Juubi
Kansalainen
Meinasipa lipsahtaa tuonne Traktorit-osioon kun se tuntuu niin kotosalta osastolta 
Eli tuli pari vuotta sitten hankittua projektikuntoinen otsikon mukainen kaivuri. Hankintahetkellä laite oli siinä kunnossa että sillä pystyi kaivamaan, mutta vikakohteita oli silti ympäri konetta odottamassa puuttumista. Tähän mennessä tilanne olikin niin ruusuinen että käyttötunteja kertyi enemmän kuin remonttitunteja. Jopa niin että käyttötuntien määrä kasvoi hiljalleen suhteessa remonttitunteihin.
Koneessa on ollut voimaa isojenkin kivien raahaamisiin sekä hautaamisiin ja salaojaakin syntyy mukavaan tahtiin. Salaojan sorastushan on suorastaan upean mahtavaa kun vertaa lapio- ja etukuomaintyöskentelyyn. Energiakouralla pellonreunojen siivoaminen oli suorastaan petollisen hauskaa. Tarkkana sai olla että pysyi omalla puolella rajaa kun homma sujui niin mukavasti, jälkeä syntyi ja energiapuut siistinä kasoina ajoa varten.
Tässä linkin takaa muutama kuvakin peltolohkojen pelastajasta:
https://juubi.hlan.net/index.php?page=farmingEquipment/DaewooDoosan175SolarLCV
No tämä hehkutus juotaa juurensa siihen hetkeen kun puintien jälkeen märkä syksy taittuu siihen hetkeen että maa jäätyy, mutta lumi puuttuu tai sitä on vielä vähän. Silloin maan ajot onnistuu hienosti ilman kurassa kahlaamista ja pieni pakkanen ei kuitenkaan jäädä koko kuormaa lavaan kiinni. Siihen hetkeen pyritään totettamaan kevään ja kesän aikana ilmenneet isoimmat maansiirtotarpeet, sillä suorakylvössä ei pellolle kaivata yhtään ylimääräistä painumaa/uraa.
Kelit tulivat viimein kohdalleen ja muutaman pienemmän kohteen jälkeen päästiin isomman laskuojan putkitukseen. Ojapohjan perkaamisen jälkeen putket ojan pohjalle ja kaivurilla liitokset kiinni (konella tekee jo mielellään 400:n putken tönäämisen muhviin). Ojan penkoilta vielä isojen ja vähän pienempienkin kivien hautaamiset ja sitten illalla kone seis odottamaan seuraavan päivän sorastusta. Parin tunnin päästä kotiutumisesta tuli peltonaapurilta soitto että "sun kaivuris palaa pellolla, soitan kekäleen pesijät paikalle". Siihen loppui hyvä meinkinki. Pari sammutinta nurkista autoon ja äkkiä takaisin kohteelle. Juuri pellon reunaan päästyä tuli uusi soitto "en sitten soittanutkaan". Ajatus kävi että johan se äkkiä paloi, mutta olivatkin saaneet palon saamumaan kahdella sammuttimella.
Kaivurista tulikin nyt sitten isompi projekti. Ensivilkaisulla näytti siltä että eihän tuossa nyt kovin pahasti käynyt. Palo lähti ilmeisesti liikkeelle akusta, joten molemmat akut olivat palaneet ja akkukaapelit tietysti mukana. Myös automaattipäävirtakatkaisija, starttirele, 60 A automaattisulake, hyppylankasulake sekä joku muu isompi rele paloi samalla. Suurimmaksi vahingoksi paljastui kuitenkin pienen tutkimisen jälkeen koneen pääjohtosarja, joka on niputettu startille menevän akkukaapelin kanssa samoihin kiinnikkeisiin. Siitä puuttuu nyt parin metrin pätkä, kaikki akkukotelon haarat sekä polttoainesäiliön kylkeen tulevat propo-venttiilien haarat sekä tankin itsensä haara antureineen.
Eikä tästä projektia tulisi, jos tässä olisi palovakuutus ollut Uusi pääjohtosarja maksaisi 2300 € (alv 0), mutta sen vaihtaminen kokonaan purattaisi koko ylävaunun kauttaaltaan. Nykyisen johtosarjan ompeleminen kasaan olisi sekin melko töisevä, mutta itse johtojen lisäksi pitäisi vielä etsiskellä oikeanlaiset liittimet päihin. Taitaa olla aikalisän paikka.
