Wolfman
Kansalainen
Ja pahimmillaan niin että konttoristilla joka käyttää hyvin kevyitä ohjelmia on se tehokkain kone ja suunnittelijoilla jotka vääntävät raskasta 3D-mallinnusta tai vastaavaa on sitten huomattavasti heikkotehoisemmat koneet
Boinc - hajautettu laskenta
- Viestiketjun aloittaja Puuha
- Aloituspäivämäärä
Ja pahimmillaan niin että konttoristilla joka käyttää hyvin kevyitä ohjelmia on se tehokkain kone ja suunnittelijoilla jotka vääntävät raskasta 3D-mallinnusta tai vastaavaa on sitten huomattavasti heikkotehoisemmat koneet
Ja pahimmillaan niin että konttoristilla joka käyttää hyvin kevyitä ohjelmia on se tehokkain kone ja suunnittelijoilla jotka vääntävät raskasta 3D-mallinnusta tai vastaavaa on sitten huomattavasti heikkotehoisemmat koneet
Tuossa on se ongelma että suunnitteluohjelmat ovat yleensä sidottuina johonkin käyttöjärjestelmään yleensä taitaa vieläkin useassa paikassa olla XP tai vastaava vanha käyttis kun ohjelmisto ei tue uudempia käyttöjärjestelmiä. Jos suunnitteluun käytettäviä koneita aletaan päivittämään pitäisi myös samalaa ohjelmisto päivittää joka taitaa monessa firmassa tarkoittaa kymmeniä jopa satojatuhansia ja siihen lisenssit joka koneelle erikseen. Ymmärrän hyvin miksi yritetään päästä koneilla mahdollisimman pitkään.
En sitten tiedä miksi tällaista hajautettua laskentaa ei hyödynnetä firmojen sisällä 3D-mallennuksessa? Tällaisia harrasteprojekteja on ollut ajansaatossa muutamia myös BOINC:n ympäristössä pyöritettävänä. Yrityksillä on joka tapauksessa käytettävissä helposti yli 100 teraflopsia vain muutamalla omalla koneella jotka joka tapauksessa ovat käynnissä lähes koko ajan 24/7.
Tässä mielestäni olisi petrattavaa ja toiminnan tehostamisen kannalta otollinen mahdollisuus yrityksille. Sitä en osaa sanoa kuinka käytännössä tämä olisi mahdollista mutta kai sitäkin kannattaisi tutkia?
Itse kiinnostaa vähän nuo projektien taustat ja kuinka kaupallisia ne ovat. Alussa oli muutama kaupallinen mutta nyt ei oikein selkoa enää ota asiasta. En itse haluasi sitä että lahjoitettu laskentateho suuntautuisi rahalliseksi hyödyksi projektia pyörittävälle taholle. Taustoja on aika hankalaa lähteä kaivelemaan mutta yleensä jos kyse on yliopiston ajamasta projektista on toiminta hyvin pitkälle rehellistä tutkimusta ja toimintaa rahoitetaan lahjoituksilla joilla saadaan laitteistot pidettyä kunnossa sekä maksettua data-liikenteestä aiheutuvat kustannukset.
Jälkimmäiset tuppaavat olemaan aika suuria sillä osassa projekteista laskentapakettien koot ovat kymmeniä tai jopa satoja Megatavuja. Voisin väittää että perusnettisivuston serverikustannukset ja data-liikenne kustannukset ovat huomattavasti edullisemmat. Muistan että joskus kerrottiin Milkaway@homen maksavan n. 5000 euroa vuodessa pelkästään datan siirrosta.
Yliopistoilla tämä on enemmänkin imago-kysymys sillä kustannuksiin nähden hyöty on moninkertainen joten ylläpito on hyvin varmalla tolalla taloudellisesti. Ei pelkästään se että se antaa imagolle potkua mutta lisäksi saadaan sitä resussia tutkimuksiin, joka yleensä on sitä rahalla mittaamattoman arvokasta. Tutkitaan sitten mitä tahansa.
