussuuntaan vaikuttaa 200 bar paineella yli 55 tonnin voima, mikä aiheuttaa pullon kuoreen 103 MPa jännityksen pullon pituussuuntaan. Kun pullo on terästä, se saa sen venymään pituussuunnassa yli 0,3 mm.

Pullon ympäri taas on lähes 500 MPa kehäjännitys, joka venyttää sen halkaisijaa lähes 0,5 mm suuremmaksi.

Tuo on 20 litran pullo, ja mittamuutoksilla laskien sen tilavuus kasvaisi paineesta reilun desilitran. Vesi taas on sen verran kokoonpuristuvaa, että 20 litraa 200 baarin paineessa kutistuisi lähes 2 dl.

Osa tuloksista tuntuu uskomattomilta, mutta kyllä niiden pitäisi olla oikein laskettu

 

[LPR]

Onko tuolla pohjan pyöreydellä väliä onko se ulos vai sisään päin? Onko se sisään päin vain pysyäkseen pystyssä?

 

[borg]

Kumminkin päin toimii painetta vastaan, mutta pystyssä pysymisen takia noin.

 

[LPR]

Kumminkin päin toimii painetta vastaan, mutta pystyssä pysymisen takia noin.

Mulla oli yksi vanha 30-lukuinen vetypullo, mistä meinasin lisäsäiliötä kompuraan. Siinä oli pyörä pohja ja oli n. 30 cm halkaisijaltaan. Pilkottiin se kuitenkin ja sen pätkä on nyt kaverin rautaveneessä keulabulbina. Saatiin keula-aalluon muodostusta vähän pienemmäksi. Vene on 70-luvulta, eikä rungon muoto ole ihan onnistunut. Puskee melkoisesti vettä edellän.

 

[Yleisajattelija]

Nojoo, 1,5 kertainen koeponnistuspaine siis riittänee,.