Eli tuli pari vuotta sitten hankittua projektikuntoinen otsikon mukainen kaivuri. Hankintahetkellä laite oli siinä kunnossa että sillä pystyi kaivamaan, mutta vikakohteita oli silti ympäri konetta odottamassa puuttumista. Tähän mennessä tilanne olikin niin ruusuinen että käyttötunteja kertyi enemmän kuin remonttitunteja. Jopa niin että käyttötuntien määrä kasvoi hiljalleen suhteessa remonttitunteihin.
Koneessa on ollut voimaa isojenkin kivien raahaamisiin sekä hautaamisiin ja salaojaakin syntyy mukavaan tahtiin. Salaojan sorastushan on suorastaan upean mahtavaa kun vertaa lapio- ja etukuomaintyöskentelyyn. Energiakouralla pellonreunojen siivoaminen oli suorastaan petollisen hauskaa. Tarkkana sai olla että pysyi omalla puolella rajaa kun homma sujui niin mukavasti, jälkeä syntyi ja energiapuut siistinä kasoina ajoa varten.
Tässä linkin takaa muutama kuvakin peltolohkojen pelastajasta:
https://juubi.hlan.net/index.php?page=farmingEquipment/DaewooDoosan175SolarLCV
No tämä hehkutus juotaa juurensa siihen hetkeen kun puintien jälkeen märkä syksy taittuu siihen hetkeen että maa jäätyy, mutta lumi puuttuu tai sitä on vielä vähän. Silloin maan ajot onnistuu hienosti ilman kurassa kahlaamista ja pieni pakkanen ei kuitenkaan jäädä koko kuormaa lavaan kiinni. Siihen hetkeen pyritään totettamaan kevään ja kesän aikana ilmenneet isoimmat maansiirtotarpeet, sillä suorakylvössä ei pellolle kaivata yhtään ylimääräistä painumaa/uraa.
Kelit tulivat viimein kohdalleen ja muutaman pienemmän kohteen jälkeen päästiin isomman laskuojan putkitukseen. Ojapohjan perkaamisen jälkeen putket ojan pohjalle ja kaivurilla liitokset kiinni (konella tekee jo mielellään 400:n putken tönäämisen muhviin). Ojan penkoilta vielä isojen ja vähän pienempienkin kivien hautaamiset ja sitten illalla kone seis odottamaan seuraavan päivän sorastusta. Parin tunnin päästä kotiutumisesta tuli peltonaapurilta soitto että "sun kaivuris palaa pellolla, soitan kekäleen pesijät paikalle". Siihen loppui hyvä meinkinki. Pari sammutinta nurkista autoon ja äkkiä takaisin kohteelle. Juuri pellon reunaan päästyä tuli uusi soitto "en sitten soittanutkaan". Ajatus kävi että johan se äkkiä paloi, mutta olivatkin saaneet palon saamumaan kahdella sammuttimella.
Kaivurista tulikin nyt sitten isompi projekti. Ensivilkaisulla näytti siltä että eihän tuossa nyt kovin pahasti käynyt. Palo lähti ilmeisesti liikkeelle akusta, joten molemmat akut olivat palaneet ja akkukaapelit tietysti mukana. Myös automaattipäävirtakatkaisija, starttirele, 60 A automaattisulake, hyppylankasulake sekä joku muu isompi rele paloi samalla. Suurimmaksi vahingoksi paljastui kuitenkin pienen tutkimisen jälkeen koneen pääjohtosarja, joka on niputettu startille menevän akkukaapelin kanssa samoihin kiinnikkeisiin. Siitä puuttuu nyt parin metrin pätkä, kaikki akkukotelon haarat sekä polttoainesäiliön kylkeen tulevat propo-venttiilien haarat sekä tankin itsensä haara antureineen.
Eikä tästä projektia tulisi, jos tässä olisi palovakuutus ollut
Uusi pääjohtosarja maksaisi 2300 € (alv 0), mutta sen vaihtaminen kokonaan purattaisi koko ylävaunun kauttaaltaan. Nykyisen johtosarjan ompeleminen kasaan olisi sekin melko töisevä, mutta itse johtojen lisäksi pitäisi vielä etsiskellä oikeanlaiset liittimet päihin. Taitaa olla aikalisän paikka.