Koska saadut hyödyt ovat mittaamattoman suuret sijoitukseen houkuttelee tämä tiettyjä tahoja vängällä hyötymään taloudellisesti hajautetusta laskennasta. Mielestäni pitäisi olla aika selvästi näkyvillä jos taustalla on taloudellisen hyödyn tavoittelu.
Jälkimmäiset tuppaavat olemaan aika suuria sillä osassa projekteista laskentapakettien koot ovat kymmeniä tai jopa satoja Megatavuja. Voisin väittää että perusnettisivuston serverikustannukset ja data-liikenne kustannukset ovat huomattavasti edullisemmat. Muistan että joskus kerrottiin Milkaway@homen maksavan n. 5000 euroa vuodessa pelkästään datan siirrosta.
Yliopistoilla tämä on enemmänkin imago-kysymys sillä kustannuksiin nähden hyöty on moninkertainen joten ylläpito on hyvin varmalla tolalla taloudellisesti. Ei pelkästään se että se antaa imagolle potkua mutta lisäksi saadaan sitä resussia tutkimuksiin, joka yleensä on sitä rahalla mittaamattoman arvokasta. Tutkitaan sitten mitä tahansa.
Koska saadut hyödyt ovat mittaamattoman suuret sijoitukseen houkuttelee tämä tiettyjä tahoja vängällä hyötymään taloudellisesti hajautetusta laskennasta. Mielestäni pitäisi olla aika selvästi näkyvillä jos taustalla on taloudellisen hyödyn tavoittelu.
Niin jos nyt asiaa ajattelee, tai vaikka ei ajattelisikaan, niin tottakai taustalla on taloudellisen hyödyn tavoittelu, joka voi toteutua monellakin eri tavalla.
Yksi on, että ei tarvitse ostaa laskentakapasiteettia, joka sekin maksaa jonkun verrankin ja täten voidaan ajaa myös hieman "kokeillaan mitä tästä syntyy" (karrikointia, toim. huom.) mentaliteetilla laskentaa jota ei puhtaasti ostetulla laskentateholla toteutettaisi.
Tällöin myös hieman epäsovinnaisemmat lähestymistavat savat luvan kukkia ja pystytään näin ehkä sitten sulkemaan "vakavammalta" tutkimiselta pois haarakkeita jotka eivät johda sinnepäinkään mitä etsitään, toisaalta taas ne voivat joskus johdattaa jäljille joita ei ole tultu niin edes ajatelleeksi tutkia...
Tälle siis antaisin ison plussan homman puolesta.
Toinen on että yleensä projekteilla on ns. omarahoitusosuus. Nyt kun tälle hajautetulle laskennalle lasketaan joku hinta, kertyy toiminnasta tuleva "tulo" projektin omarahoitusosuudeksi, ns. virtuaalirahaksi sinne budjettiin. Tämä on ihan yleinen projekteilla tämä "virtuaalirahan tai- tulojen" ynnääminen viivan alle.
Tällekin plussa, koska kyllä ne rahat meinaa olla joka puolella tiukassa.
Sitten jos joku taho haluaa ihan käypäistä valuuttaa tästä laskennasta siltä taholta joka haluaa jotain laskettavan, pitää siinäkin miettiä että onko se maksu tarkoitettu homman ylläpitoon, kehittämiseen, tukeen ja esim. juurikin dataliikennekustannuksiin, jolle voi antaa varovaisen plussan, vaikka periaatteessa yliopistotahoilla on kyllä nämä hommat ilman ylimääräistä rahaakin hanskassa, mutta jos se hinnoittelun suurin osa menee homman pyörittäjien omille tileille, sille kyllä pitkä miinus.
Sehän on tosi hienoa jos jaksat ja haluat ottaa näiden taustoista sen verran selvää että ovatko kyseisten hommien pyörittäjät pelissä mukana "aatteen palosta" vai "vainunneet rahahanan"...
Yksi on, että ei tarvitse ostaa laskentakapasiteettia, joka sekin maksaa jonkun verrankin ja täten voidaan ajaa myös hieman "kokeillaan mitä tästä syntyy" (karrikointia, toim. huom.) mentaliteetilla laskentaa jota ei puhtaasti ostetulla laskentateholla toteutettaisi.
