Kenttäsirkkelillä tehdyn sahatavaran epätarkkuus?

[Maukka]

Käytän kodan rakentamisessa 2009 kenttäsirkkelillä sahattua sahatavaraa.
Lautaa, lankkua yms.
Puut olivat kyllä isoja ja pakkastakin oli riittävästi.
Oon ihmetellyt kun on suuria mittaheittoja tavarassa.
Laudatkin voi olla välille 18mm-24mm vahvuutena.
Tehtiin myös erikoisleveitä jotka oli max. 26cm.
Noissa epätarkkuun korostuu.
Runko tavara on sentin sisällä.
En kyllä tota mittaheittoa pistä kuivumisen syyksi.
Mistä vois johtua?

Mauri

 

[Ultimate Welder]

Sahurista riippuu paljon, kylän vanhemman kenttäsirkkelöitsijän tuotteet vastaavalla tavalla heitteleviä, nuorempi sahuri saa parempaa tavaraa aikaan samalla sahalla.

 

[V361]

Iso puu, puolitylsä terä ja hiukan klappia ohjurissa sekä huono paininpyörä ja hiukan ahne sahuri eli pitää liikaa vauhtia....

 

[LPR]

Paljon merkkaa myös sahan kunto. Tuommoinen liikuteltava kenttäsaha kuluu ja väljistyy paljon herkemmin kuin samanlainen kone paikalleen asennettuna. Myös koneen asettaminen kunnolla vaateriin voi joskus jäädä tekemättä.

Naapurilla on kenttäsaha, mutta sitä ei liikutella. Se on betonilaatalla kunnolla vaateriin asennettuna. Sahuutan hänellä mielellään, koska tavara on mittatarkkaa. Tuossa talolle jouduin jotain puutavaraa ostamaan vieraalta, niin puutavaraliikkeestä ostetussa isojen sahojen tuotteessakin oli jopa enemmän mittaheittoja.

 

[tommi]

Terän jännityksestä, paremminkin sen puutteesta on suurin osa homman jujussa. Terä kun ei ole oikein tikissään, ei sillä saa sahattua tasapaksua edes älyttömällä harituksella. Hyvä sahuri tarkkailee koko ajan tavaran laatua, hommaan on mittatulkkejakin, joilla saadaan katsottua kuivumisvarakin oikean suuruiseksi. Vanha terä, joka on jo paljon taottu ja sahattu, ei pidä jännitystä enää kuin uutena. Jännitys voi mennä jo muutamasta kerrasta, kun terän ajaa kuumaksi johonkin ongelmapuuhun.

 

[V361]

^ ja sit ku se alkaa lepattaan niin tavarasta tulee ihan mitä sattuu...

 

[refy]

Paininrullattomissa myös perämiehen sihdillä iso merkitys. Tulee ohuempaa jos pelkan sivu ei ole linjassa ohjurin kanssa.

 

[ihmehitsari]

Juuri tänään juttelin erään suht tuoreen sahanomistajan kanssa. Olivat ostaneet uuden kovapalaterän sahaansa vanhanpeltiterän korvikkeeksi, mutta sahaustarkkuus ei ollut ottanut luonnistuakseen. Jopa kolmen sentin heittoa parruihin. Lopulta olivat vieneet terät terähuoltoon. Siellä oli todettu tämän uudenkin terän olevan "pois oikeasta". Terien kunnostuksen jälkeen sahauksen mittatarkkuus parantui.
Kertoja tuumasi että terällä se laatu tehdään. Tähän suuntaan aattelen itsekin.

 

[Maukka]

Kyllä noi kaikki on ihan ymmärrättäviä syitä epätarkkuuteen.
Jouduin hakeen jokusen mitallisetun kakkos kuutosen.
Oli kyl noista aika mukava tehdä...
Oon aina miettinyt minkälainen rakenne on siinä vastineessa mikä määrää sahausvahvuuden?
Onko siinä jotkut lovet vai mihin se rajoittuu?

Mauri

 

[refy]

Vivusto ja kahvassa pykälät varttituuman välein ainakin meillä. Saha on vuosimallia hevosvetoinen 1930-luvulta.

 

[V361]

Kyllä noi kaikki on ihan ymmärrättäviä syitä epätarkkuuteen.
Jouduin hakeen jokusen mitallisetun kakkos kuutosen.
Oli kyl noista aika mukava tehdä...
Oon aina miettinyt minkälainen rakenne on siinä vastineessa mikä määrää sahausvahvuuden?
Onko siinä jotkut lovet vai mihin se rajoittuu?

Mauri

VAnhassa sahassa, jolla olin hommissa joskus vuonna nakkijamuusi, oli nimenomaan kaksi lovettua rautaa vastakkain, sahausvastineen vipu kulki lovirautojen välisessä hahlossa ja mihin loveen siirto/topparivipu tipautettiin, määräsi vastineen etäisyyden terälinjasta. Sahauspöydän rautoihin oli merkattu myös tärkeimmät mitat, jotta takasahuri pystyi asettamaan peräpään samalle linjalle kuin vastine oli.

 

[Trakpa]

Vanhoissa on liuku akseli

Kyllä noi kaikki on ihan ymmärrättäviä syitä epätarkkuuteen.
Jouduin hakeen jokusen mitallisetun kakkos kuutosen.
Oli kyl noista aika mukava tehdä...
Oon aina miettinyt minkälainen rakenne on siinä vastineessa mikä määrää sahausvahvuuden?
Onko siinä jotkut lovet vai mihin se rajoittuu?

Mauri

Vanhoissa on liuku akseli ja hammastettu toppari. Uusissa joku sähköinen digitaali näytöllä.

 

[tommi]

Mulla -92 Laimetti, siinä on hydraulisylinterillä vasteen siirto, ja magneetti "putki" haistelee oikean kohdan, jossa sähköventtiili pysäyttää. Kalvokytkimillä valitaan paksuudet, pari ohjelmoitavaa muistipaikkaa omille mitoille. On muuten kätevä, sillä voi pökätä vasteen puolelta tukkia oikeaan kohtaan ja paininrullalla toiselta puolen, lukita hankalan puun puristukseen hännän siirtoa varten oikeaan kohtaa, ja kiinnitykseen.