X11 asettipillien modaus propaanille

Viestiketju:
X11 asettipillien modaus propaanille

Yleisajattelija

Yleisajattelija

Kansalainen
Liittynyt
3 Joulukuu 2011
Viestit
898
Ostin X11 pillit kun halvallla sai ajatuksena modata nuo propaanille. Teoriassa tuohon pitäisi vaihtaa suuttimen lisäksi poltinputki, letkut, regulaattori ja takaisku-takatulisuoja.

Näiden palo- räjähdysherkkien kaasujen kanssa täytyy toki olla varovainen työ- ja paloturvallisuuden kanssa mutta fysikaalinen tieteellinen teoria ei nyt ihan täsmää tässä asiassa.

a) Englannissa käyttävät jopa asettiregulaattoria, perusteena että paineet suurinpiirtein samat ja painekalvon materiaali kestää yhtä lailla propaania
b) Nykyisten asetyleeni-propaaniletkun materiaali on sama vaikka värikoodi eri
c) Nykyiset takaiskut- tulisuojat ovat samoja propaanille ja asetyleenille
d) Leikkaus tehdään joka tapuksessa hapella, joten lämmitysvaihe ei liene niin nökön nuukaa
e) Propaanin hapenkulus on n. 3-4 kertainen asetyleenin tilavuuteen suhteutettuna mutta vain n. kaksinkertainen painoon verrattuna -> pitäisi onnistua jopa samalla suuttimella painetta muuttamalla
f) Ejektorin ja suuttimen modaus viimeistään pitäisi "tieteellistää" tuo homma

Suuttimen modaus on selvempi, mutta ejektorin mitoitus on mielenkiintoinen tapaus. Olisiko jollakulla "sepällä" virtausteorian viisautta tarvittavasta modauksesta?
 
Asukka reikiä pitäs isontaa vähän joskus möivät nestekaasusuuttimiä.Itellä harriksen polttopillit metrin pitkät ei pala kinthaat ja leikkuupaineet 3kg suutintassit ovat kovasana virtauksia ajatellen
 
Propaani on siinä mielessä helpompi kuin asetyleeni, että se ei räjähdä itsestään. Asetyleenin letkupaineena voidaan käyttää max 1,5 bar. Tämä on sekoitettava happeen, jonka paine voi olla 10 bar. Hapen paine on sekoitushetkeksi saatava alle asetyleenin paineen. Tämä saadaan aikaan injektorissa lavalsuuttimessa, jossa hapen nopeus nousee ja paine laskee. Palava kaasuseos johdetaan sitten nopeasti polttosuuttimeen. Suuttimessakin kaasun nopeus on oltava suurempi kuin liekin etenemisnopeus.

Hitsaukseen propaani ei sovellu kun vetyä on suhteellisesti paljon. Liekkiin ei synny suojaavaa huntua. Leikkaukseen propaani soveltuu ehkä asetyleeniä paremminkin. X11 polttimeen lienee saatavissa injektori AGA 202 235 121 VK, joka on tarkoitettu sekottamaan nestekaasun ja hapen. Omat kokemukset ja vähän muidenkin, on huonot normi X11 polttimella nestekaasulla. Kokeiluihin suuttimia muuntelemalla en suosittele.
 
Se propaanisuutin on niin paljon erilainen kuin asettisuutin että saattaa olla melko vaikea muokata toimivaa...
 
ostat vaan sen asikkapullon. on niille vehkeille muutakin käyttöä kuin leikkaus.
 
Hätätapauksessa esim. kovajuotos onnistuu ihan hyvin vaihtamalla asetin tilalle propaanipullo. Vaativimmista hommista en uskalla arvailla.
 
Jki sanoi:
Hätätapauksessa esim. kovajuotos onnistuu ihan hyvin vaihtamalla asetin tilalle propaanipullo. Vaativimmista hommista en uskalla arvailla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo osoittaa, että propaanin käyttö onnistuu ainakin joissain rajoissa. Tee-se-itse miehen pitää kuitenkin olla kärryillä, mitä riskejä saa, voi ja kannattaa ottaa. Jos aikoo harrastaa ja säilyä elossa ja terveenä niin pitää aina suurin piirtein tietää riskit ennen kuin alkaa hommiin.

Näissä kaasuhitsausjutuissa ei taida olla varsinaisesti lainsäädännön rajoitteita (vrt. sähkö), joten laillista estettä kokeiluihin ei sinällään ole. Toki paine-astia ja konedirerktiivit ovat voimassa (varsinkin yritystoimintaa koskien). Nyky-EU suomessakin ollaan työsuojelussa siirrytty laillisuusvalvonnassa jälkitarkkailuun, jossa toimien laillisuus punnitaan vasta oikeudessa. Oikeusprosessissa on taas tunnettu kummallinen mallikko-asiantuntijajako, jossa ainakin joissakin tapauksissa erityinen juridinen vastuu syntyy jos henkilöllä on asiantuntemus ja kokemus riskien ymmärtämiseen.