Tällöin myös hieman epäsovinnaisemmat lähestymistavat savat luvan kukkia ja pystytään näin ehkä sitten sulkemaan "vakavammalta" tutkimiselta pois haarakkeita jotka eivät johda sinnepäinkään mitä etsitään, toisaalta taas ne voivat joskus johdattaa jäljille joita ei ole tultu niin edes ajatelleeksi tutkia...
Tälle siis antaisin ison plussan homman puolesta.
Toinen on että yleensä projekteilla on ns. omarahoitusosuus. Nyt kun tälle hajautetulle laskennalle lasketaan joku hinta, kertyy toiminnasta tuleva "tulo" projektin omarahoitusosuudeksi, ns. virtuaalirahaksi sinne budjettiin. Tämä on ihan yleinen projekteilla tämä "virtuaalirahan tai- tulojen" ynnääminen viivan alle.
Tällekin plussa, koska kyllä ne rahat meinaa olla joka puolella tiukassa.
Sitten jos joku taho haluaa ihan käypäistä valuuttaa tästä laskennasta siltä taholta joka haluaa jotain laskettavan, pitää siinäkin miettiä että onko se maksu tarkoitettu homman ylläpitoon, kehittämiseen, tukeen ja esim. juurikin dataliikennekustannuksiin, jolle voi antaa varovaisen plussan, vaikka periaatteessa yliopistotahoilla on kyllä nämä hommat ilman ylimääräistä rahaakin hanskassa, mutta jos se hinnoittelun suurin osa menee homman pyörittäjien omille tileille, sille kyllä pitkä miinus.
Sehän on tosi hienoa jos jaksat ja haluat ottaa näiden taustoista sen verran selvää että ovatko kyseisten hommien pyörittäjät pelissä mukana "aatteen palosta" vai "vainunneet rahahanan"...
Wolfman
Kansalainen
Useimmat pienissä ja keskisuurissa yrityksissä käytettävät ohjelmat taitavat kyllä taipua XP -> Windows 7 välillä ihan hyvin, Windows 8 on joillekin vanhemmille versioille vähän ongelmallinen. Itselläni on MasterCam vuodelta -96 ja hyvin toimii Windows 7:ssa vaikka onkin Windows 95 aikaan tehty versio. Tosin sen nykyversio on hieman kehittyneempi http://www.mastercam.fi/
Itse mallinnuksessa hajautettu laskenta on vähän hankala toteuttaa kun suuri osa laskennasta pitäisi tapahtua melkolailla reaaliaikaisena tai suunnittelija manaa hidasta konetta/ohjelmaa kun kappaleen päivitys ruudulla hidastelee, siis kun kyse on esim. http://www.solidworks.com/launch/overview.htm tapaisilla ohjelmilla mallintamisesta.
Esim. CAM eli työstöratojen laskenta yms. toimisi hyvin hajautettuna ja aika monessa siihen tarkoitetussa ohjelmassa onkin mahdollisuus hajauttaa laskentaa.
Tuskin kovin hirveästi muuttunut 10-vuodessa ajatusmaailma näissä projekteissa.
Käytännössä kaikki avaruuteen liittyvät projektit ovat taloudellisesti merkitsemättömiä tutkivalle instanssille. Sen yleensä kertoo jo heidän suora ulosanti lähes heti kun on tullut jonkinlainen läpimurto tai löytö. Joskus jopa käyttäjä sekä tiimi julkaistaan samassa yhteydessä. Tällöin löydöksen markkina arvo tipahtaa jos sitä koskaan on edes ollut. Hankalaa on mitenkään rahallisesti myydä tietoa jolla ei juurikaan voi tehdä bisnestä. Toki tutkijat voivat saada taloudellista hyötyä mutta joutuvat sen eteen tekemään enemmän oikeaa työtä ja myös taloudellinen hyöty tulee siitä että käydään konferenseissa puhujana paikalla esittelemässä löydöksiä ja tutkimusta.
