Tervetuloa Konekansa-foorumille!

Liity Konekansa-foorumin jäseneksi (ei maksa kuin vaivan) ja käy peremmälle! Sisäänkirjautumattomana et näe aivan kaikkea foorumin sisältöä.

Mainoksiakin vilisee niin, että silmiä kirvelee. Jäsenenä elämäsi olisi paljon siedettävämpää. ;)

Viidennen ydinvoimalan riskit

Viestiketju osiossa 'Sekalaista' , aloittaja Yleisajattelija, 16.12.2011.

  1. Yleisajattelija

    Yleisajattelija Kansalainen

    Liittynyt:
    3.12.2011
    Viestejä:
    506
    Saadut tykkäykset:
    59
    Jokohan tuosta Fukushiman onnettomuudesta on riittävästi aikaa että voi jatkaa tuota EPR-voimaloiden riskianalyysiä.

    Ei tarvinne enää perustella miksi ytimen sulamisriski on syytä ottaa riskiarvioissa oikeasti huomioon. Ei enää löytyne Fukushiman tapauksen jälkeen sellaista mänttipäätä, joka jatkaa jankaamista "ettei ytimen sulamista voi tapahtua".

    Nyt on tuossa 5. voimalassa lisäksi ilmestymässä tsunamin kaltaisia uusia erittäin suuria "tuntemattomia riskejä, joita ei voitu mitenkään ennakoida" . Arevan rahoitusongelmat nimittäin alkavat olla sitä luokaa, että mitä tahansa voi vielä tapahtua.

    Pelkästään automaatiojärjestelmään vaaditut muutostyöt maksavat sen verran että saattaa vielä jäädä koko voimala keskentekoiseksi. Jos oikein arvaan, Fukushiman jälkeen vaaditaan myös mittavia muutoksia polttoaineen välivarastointiin, tuollahan ytimen sulamisesta syntynyt kriittisyys ja siitä peräisin oleva neutronisäteily käynnisti myös käytetyn polttoaineen altaat.

    Olen kyllä tiennyt, että ydinvoimalateollisuuden toiminta on leväperäistä, mutta tuo käytetyn polttoaineen sullominen -70 luvulta saakka noihin altaisiin on kyllä uskomaton suoritus. Ei niinkään se, että näin tehtiin Fukushimassa, vaan että tämä on tehty IAEA:n "tiukassa ja ehdottoman virheettömässä valvonnassa" jokseenkin kaikissa voimaloissa maapallolla, suomalaiset "täysin turvalliset" voimalat mukaanlukien (Suomessa varastointi tosin aloitettiin ilmeisesti vasta myöhemmin)

    Sitten on tuo ytimen sulaminen ja siitä seuraava (vety-)räjähdysvaara, eli se vaara "jota ei mitenkään voi tapahtua missään tilanteessa", mutta joka räjäytti 7 reaktoria (siis myös tuo Fukushiman nelonen + 3kpl Onagawassa). Lisäksi viimeisin arvio on se, että myös Fukushimassa olisi riittänyt pelkkä maanjäristys aiheuttamaan ytimien sulamisen.

    EPR:ssä on kyllä käsittäkseni ytimen sieppari, mutta en tiedä estääkö coriumin jakaantuminen Fuksuhiman tyyppisen vetyräjähdyksen.
    Varsinainen EPR:än riski on kuitenkin se, mitä Fukushimassa ja Onagawassa ei tapahtunut eli tuo EPR:än "terminen alikriittinen superräjähdys".

    Tämän riskin todennäköisyyteen haluaisin saada STUK:ilta vastauksen. Samoin haluaisin saada STUK:in plutoniumhiukkaskeräinten datat käyttööni.

    (Joo, tiedän, en saa kumpaakaan)
     
  2. Grani

    Grani Kansalainen

    Liittynyt:
    3.12.2011
    Viestejä:
    60
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minua pelottaa eniten se tuleva ohjaujärjestelmä. Siitä tulee mahdollisesti niin hyvä ja tuvallinen ja kaikkea huomioonottava että tositilanteessa tuskin kukaan pystyy ymmärtämään sen seuraavaa siirtoa.:confused:
     
  3. refy

    refy Kasvis
    KK Plus pack

    Liittynyt:
    4.12.2011
    Viestejä:
    2 954
    Saadut tykkäykset:
    1 398
    Ydinvoimalan turvallisuusjärjestelmien ohjaaminen on periaatteessa hyvin suoraviivaista: mittaus - raja-arvon ylitys - suojauksen laukaisu - pumppu käyntiin tai venttiili auki/kiinni . Vanhalla reletekniikalla tuo oli tehtävissä, ja ratkaisu oli helppo toteuttaa ja sen toiminta osoittaa.

    Releiden huono puoli on mekaaninen luotettavuus: virhetoiminnan mahdollisuus on kohtalaisen suuri, ja komponentit vaativat jatkuvaa testausta ja huoltoa. Hyvänä puolena on vikojen satunnaisuus: jos suojausjärjestelmässä on neljä kanavaa, suojauslogiikka voidaan tehdä antamalla releiden äänestää, ja jos 2/4 on sitä mieltä että venttiili kiinni niin venttiili kiinni.

    Ohjelmoitavalla automaatiolla saadaan vikataajuus pienemmäksi, mutta huonona puolena on vikojen luonteen muuttuminen: enää ei voi sanoa, että ne neljä äänestäjää olisivat toisistaan riippumattomia, koska virhetoiminto voi johtua ohjelmavirheestä, joka on samanlainen kaikissa neljässä. Tästä syystä on entistäkin tärkeämpää varmistua, että on riittävän monta peräkkäistä tasoa mittaamassa ja suojaamassa, ja että tasot ovat toisistaan riippumattomia niin, että yhden tason virhetoiminta ei haittaa seuraavaa. Olkiluoto 3:ssa suojaustasoja on kolme: se, jolla laitosta normaalisti ajetaan,varsinainen suojausjärjestelmä joka mittaa ja laukaisee, ja lisäksi kovalla raudalla (ei-ohjelmistopohjaisesti) toteutettu ns. langoitettu varajärjestelmä.

    Vaikeuksia on ollut sen osoittamisessa, että laitoksen normaalin ohjausjärjestelmän virhetoiminnot eivät missään tilanteessa pääse ronkkimaan suojausjärjestelmän toimintoja, koska näillä järjestelmillä on useita liityntäkohtia (mm. ohjaajan käyttöliittymä). Langoitettu järjestelmä on turvassa ohjelmistovioilta, mutta koska sekin ohjaa samoja pumppuja ja venttiileitä, yhtymäkohtia on.

    Näiden järjestelmien prioirisoinnista tässä loppuviimeksi on kyse, eli lähinnä siitä millä varmistetaan, että turvallisuusmerkitykseltään tärkeimmän (ja logiikaltaan yksinkertaisimman) järjestelmän tahto pääsee aina toteutumaan. Toiminnot eivät sinänsä ole monimutkaisia: reaktori seis ja vettä sisälle, mutta reletekniikkaan verrattuna toteutus on paljon mutkikkaampi.
     

Jaa tämä sivu