Mikähän maamoottori 1930/40 luvulta?

[paska]

Nyt pitää parikymmentä rekkalastia myydä että saa traktorin verran, voiton osuus siitä sitten mikä? vähän huonommalla viljan hinnalla neljäkymmentä.

 

[V361]

Joku oli Facebookissa olleen kuittikuvan mukaan ostanut Wicktrömin 7-8 hv mallin syyskuussa 1919 hintaan 4950 mk. Eli eri kone ja paljon aikaisemmin, mutta jotakin suuntaa-antavaa tietoa kuitenkin.

Tuota edellistä rahanarvon linkkiä käyttäen:

"Vuoden 1919 rahamäärää 4 950,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 2 323,84 euroa."

Näissä "paljonko xxx vuoden raha on nykyisin eli paljonko se härpäke nykysin maksais" tapauksissa voisi saman tien sitten kaivella kyseisen aikakauden palkkataso on.
Jos opettaja on vuonna 1910 tienannut 600 markka VUODESSA, niin verrattuna tuohon tulotasoon se moottori on maksnut melko paljon...
LAinaus.
Yle.fi sivuston historiaosuudessa on kerrottu opettajan ammatin vaiheista vuosisadan vaihteessa. Kiertokoulun opettajan palkaksi ilmoitetaan sivua kuvittavissa ilmoituksissa 300 mk/vuosi ja opetusajaksi enintään 33 viikkoa. Suurempi palkkatarjous varmasti tarkoittaa vakituisempaa ja paikallaan pysyvämpää työtä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/...ehman-laidun-ja-valmiiksi-pilkotut-polttopuut

Opettajan ei ollut hyvä liiaksi erottua ympäröivästä yhteisöstä tulojensa takia. "Nälkäinen koira paremmin haukkuu, sanottiin."http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2015/02/opettajien-edunvalvonnan-kronikka.html

Kyseessä on vuosipalkka, joka verrattuna työmiehen palkkaan oli hyvä. Markan ostovoimaa eri vuosina on tutkittu mm. Oulun numismaatikkojen sivulla. Siellä 1910 vuoden kertoimeksi on annettu 19.547 https://www.oulunnumismaatikot.fi/ostovoima.htm

Työmiehen tuntipalkka oli keskimäärin 0,39 mk. https://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN Opettajan 600 mk : 365 = 1,64 mk per päivä.

Hyväpalkkainen työnjohtaja sai 120 mk/kk "Vuosisadan vaihteessa muuttunut kilpailutilanne vaikutti Ruukin sahalla esimiestehtävissä työskennelleiden palkkaukseen. Aiempien palkkauskäytäntöjen sijaan otettiin käyttöön kuukausipalkka, jonka suuruus oli 120 markkaa" ja rikkaat Ruukin johtajat saivat jopa 400 mk vuodessa. "Ennen vuosisadan vaihetta Ruukin sahan isännöitsijöiden vuosipalkat vaihtelivat 1000 ja 1500 markan välillä.155 1900-luvun alkuun mennessä isännöitsijä Riekin palkka oli noussut 333,33 markkaan kuukaudessa156 eli 4000 mk vuodessa." Kerrotaan Lassi Honkosen pro gradu tutkielmassa 2016. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201605051643.pdf

Seminaarilehtoreiden palkat olivat aivan toista luokkaa. "Näinollen saa Ylihallitus anomusta tältä osalta mitä lämpimimmin puoltaa ja siis ehdottaa, että säädettiin 1) perheellisille semihaarinlehtoreille palkaksi 4,500: —, palkkioksi 500: — ja 5, 10 ja 15 vuoden nuhteettoman palveluksen jälkeen maksettaviksi vuotuisiksi palkkionlisiksi 1,000:---- j1,000:---- (- 1,000: — sekä täydeksi eläkkeeksi 5,000 markkaa; 2) perheettömille ja naislehtoreille palkaksi 4,000: —, palkkioksi 500: —, palkkionlisiksi edellämainittujen palvelusvuosien jälkeen 500: ----1- 500: — -f- 500: — sekä täydeksi eläkkeeksi 4,000 markkaa." Kertoo Suomen virallinen tilasto. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/95739/xkansak_a_1910-1915_1919_dig.pdf?sequence=1
LAinaus loppu

 

[masseywasharris]

Eikös joskus -70 luvulla vielä hyvälaatuisella leipävilja-ruiskuormalla melkein saanut ostettua liki uuden traktorin ?

Naapurikylän Fendt maksoi kasariluvun lopulla autokuorman ruista ja kaupasta sai vielä rahaa takaisin. Nyt kuormalla ruista saa ehkä traktoriin renkaat ja kuormakin on approx. 2x painoinen.

 

[Monttööri]

Kesällä 1935 on A. Sarin 6-7 hv maamoottori maksanut 8250 smk (OTK viikkotietoja, no 42, digiarkisto). Samana kesänä torihinnat ovat olleet ruisjauhot 3 smk/kg ja sianliha 10 smk/kg (Vaasa, no125, digiarkisto).

Eli tuo moottori on silloin maksanut saman kuin 2750 kg ruisjauhoja tai 825 kg sianlihaa.

Sattumalta juuri tuossa Vaasa-lehdessä oli tehtailija Aug. Sarinin kuolinilmoitus.

 

[Monttööri]

 

[Monttööri]

Tuottajahinta on ollut 1935 rukiille noin 2 smk/kg ja tukkukauppa on maksanut "raavaasta" noin 5 smk/kg.

Eli maanviljelijän on tarvinnut myydä 4150 kg ruista tai 1650 kg sianlihaa tukkurille tuon maksaakseen.

Noihin aikoihin (1940) ruissato on ollut noin 1250 kg/hehtaari eli tuo on silloin 3,3 hehtaarin koko sato. Tietysti tuohon pitää vielä lisätä siemenvilja, työn arvo ja kuljetuskustannukset.

Vastaavaa sikojen määrä en osaa laskea.

Mahtaako olla yhtään tolkullinen laskelma?

 

[paska]

Nyt varmaan pitää myydä 3,3 hehtaarin sato että saa ruosteisen 100 vuotta vanhan moottorin romun

 

[arajussi]

Kalan hinta näytäs kohallaan hauki ja lahna hyvähinta nykyiseen