Traktorikompressoriprojekti - Painetta kaivurilavetista

Viestiketju:
Traktorikompressoriprojekti - Painetta kaivurilavetista

oh1hih

oh1hih
KK Plus ADpack
Liittynyt
1 Joulukuu 2015
Viestit
13,715
EDIT (by borg): tämä ketju on saksittu irti hieman väkivalloin Suzuki-kompressoria käsittelevästä viestiketjusta.

Ja lisäys by oh1hih:
Alunalkain em. Suzuki-kompressoriprojekti herätti mielenkiintoa omaakin kompressoriprojektia kohtaan. Oli joukko erilaisia visioita kuten 6-diisseli joka kävisi osalla sylintereistä ja tekisi painetta lopuilla, aikaa kului ja asia hautui.

Nyt 2019 kompressori on jälleen herännyt henkiin kun tarve kohtalaisen suurelle (1000L/min, 8bar työpaine) tuotolle ns. kentällä ilman sähköverkkoa on alkanut tulemaan ajankohtaiseksi.
Käyttökohteena olisi mm. alituksiin käytettävä vasaramyyrä ja jos painetta saadaan enemmän (max 16Bar) niin myös kuitupuhallus jossa tosin tuottotarve ei ole ihan yhtä suuri.

Tässä talveamyöten on rakentunut myös kaivurilavetti tuon pienen minikaivurini (Volvo EC15BXT) kuljettamista varten. Vaunun lavan tasainen osuus on 4m pitkä ja renkaiden etupuoleiselta osin lavan leveys 2,3m. Lavan etuosaa on tarkoitus käyttää ns. rahtilavana, ja nyt sinne keulille suunnittelen myös kompressoria. Jonkinkokoisille painesäiliöille voisi löytyä paikka lavan alta läheltä akselistoa, aika näyttää.

Enihau, nyt vahvana ehdokkaana kompressoriksi on Jusapen tarhasta löytyneet Dorin kylmäkonekompressorit, josko niiden kunto vain osoittautuu käyttökelpoiseksi. Noissa värkeissä on 22kW tehoiset sähkömoottorit ja muutos traktorikäyttöiseksi vaatii joitakin Toimenpiteitä.

Tämän jälkikäteen kirjoitetun selittävän johdannon jälkeen voidaan palata alkuperäisviesteistä saksittuihin lainauksiin:


Eli eli, tällä suzukilla on nyt päästy millaisiin tuottoihin?
Eikö yleisillä 2,2kW tehaskompuroilla oo imutuotot luokkaa 330L/min?

Itse tuossa aiemmin tässä ketjussa haaveilin omavoimaisesta kompressorista, mutta mieli muuttuu, haluaisin varustella kaivurilavetin kompressorilla, ja sen olisi aivan okolla traktoripyöritteinen. Ihan minimi imutuotto olis yksi kuutio 8bar toisiolla, mutta mieluusti enemmän..

Nelitahtikoneessahan pakoventtiilit on auki tuuletuskierroksella männän tullessa ylös? Onko yleistä että pako ja imuventtiiileillä on erilliset nokka-akselit? Mietin jotta voisiko niiden aJoitusta muuttaa erikseen? Jos koittaisi käyttää sekä imu että pakoventtiilejä ilman sisäänsyöttöön?
 
Viimeksi muokattu:
Nelitahtikoneessahan pakoventtiilit on auki tuuletuskierroksella männän tullessa ylös?

Pakotahti. Käytännössä sylinterin pakoventtiili(t) on auki koko sen ajan kun mäntä nousee ylös +- koneen luonteeseen riippuvaisesti ennen tai jälkeen.

Onko yleistä että pako ja imuventtiiileillä on erilliset nokka-akselit? Mietin jotta voisiko niiden aJoitusta muuttaa erikseen? Jos koittaisi käyttää sekä imu että pakoventtiilejä ilman sisäänsyöttöön?