Lääketieteelliset tutkimukset ovat monesti sillä harmaalla alueella. Löydökset on kohtuu helppo muuttaa rahaksi ja myös ostavia tahoja löytyy merkittäviä määriä rahoittamaan toimintaa. Taustalla rahoittajilla on useasti taloudelliset hyödyt. Kun katsotaan projektia pitäisi ensimmäisenä kiinnittää huomiota kuka sitä vetää. Onko kyseessä yliopisto tai vastaava instanssi vai onko siellä useampia eri yhteisöjä yliopiston lisäksi. Yleensä mitä enemmän on yhteisöjä joilla on taloudellista toimintaa taustalla aiheeseen liittyen sitä varovaisempi pitäisi olla. Taloudellisin perustein laadittu projektin elinkaari on useasti vain muutaman vuoden, sillä jos merkittäviä löydöksiä ei ala tulemaan nopeasti tai ei porukka innostu kaatuu taloudellisesti kannattamattomana. Jos Rosatta@home:sta pitäisi olla jotain mieltä, niin näkemykseni mukaan pitäisin sitä projektina jonka taustalla on taloudellisia perusteita mutta sen elinkaari ja ylläpidon viestintä kertoo ettei kyse ole vain taloudellisista perusteista.
Taas skeptisesti suhtautuisin näihin yhteisprojekteihin, niissä yleensä erilliset instanssit tekevät sisäiset projekti ja niiden taustoja voi olla kovin hankalaa selvittää. Toki yhteisprojekteja on myös sellaisia jossa yksittäinen instanssi ajaa kaikkiea aliprojekteja, mutta tällöin liikutaan hyvin lähellä aina yhtä aihetta. Yleensä projektin kohde kertoo jo aika paljon. Energiaan liittyvät projektit pohjautuvat hyvin pitkälle aina taloudellisiin seikkoihin, matemaattiset riippuvat pitkälle siitä mitä tutkitaan, renderöinti liittyy yleensä peleihin tai muihin kohteisiin joita voidaan hyödyntää taloudellisesti ja kuten edellä jo lääketeteelliset projektit ovat todella hankalia yhteisprojekteissa niiden perimmäistä syitä etsittäessä.
Kiteytettynä voisi todeta että on kovin hankalaa varmasti sanoa yhdenkään projektin (pois lukien avaruuteen liittyvät projektit) etteikö taustalla olisi vain taloudelliset syyt. Jokaisen pitää itse punnita vaihtoehdot. Painaako mahdollinen hyöty enemmän kuin instanssin saama taloudellinen hyöty ja voiko siitä olla itselle jossain vaiheessa hyötyä, puhumattakaan seuraavista sukupolvista. Tämä on minun näkemys ja odottaisin jos kenelläkään on jotain lisättävää tai eri mieltä kertoisi sen. Voin olla näkemyksineni hyvinkin pahasti metsässä.
Edit: Jos kataa pitäisi ottaa myös näihin erillisiin projekteihin joissa käytössä on omat clientit joilla laskenta suoritetaan niissä on yleensä rahoittajana joku instanssi jolla on rahaa kehittää oma ohjelmisto laskennalle yhden projektin vuoksi. Se herättää ainakin minussa suurta epäilystä taustoista.
Jos jostain yhteisöstä lähdetään projektia luomaan, ei ensimmäisenä ole ajatusta omasta ohjelmistosta vaan yleensä käytetään valmista ohjelmistoa kustannusten minimoimiseksi ja siinä sivussa myös käyttäjiä saadaan helpommin kun ohjelmisto on valmiiksi tuttu. Herääkin siksi kysymys miksi oma clienti?
Niin tuo mallennuksessa ajattelin vähän erilaista. Noviisina toki otan kantaa asiaan enkä välttämättä käytä oikeita termeja oikeassa yhteydessä. Yleensä suunniteluvaiheessa eri osat piirretään erikseen ja liitetään myöhemmin toisiinsa jos olen oikein ymmärtänyt. Näiden "kääntäminen" ottaa monesti työpäivän jos toisenkin kun suunnittelija istuu vain koneen vieressä lukien iltalehteä. Tämä aika voitaisiin myös käyttää varmasti järkevämmästi hajauttamalla kääntämiseen vaadittu laskuteho useammalle koneelle jolloin koneella voidaan tehdä oikeita töitä.