Noh, asiallinen riski-analyysi ja riittävä dokumentaatio turvatoimista auttavat perikuntaa vakuutuskorvausten saamisessa, joten tehdään tämä nyt sitten kunnolla...

Jospa otetaan oppia vaikka vähän isommasta jutusta eli tuosta OL3-katastrofista. Mikä meni pieleen ja mitä olisi pitänyt tehdä ettei olisi mennyt pieleen?

:)
 
Propaani on paljon turvallisempi kaasu kuin asetyleeni. Pullossa asetyleeni on liuotettuna asetoniin, joka on huokoisessa "sienessä". Pullossa ei siis ole tyhjää tilaa. Silloin sen paine voi olla 15 bar räjähtämättä. Asetyleenissä on suhteessa eniten hiiltä kaikista hiilivedyistä 12/13 osaa, eli yli 93 % massasta. Asetyleeni muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen 2,5 - 83 % välillä. Se voi hajota itsekseen kuumennettaessa vedyksi ja hiileksi. Varra-alue on 200 m. Teoriassa energia riittä heittämään pullon usean km päähän.
Kun asetyleenin paine on letkussa pieni, se sekoitetaan happeen ikään kuin kaasuttimessa, joka imee asetyleenin hapen sekaan. Vaarallista on tukkia suutin kun molemmat venttiilit on auki. Silloin happi menee takaperin asetyleeniletkuun.
Tähän verrattuna nestekaasu todella lauhkea.
 
Asettipotusta vissiin lienee n. 2/3 osaa sitä sidosmateriaalia.
Propaanipottuun ei myöskään "takatuliliekki" mennä, kuten asettiin voi mennä .....
Butaani/propaani seos, eli tavan "nestekaasu" on myös erittäin kiva tehonlisäyssysteemi diiselimoottorille ......
 
Tuo etyynin (=kaasu mikä on yleensä liuotettu asetoniin mistä tulee tuo asetyleeni -nimi ) hiilipitoisuus selittänee tuon suuren palamislämpötilan. Ongelma tuossa asetyleenissä on se, että se alkaa herkästi kemiallisesti hajaantumaan jos saa mekaanisen kolauksen. Tämän takia takaiskusuoja on välttämätön asetyleenipullossa, koska em. kaasun syttyminen letkuissa aiheuttaa paineiskun pulloon ja käynnistää hajaantumisen.

Tuo asettipullo täytyy olla lisäksi aina pystyasennossa ettei nestemäinen asetoni mene letkuun. Vielä pari vuotta sitten muuten naapurin isännällä on vanha karbidikehitin, jossa etyyniä tehtiin laittamalla kalsiumkarbidia veteen. Joutui ostamaan asettipullon kun ei enää myyty karbidia uusien pommilakien takia. Ja tietysti yritti ensin käyttää asettipulloa makuullaan joka vaan räkii kun asetonia menee kaasun mukana pilliin.

Mutta tuossa tulikin tuota keskeista riskianalyysiä, propaani on lähtökohtisesti kertaluokaa turvallisempi kuin asetyleeni. Toki tuo joitain uusia riskejä, on mm. painavampaa kuin ilma joten propaanivuoto montuissa aiheuttaa tukehtumisvaaran, toisin kuin asetyleeni. Tosin palamsituote hiilidioksidi tekee saman molemmissa.

Käytännössä suurin ongelma on tuo happi, joka on ikävää käsitellä. Varsinkin piilevät putki- venttiilivuodot ovat ikäviä erityisesti kun kaikki kierteet ja liittimet tuppaavat korrosioitumaan kun ei voi rasvata.
 
Yleisajattelija sanoi:
Käytännössä suurin ongelma on tuo happi, joka on ikävää käsitellä. Varsinkin piilevät putki- venttiilivuodot ovat ikäviä erityisesti kun kaikki kierteet ja liittimet tuppaavat korrosioitumaan kun ei voi rasvata.
Klikkaa laajentaaksesi...
...meillä amiksen ekalla kysyttiin kuinka monta kertaa happipullon liittimet rasvataan.
Oikee vastaus oli että sama henkilö ei taatusti rasvaa ku kerran...jos on oppiva luonne...
 
Tuo rasva happiliitännässä muistaakseni posahtaa vasta kun joutuu paineenalaisen hapen kanssa yhteyteen, ja tuo rasva voi olla ilmeisesti pitkäänkin ennekuin sattuu tilanne jossa joutuu paineen alaiseksi -> poks.

Noh, en saa tolkkua noista painedynamiikan jutuista ja moolilaskuista sen vertaa että voisi arvioida pitääkö asetti-propaanireikää suurentaa vai pienentää.