Väittäisin nykyään olevan erittäin yleistä kahden nokka-akselin toteutukset, hakusanana näille yleisesti DOCH (tai twincam, yms). Erillisen ohjauksen suhteen näissä voi sitten olla rakenteellisia helppouksia tai rakenteellisia ongelmia. Osassa koneista molemmilla nokka-akseleilla on remmipyörä tai ratas, ja yksi yhtenäinen hihna/ketju pyörittää molempia akseleita. VAG:llä toteutus on yleensä niin, että jakohihna pyörittää pakopuolen nokka-akselia ja kannen sisällä on ketju nokka-akselien välillä.

Noissa VAG vermeissä myös voi olla säädettävä imunokan ajoitus. Toimii siten, että tuon nokka-akselien välisen ketjun kiristimessä on sähkömagneetti, jolla siirretään ketjun "löysät" puolelta toiselle. Pirun kalliita mokkuloita ovat ja helppoja särkymään.

Kompressorikäytössä sitten lisänyanssina hyvä huomioida se, että yleensä nelitahtikoneissa on pako- ja imutahdin välillä venttiileissä pieni overlap (=imu- & pakovenat auki samaan aikaan) parantamassa huuhtelua (kaasujen massan liikkeen/virtauksen jatkumo). Nyt jos meillä on pakovenan jälkeen 8bar vastarinta niin tuo overlap vähän kusee muroihin.
 
Eli eli, tällä suzukilla on nyt päästy millaisiin tuottoihin?
Eikö yleisillä 2,2kW tehaskompuroilla oo imutuotot luokkaa 330L/min?

Itse tuossa aiemmin tässä ketjussa haaveilin omavoimaisesta kompressorista, mutta mieli muuttuu, haluaisin varustella kaivurilavetin kompressorilla, ja sen olisi aivan okolla traktoripyöritteinen. Ihan minimi imutuotto olis yksi kuutio 8bar toisiolla, mutta mieluusti enemmän..

Nelitahtikoneessahan pakoventtiilit on auki tuuletuskierroksella männän tullessa ylös? Onko yleistä että pako ja imuventtiiileillä on erilliset nokka-akselit? Mietin jotta voisiko niiden aJoitusta muuttaa erikseen? Jos koittaisi käyttää sekä imu että pakoventtiilejä ilman sisäänsyöttöön?
Eikö olisi helpoin vaihtaa löysät jouset venttiileihin? Toki venttiili on raskas, joten varsinkin nopeammilla kierroksilla ei välttis pysy perässä. Ja diesel moottorista tällaista varmaan kannattaisi alkaa tekemää. Esikammiokoneesta hitsaisi kammion kanavan umpeen, niin olisi vähän sinne päin. Suorasuihkutuskoneessa pitäisi männät täyttää/vaihtaa.
 
Screenshot_20190209-181459.png
 
Nyt jos meillä on pakovenan jälkeen 8bar vastarinta niin tuo overlap vähän kusee muroihin.
Jo aiemmin tässä ketjussa todettiin ettei pakoventtiilit sovellu pitään sitä vastapainetta takanaan, vaan se 8bar painaa venan ihan armotta auki. Josset ny siis kopittanut niin edellä ehdotin että käyttäisi nelitahtikoneessa imuventtiilejä ja pakoventtiilejä vuoronperään sylinterin ruokkimiseen, paineistettu toisioilma pitäisi sitten tuupata jostain muusta reijästä pihalle.
Jasiis tässä ajatus oli juuri että voisiko sen pakoventtiilin ajoituksen muuttaa vähäisellä vaivalla sellaiseksi että se soveltuisi ilman sisääntuuppoomiseen..
 