Tosin en tiedä kuinka mahtaa olla sitten nykyisissä suunnitteluohjelmissa. MasterCAM oli kyllä siinä mielessä käyttäjäystävällinen kun sitä itse käytin koulussa että jo silloin siinä olisi ollut mahdollisuus hajautettuun työstöratojen laskemiseen. Tätä ei kuitenkaan päästy testaamaan vaikka olisi ollut haluja tutkia sen toimintaa. Jostain syystä silloinen opettajakunta ei ollut kannattavainen tällaiseen eikä uskonut sen tarpeellisuuteen. Aikaa tästä on n. 15 vuotta. Olisiko sitten vaatinut lisäosan jota ei ollut käytössä, koskaan ei tullut asiaa kysyttyä.
Tico
Viherpiiperö
Kyllä kieltämättä pirullisen hankalaa tiimin löytäminen boincin sivulla. Piti synkronoida projektien tiedot puhelimesta tilisivulle, ennen kuin pystyi valitsemaan projektin ja sen jälkeen tiimin. Tietokoneella olisi mahdollisesti helpompaa, mutta kun sellaista ei ole niin puhelin ja tabi sitten otettu tähän käyttöön. Vielä kun tuon tabin synkronoida tilin kanssa, jotta saa sieltäkin tiedot yleiseen käyttöön niin ois jees... Taitaa kyllä jäädä huomiselle, ottaen huomioon myöhäisen ajankohdan ja sen ettei mennyt puhelimellakaan ihan heittämällä...
Laskentapilven käytölle ei ainakaan minun tekemässäni suunnittelussa (SolidWorks) ole reaaliaikaista käyttöä, vaan mallinnettujen nakaleiden pyörittelyn pitää tapahtua reaaliajassa. Jos malleissa alkaa olla kovin paljon yksityiskohtia, niin ohjelma keventää mallin ulkonäköä kun sitä pyörittelee tai zoomailee. Core i7-läppäri riittää käytännön työhön aika hyvin. Jos mallissa alkaa olla useita kymmeniä osia, niin raskauden alkaa huomata käännellessä kun päivitysnopeus alkaa kärsiä kuormasta. Kuitenkin kaikki operaatiot, mitä tehdään, tapahtuvat käytännössä heti.
Varsinaista hyötyä isommasta konetehosta saadaan jos tarvitsee tehdä näköistettyjä eli ns. renderöityjä kuvia. Tällöin ohjelmisto laskee ihan fysiikan lakeihin perustuen, miten valo heijastuu tai taittuu kappaleista ja pinnoista. Tämä vaatii koneelta mehuja ja aikaa, jota helposti kuluu tavan koneella vaikkapa vartti per kuva, jos haluaa nättiä jälkeä. Jos vielä tarve on tehdä animoitua tuotosta, niin voisi ajatella, että se on sitten vaikkapa kuusi tuntia koneaikaa per sekunti animaatiota. Tällöin erilaiset renderöintiverkot alkavat kiinnostaa, jos tällaisia hommia tehdään jatkuvasti.
Varsinaista hyötyä isommasta konetehosta saadaan jos tarvitsee tehdä näköistettyjä eli ns. renderöityjä kuvia. Tällöin ohjelmisto laskee ihan fysiikan lakeihin perustuen, miten valo heijastuu tai taittuu kappaleista ja pinnoista. Tämä vaatii koneelta mehuja ja aikaa, jota helposti kuluu tavan koneella vaikkapa vartti per kuva, jos haluaa nättiä jälkeä. Jos vielä tarve on tehdä animoitua tuotosta, niin voisi ajatella, että se on sitten vaikkapa kuusi tuntia koneaikaa per sekunti animaatiota. Tällöin erilaiset renderöintiverkot alkavat kiinnostaa, jos tällaisia hommia tehdään jatkuvasti.