Oli vanhassa hitsausopuksessa tieto, että asetyleeni kestää vain max. 1,8bar letkupaineen joten käytössä on oltava ejektorityyppinen sekoitin jolloin asetyleenin kaasunpaine voi olla pieni. Asetoniliittimessä pitäisi tuntua imupaine, jos ejektoriin syötetään happea -> myös propaanilla on oltava alipaine -> propaanin paineella (=säätöventtiili) on vaikea vaikuttaa seokseen siten että ejektoriliitäntä toimisi kunnolla kun happea tarvitaan propaanilla 4-5 tilavuuskertaa enemmän kuin asetyleenillä. Joten tuolla logiikalla pitää saada seosta pienemmäksi itse ejektorissa.

En nyt keksi syytä, miksi sama ejektorirakenne ei sinällään toimisi propaanilla. Propaania varten ejektoriaukkoa ilmeisesti joutuu kuitenkin pienentämään n. 1/2,5 osaan jotta saadaan tarvittava n. 5 kertainen moolimäärä happea stoikiometrista palamista varten (propaani on n. 2 kertaa painavampaa kuin asetyleeni).

Meniköhän tuo laskelama nyt oikein? Tuo ejektorin toiminta raskaammalla kaasulla on ainakin mysteeri. Viskositeetit ilmeisesti ovat lähellä toisiaan.
 
Kuullut tapauksista, joissa ihan puhtaasti paineilmalla rasvaisia haalareita pölystä, tms, puhalleltaessa, ne on syttyneet tuleen.......
Ettei se tarvii edes puhdasta happea, paineilmalla on sopivis olosuhteissa saavutettavissa riittävä happikyllästyminen rasvan ( oljyn, tms ) syttymiseen kuteissa .....
 
No, paineilma ei kyllä tietääkseni pitäisi itsesyttyä muuten kuin pölyräjähdyksessä ja kipinällä. Mutta tuossa on tuo pöly jo läsnä ja kipinä tuppaa aina löytymään kun tuo paineilma helposti lataa staattista sähköä.

P.s Happipullo on näköjään seurantakoodin mukaan tulossa Wroclavissa, joten kohta saa toivon mukaan tuon juuttuneen ejektorin irti polttimesta ja pääsee katsomaan minkälainen se on.

:)
 
Yleisajattelija sanoi:
Ostin X11 pillit kun halvallla sai ajatuksena modata nuo propaanille. Teoriassa tuohon pitäisi vaihtaa suuttimen lisäksi poltinputki, letkut, regulaattori ja takaisku-takatulisuoja.

Näiden palo- räjähdysherkkien kaasujen kanssa täytyy toki olla varovainen työ- ja paloturvallisuuden kanssa mutta fysikaalinen tieteellinen teoria ei nyt ihan täsmää tässä asiassa.

a) Englannissa käyttävät jopa asettiregulaattoria, perusteena että paineet suurinpiirtein samat ja painekalvon materiaali kestää yhtä lailla propaania
b) Nykyisten asetyleeni-propaaniletkun materiaali on sama vaikka värikoodi eri
c) Nykyiset takaiskut- tulisuojat ovat samoja propaanille ja asetyleenille
d) Leikkaus tehdään joka tapuksessa hapella, joten lämmitysvaihe ei liene niin nökön nuukaa
e) Propaanin hapenkulus on n. 3-4 kertainen asetyleenin tilavuuteen suhteutettuna mutta vain n. kaksinkertainen painoon verrattuna -> pitäisi onnistua jopa samalla suuttimella painetta muuttamalla
f) Ejektorin ja suuttimen modaus viimeistään pitäisi "tieteellistää" tuo homma

Suuttimen modaus on selvempi, mutta ejektorin mitoitus on mielenkiintoinen tapaus. Olisiko jollakulla "sepällä" virtausteorian viisautta tarvittavasta modauksesta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka letkumateriaalit ovatkin samoja. valmistaja nimenomaisesti kieltää asetyleeniletkun käytön polttoaineperäisillä kaasuilla (esim. propaani).

https://www.tubes-international.com...rs/hoses_and_fittings_for_technical_gases.pdf

Joten asetyleenietku menee ainakin vaihtoon.Sama tilanne tulee kyllä regulaattorin osalta, jos valmistaja ei ole hyväksynyt käyttöä propaanille niin painekalvon polymeerin todistamien toimivaksi/turvalliseksi propaanilla käytettäväksi menee käytännössä mahdottomaksi.
 
Osaapas yksinkertainen asia olla vaikeaa, osa asetonihitsusletkuista kestää asetonia ja propaania, osa vain asetonia. Yllättäen eri kumimateriaalit yleensä ottaen kestävät asetonia paremmin kuin propaania. Jos nyt sattuu sellainen asetoniletku, joka ei kestä propaania niin syöpyy hankalasti sisältä ulospäin, joten hapertumista vaikea havaita.

http://www.russet.co.nz/documents/Welding_Hose_What_hose_is_needed.pdf

Käytännössä asetoniletku kestänee propaanikäytössä, mutta ei tuo nyt ole kustannustekijä edes tässä harrastelussa ostaa propaaniletkua.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Takaisin
Ylös