Tavallaan tollainen kompressorilohko olis kätevä lähtökohta, mutta noin niinkuin oikiasti noita ei oikein ole tehty sellaiseen käyttöön jossa ne esim. paukuttaa kovalla sykkeellä tunnin putkeen, sikäli kunnon vesijäähdytteinen lohko tuntuisi kestoisammalta, jah siiten tuo voitelupuoli, oon ymmärtänyt ettei tuollainen roiskevoideltu lohko välttämättä toimi kovin hyvin erikoisen laajalla kierrosalueella. Ja öh, 1490rpm? eeeikai toi lohko voi niin paljoa kiekkaa vaatia? yleensä noissa se 1500rpm moottori kyljessä ja moottorin siiva on melkoisesti pienempi..
 
Jo aiemmin tässä ketjussa todettiin ettei pakoventtiilit sovellu pitään sitä vastapainetta takanaan, vaan se 8bar painaa venan ihan armotta auki. Josset ny siis kopittanut niin edellä ehdotin että käyttäisi nelitahtikoneessa imuventtiilejä ja pakoventtiilejä vuoronperään sylinterin ruokkimiseen, paineistettu toisioilma pitäisi sitten tuupata jostain muusta reijästä pihalle.
Jasiis tässä ajatus oli juuri että voisiko sen pakoventtiilin ajoituksen muuttaa vähäisellä vaivalla sellaiseksi että se soveltuisi ilman sisääntuuppoomiseen..

Ok, en sisäistänyt viittaustasi, mutta toki juurikin noin. Toisaalta ainahan siihen (pako-) kanavan kylkeen voi istuttaa sopivan yksisuuntaventtiilin.

Normaalissa moottorissa imuventtiilien pinta-ala on huomattavasti isompi kuin pakoventtiilien, eli tuossa tulee taas tyhmää yhtälöä.

Ajoituksellisestihan nelitahtikoneen voisi tuossa kuvailemassasi skenaariossa ajoittaa siten, että aina männän mennessä alas olisi toisen puolen venttiilit auki. Saako sitten sytytystulpan reijästä, diesel- tai fsi-suuttimen reijästä riittävästi ilmaa ulos ja yksisuuntaventtiiliä riittävän lähelle...

Muoks. Korjattu vähän sanamuotoa
 
Nythän tosiaan sillai ei ole hyötysuhde se kriittisin asia kun kieputtimena on traktori joka ei ole ihan piikkilangankiristäjän tasoa tehoiltaan, 85 hummanen Belarus tahi 574 natikka (67 hummaa) on todennäköisimmät veivaajat, kummasta tahansa saa varmasti kuitenni tarpeeksi jerkkua ulos tähän. Mua himottaa ratkaisu jossa metallintyöstö on minimissä, itse en sitä hallitse ja kaikki pitäisi teettää muilla, ni sikäli sen mukavampi mitä vähemmillä modiksilla saadaan homma pakettiin =).
 
Siinä olisi eittämättä helppo ratkaisu, mutta unohdinko mainita että kompressorin pitäisi olla puoli-ilmainen? =D.
 
Eli eli, tällä suzukilla on nyt päästy millaisiin tuottoihin?
Ilman vastapainetta se on lähes teoreettinen maksimi, eli n. 1300 l/min. Vastapainetuotosta ei ole vielä varmaa dataa, koska kansi vuotaa. Kevääksi olisi tarkoitus saada tehtyä uusi kansi ja madallettua mäntiä hiukan.
 
Kyllä tuollainen ilmajäähdytteinenkin pitäisi kestää käyttöä.
Kaverilla oli letku rikkoontunut. Ties kuinka monta tuntia käynyt, mutta iso, lämmittämätön talli ja 22°c sisällä. Ulkona tais olla nollakeli.
 
Tuollaisesta sulaa muutamassa minuutissa tiivisteet jo käsipelilläkin! Yhden tuhosin.
Mulla jysähti muovipohja pois lämmöstä....aika kuumana kävi....100L paisuntaan esipainetta hinkkasin.
 
Takaisin
Ylös