Wolfman
Kansalainen
Nykyisin ilmeisesti alkaa suunnittelussa yleistyä SolidWorks / Pro Engineer / Creo Parametric yms. tyyppiset parametriset mallinnusohjelmat joissa homma mallinnetaan 3D-palikoina osa kerrallaan ja liitetään sitämukaa kokoonpanoon (joitain osia mallinnetaan tavallaan suoraan kokoonpanoon eli käytetään jo mallinnettujen osien pintoja yms. "referensseinä"), kokoonpano pyörii aika usein ruudulla siinä suunnittelun aikana ja jossain kappalekäsittelylinjan robottisolussa on äkkiä satoja osia (tai muutama tuhat kun mallissa on kaikki ruuvit yms. mukana).
Noiden kanssa ei juurikaan ole perinteistä piirrustuksen piirtämistä vaan ohjelma tekee piirrustuksen muotoviivat sen mallin mukaan, suunnittelija "kertoo" ohjelmalle mistä suunnista haluaa kuvannot ja mistä kohdista mahdolliset leikkaukset. Yksinkertaisimmissa kappaleissa ohjelma osaa tehdä mittaviivatkin automaattisesti, tosin mitoitus kannattaa yleensä tehdä "käsin" eli kertoa ohjelmalle mitä mitoituksia haluaa ja mihin (välillä tehnyt mieli käydä taputtelemassa suunnittelijaa hellästi kun joku hankalampi kappale on mitoitettu automaattimitoituksella -> kuvassa on 30-50 mittaa joista tarpeellisia on ehkä 10).
Muutos perinteisestä suunnittelusta on aika iso ja vaatii ajattelutavan muutoksen joka voi olla hankala joillekin.
Täytynee tehdä ihan muutaman näytönkaappausta. Homma on jokatapauksessa varsin helppo, sillä projektiin liittymiseksi tarvitaan vain kaksi klikkausta kun on kirjautunut BOINCstatsiin. Tiimiin liittyminen taas vaati useamman.
Taas koneella/puhelimella/tabletilla olevaan ohjelmaan kirjaudutaan sisälle BOINCstatsin tunnuksilla käyttäen tilinhallitsijaa.
Puhelimet ja tabletit eivät pysty hyödyntämään kaikkia projekteja. GPUGRID on yksi joka voi hyödyntää puhelinta mutta tabletille se ei taipunut. Täältä voit tarkistaa mihin voit kokeilla liittyä Android laitteilla tai eri käyttöjärjestelmillä. http://boinc.berkeley.edu/projects.php
Eli tämä nyt tarkoittaisi sitä että enää nykyisillä ohjelmilla ei enää oikein rasiteta edes konetta samassa suhteessa kapasiteettiin nähden?
Tällöin lienee juuri tuo renderöinti ainoa jossa voitaisiin hajautettua käyttää hyväksi. Taas viisastui.
GPUGRID näyttää myös olevan enemmän aatteellinen projekti joka toimii yksityisten lahjoitusten ansiosta yliopiston alaisuudessa (http://www.upf.edu/). Enimmäkseen mukana on opiskelijoita ja asiasta kiinnostuneita henkilöitä viemässä projektia eteenpäin. Projektin johtaja/vetäjä käsittääkseni hakee kokemuksia tästä projektista CINECA star-up projektiin jossa superlaskentaa pyrittäisiin hyödyntämään taloudellisesti lääketeollisuudessa. Hän myös työskentelee CINECA-projektin nimissä. Hän on mös https://www.acellera.com/ perustaja.
