Dynamometrin tekniikan funtsailuketju

Viestiketju:
Dynamometrin tekniikan funtsailuketju

Tuosta punnuksen käytöstä tuli idea dynon kalibrointiin. Kuva kertonee enemmän ideasta. Tuossa järjestelyssä saadaan kiihdytettyä rullaa tunnetulla voimalla ja tämän perusteella asetetaan dynosoftaan oikea inertia arvo.
Toinen kalibrointi keino mitä itse käytän on pyörittää rullaa sähkömoottorilla ja taajuusmuuttajalla käyttäen momenttisäätöä. Momenttisäädössä taajuusmuuttajan asetetaan momenttiohje nopeusohjeen tilalle. Kaikissa tamuissa ei tällaista ominaisuutta ole.

IMG_4036.jpeg
 
Tuosta punnuksen käytöstä tuli idea dynon kalibrointiin. Kuva kertonee enemmän ideasta. Tuossa järjestelyssä saadaan kiihdytettyä rullaa tunnetulla voimalla ja tämän perusteella asetetaan dynosoftaan oikea inertia arvo.
Toinen kalibrointi keino mitä itse käytän on pyörittää rullaa sähkömoottorilla ja taajuusmuuttajalla käyttäen momenttisäätöä. Momenttisäädössä taajuusmuuttajan asetetaan momenttiohje nopeusohjeen tilalle. Kaikissa tamuissa ei tällaista ominaisuutta ole.

Näytä liitetiedosto 129910
Mites tuon köysipyörän kitka ja laakerihäviöt? Ja köyden elastisuus, ja se että kun punnus laskeutuu niin köyden paino muuttuu samaa tahtia punnuksen painoksi, ja rullakin siinä samalla kevenee kun köyden paino poistuu rullan massasta 😵‍💫
 
Köyden painon muutoksen sais sillä pois, että köysi jatkuis puntin alla lattiaan asti. Eli puntin laskiessa ylöpuolella köysi lisii, mutta lattialle laskee vastaava määrä köyttä pois.
 
Tuo nyöri voi olla lenkki ympäri jolloin vain sen hitaus vaikuttaa. Yläpään rissa hyvin pieni halkaisijaltaan niin siinäkin hitaus jää pieneksi.
Tosin tuon kiihdytettävän rullan, akselin, laakerien hitaus on helposti laskettavissa kun mitat tiedetään. Laakerien osalta löytynee laakerin spekseistä, muistan jollain sivustolla näin nähneeni.
 
Toimisko tuo köyden painon eliminointi niinkin, että köysi olis umpilenkki joka kiertää vaan dynon rullan ympäri.
Jaa hulppio tuossa jo sitä tais ajatella.
 
Tässä ei tarvitse rulla laakerien häviöitä ottaa huomioon koska ne huomioituu automaattisesti kun säädetään dynon softa näyttämään sitä voimaa mikä rullaan syötetään.
Köyden ja väkipyörän häviöitä voisi koittaa arvioida vetämällä köyttä vaikka kala vaalla. Arvoin että jos paino olisi vaikka 20kg häviöt voisi olla joitakin prosentteja.
Toisekseen tällaisessa ajoneuvodynossa ei koskaan ole absoluuttinen mittaustarkkuus täydellinen edes kaupallisten dynottajien dynoissa vaan tulokset on laitteistokohtaisia.
Esimerkiksi ilmanpaine, lämpötila ja kosteus vaikuttaa moottorin tehoihinn niin paljon että samalla dynolla tehtyjen vetojen välillä pitää tuloksiin lisätä sääkorjauskertoimet jos halutaan tarkkuutta parantaa.
Mulle ei ole tulossa sääkorjausta ainakaan lähiaikoina ja absoluttisella tarkkuudella ei ole kovin suurta merkitysä kunhan olisi edes sinnepäin ja sekin lähinnä sen takia ettei joudu naurunsalaiseksi kun esittelen lukuja youtube videoilla.
 
Tässä ei tarvitse rulla laakerien häviöitä otetaan huomioon, koska ei huomioituu kun dynon softa näyttämään sitä voimaa mikä rullaan syötetään.
Köyden ja väkipyörän häviöitä voisi koittaa arvioida vetämällä vaikka kala vaalla. Arvoin jos paino olisi vaikka 20kg häviöt voisi olla niin prosentteja.
Toisekseen vaanssa ajoneuvodynossa ei koskaan absoluuttinen mittaustar täydellinen edes kaupallisten dynottajien dynoissa tulokset on laitteistokohtaisia.
Esimerkiksi ilmanpaine, lämpötila ja kosteus vaikuttaa moottorin tehoihin niin paljon samalla dynolla tehtyjen vetojen välillä pitää tuloksin lisätä sääkorjauskertoimet jos halutaan tarkkuutta parantaa.
Mulle ei ole tulossakorjausta ainakaaniseksi lähitulevaisuudessa absolutisella tarkkuudella ei ole kovin suurta merkitystä kunhan olisi edes sinnipäin ja sekin sen takia joudun naurunsala kun esittelen lukuja youtube video.

mun dynossa on dynon sisäistenhäviöiden korjaus mutta en oo mitää arvoja sille antanut. enemän vaikuttaa ajoneuvon omat inertiat joita on vaikea itte selvittää jos dynossa ei oo niille mittaus mahollisuutta, mun dynossa on. kannattaa laittaa säätilan korjaus ni pysyy talvella mitattu teho ja kesällä mitattu teho vertailukelpoisena ellei sitte mittaa sisällä vakiolämpötilassa. omassa dynossa vuoden aikana säätilojen mukaa korjauskerroin muuttuu 0.90-1.05 välillä. ite oon oman dynon kaliproinnut ohjelman valmistajan mukaan ja ohjeet käyttöön oon saanut. mun dynolla ei oo millään autolla päästy samoihin tuloksiin mitä pojat on vertaileet useamalla autolla. tehoa ja vääntöä ollut muitten dynossa 7-18% enemän. mua enemän kiinnostaa se että dynossa pysyy toistettavuus mittausten aikana, moottorin saa toimimaan ja tekee sen työn minkä dyno antaa tehtäväksi
 
Viimeksi muokattu:
Tapani mukaan piti taas tutkia juttuja. Löytyi dataloggeri joka tallentaa kahta kanavaa max 100S/sec. Sata näytettä sekunnissa. Riittää ja on liikaakin.
Loggeri pystyy tallentamaan joko taajuutta tai RPM tietoa yhteen kanavaan ja toiseen kanavaan mV tietoa voima-anturilta. Voima-anturi siis mittaa voimaa jonka jarrusysteemin kiertyminen saa aikaan Nämä tiedot saa vietyä taulukkolaskentaan ja siellä kun vähän mulkkaa lukuja niin käytössä on RPM sekä Nm. Niistä yksinkertaisella laskutoimituksella saadaan teho.

Olenkohan minä väärässä kun näyttää, että alle tonnilla tekee mittauksien puolesta dynon kunhan se jarrutuspuoli vaan toimii.
Loggeri on Monarch DC1250
 

Liitetiedostot

  • DC1250_manual.pdf
    3.1 MB · Lukukerrat: 17
Tuon datan luennan tekee helposti muutaman euron mikro-ohjaimella ja 1000€ hintaan saa jo valmiita pakettia jossa on toimiva datankeräys ja dynosofta.
Se minkä takia tätä simple Dynoa ja arduino pohjainsta mittakytkentää käytetään on hinta.
 
Takaisin
Ylös