Wolfman
Kansalainen
Ei vaan nimenomaan siinä mallinnusvaiheessa rasitetaan konetta paljon kun kokoonpanoa pyöritellään ruudulla ja mallin renderöinti ruudulle pitää tapahtua mahdollisimman reaaliaikaisesti että sitä mallia pystyy sujuvasti kääntelemään ja zoomaamaan, tosin pinnat ovat yksivärisiä ja yleensä sileitä eikä edes yritetä fotorealistista mallia laskea. Varsinaista erillistä renderöintiä ei tule missäänvaiheessa, piirustusten muotoviivojen generointi ei paljoa rasita konetta. Pikaisella haulla löytyi https://www.youtube.com/watch?v=DgyrGsAdUPE josta ehkä jollaintavalla selviää noiden parametristen mallinnusohjelmien käyttöä, tosin tossa pyöritellään pääasiassa yhtä osaa kerralla ruudulla eikä mitään massiivista kokoonpanoa. Loppupuolella näkyy se törmäyksen havainnointi joka toimii myös isoilla malleilla (joissa voi olla tuhnsia osia joista muutama sata liikkuu).
Aika vähällä panostuksella Konekansa.net -tiimi näyttää nousevan tilastoissa. Kun vielä saadaan V361:n laskentafarmi pystyyn, niin tässähän alkaa olla suuren urheilujuhlan tuntua. 
Tuo yllä näkyvä kuva päivittyy koko ajan, eli Boincstatsin palvelin luo sen "lennossa". Huomenna siinä on taas eri luvut.
Tallennanpa tähän alle vertailukohteeksi "jäykän kuvan" Konekansan omalle palvelimelle. Tämä kuva on hyydytetty tämän päivän lukemiin, eikä muutu tästä miksikään.
Tiimin täydet tilastot löytyvät täältä: http://boincstats.com/en/stats/-1/team/detail/162039154/overview
Tuo yllä näkyvä kuva päivittyy koko ajan, eli Boincstatsin palvelin luo sen "lennossa". Huomenna siinä on taas eri luvut.
Tallennanpa tähän alle vertailukohteeksi "jäykän kuvan" Konekansan omalle palvelimelle. Tämä kuva on hyydytetty tämän päivän lukemiin, eikä muutu tästä miksikään.
Tiimin täydet tilastot löytyvät täältä: http://boincstats.com/en/stats/-1/team/detail/162039154/overview
Niin, tarkennuksena edelliseen, kyllä aika paljon kaulaa on vielä kurottavaksi, mutta alan ymmärtää tätä kisa-asetelmaa, jota tähän harrastukseen on kehitelty. Kun nousisi vaikka Suomen tilastossa sellaiseen kohtaan, että voisi alkaa seuraamaan miten muihin tiimeihin nähden etenee, niin vielä kummasti lisämielenkiintoa alkaisi kehittyä.
No mutta mehän ollaan jo aika hyviä, vaikkei paljon mitään olekaan tehty. 
Rosetta@home-laskennassa ollaan jo noustu maatilastossa sadan listalle. Jos oikein ymmärrän, niin kohta mennään tiimi Vedenkansasta ohi, ja se on jo sinänsä aika kansainvälinen juttu.
Seuraava tavoite onkin ryykätä ohi Tampereen yliopiston tiimistä.
Tässä on varmaan joku systeemi, jolla vasta-alkajia pyritään motivoimaan. Ettäkö Konekansa laskisi lujempaa kuin University of Tampere. Tämä vaatii miiluhymiöitä rivin.
Rosetta@home-laskennassa ollaan jo noustu maatilastossa sadan listalle. Jos oikein ymmärrän, niin kohta mennään tiimi Vedenkansasta ohi, ja se on jo sinänsä aika kansainvälinen juttu.
Seuraava tavoite onkin ryykätä ohi Tampereen yliopiston tiimistä.
Tässä on varmaan joku systeemi, jolla vasta-alkajia pyritään motivoimaan. Ettäkö Konekansa laskisi lujempaa kuin University of Tampere. Tämä vaatii miiluhymiöitä rivin.
Luo tili tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Sinun täytyy olla jäsen voidaksesi jättää kommentin.
Luo käyttäjätili
Liity Konekansalaiseksi. Se on helppoa ja ilmaista! Rekisteröityneenä et näe mainoksia, voit käyttää hakua, näet alueita, joita nyt ovat piilossa...jne.
Kirjaudu sisään
Oletko jo Konekansan jäsen? Kirjaudu sisään tästä.
